Läheisverkostoratkaisu

• Lyhytaikainen sijoitus läheisverkostoon
• Läheisverkostoratkaisun merkitys lapselle
• Arviointi ja valmennus

Läheisverkostoratkaisulla tarkoitetaan lapsen tilanteen ratkaisemista järjestämällä lapsen huolto ja asuminen läheisverkostoon kuuluvan henkilön luona lapsenhuoltolain mukaisesti tai sijoittamalla lapsi tällaisen henkilön luokse lastensuojelulain nojalla.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen toisen vanhemman, sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua lapsen tukemiseen sijoituksen aikana. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on kuitenkin aina ratkaistava lapsen edun mukaisella tavalla. Asiaa koskevassa päätöksessä tai kannanotossa tulee näkyä, miksi ratkaisu on arvioitu lapsen edun mukaiseksi.

• Lastensuojelulaki 32 § 1 momentti (Finlex)
• Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
• Sijaishuoltopaikan valinta

Hyvinvointialueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Lähtökohtana on aina lievimmän riittävän toimenpiteen periaate. Huostaanottoon on ryhdyttävä vasta viimesijaisena keinona.

• Vanhempien välinen sopimus
• Lapsen asema erotilanteessa
• Lastensuojelulaki 32 § 2 momentti (Finlex)

Jos lapsen tilanne voidaan turvata siten, että hänen läheisverkostostaan löytyy lapsen kannalta sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidostaan ja huollostaan, on selvitettävä myös edellytykset lapsen huoltoa ja asumista koskevalle sopimukselle tai tuomioistuimen määräyksen hakemiselle. Tällöin ei ole kyse lastensuojelulain mukaisesta sijoituksesta.

Jos tilanne ratkaistaan siten, että lapsi muuttaa toisen vanhempansa luokse, on tämä myös määrättävä lapsen huoltajaksi, mikäli tällä ei ole jo huoltajuutta. Lähtökohtaisesti lapsen asumisen vanhempansa luona on perustuttava vanhempien tekemään sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Lastensuojelulain nojalla lapsi voidaan sijoittaa vanhempansa luokse vain poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat vanhempien väliset erimielisyystilanteet on ensisijaisesti ratkaistava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (lapsenhuoltolaki) mukaisesti. Vanhemmalla, jonka luokse lapsi muuttaa, on oikeus sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisiin tukitoimiin näissä laeissa säädetyin tavoin.

• Lapsen asema erotilanteessa
• Lastensuojelulaki (Finlex)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (Finlex)
• Lapsen huollon järjestäminen

Huostaanoton edellytysten täyttyessä lapsi voidaan myös sijoittaa huostaanotettuna läheisverkostoon kuuluvan henkilön luokse, jos tämä on lapsen edun mukaista, erityisesti kun otetaan huomioon huostaanoton perusteet, lapsen tarpeet sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja hoidon jatkuvuus. Lyhytaikaisesti lapsi voidaan sijoittaa läheisverkostoon myös avohuollon tukitoimena.
Lastensuojelulaki 37 §, 40 § ja 50 § (Finlex)

Lapsen elatuksesta vastaavat hänen vanhempansa kykynsä mukaan. Muu henkilö kuin lapsen vanhempi, jolle lapsen huolto on uskottu lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, ei ole elatusvelvollinen. Vaikka huostaanottoon ja sen perusteella tapahtuvaan sijoitukseen ei ryhdytäkään ja lapsi päätyy asumaan läheisen luona huoltajuusjärjestelyjen kautta, tulee lasta hoitavalle henkilölle tarvittaessa turvata edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi perhehoitolain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla maksamalla hänelle perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus. Lisäksi lasta hoitavalle henkilölle on tarvittaessa järjestettävä perhehoitolain 10 §:ssä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia.

• Laki lapsen elatuksesta 2 § (Finlex)
• Lastensuojelulaki 32 § 3 mom (Finlex)
• Perhehoitolaki 16 § 3 mom (Finlex)

Oheishuoltaja ei ole perhehoitaja, jos lapsi asuu hänen luonaan käräjäoikeuden tekemällä lapsenhuoltolain mukaisella päätöksellä tai lapsen vanhempien ja oheishuoltajan tekemällä hyvinvointialueen vahvistamalla sopimuksella, vaikka hän saisi perhehoitolain mukaisia korvauksia ja palkkiota sekä muita palveluita ja tukitoimia. Tällöin lapsi ei ole sijaishuollossa. Lapsella voi kuitenkin olla lastensuojelun asiakkuus. Huoltajilla on lähtökohtaisesti yhteistoimintavelvollisuus lapsen asioissa. Se tarkoittaa sitä, että oheishuoltaja ja lapsen muut huoltajat (esimerkiksi vanhemmat) vastaavat lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Lapsen huollon järjestäminen

Jos lapsen huolto uskotaan perhehoitajalle huoltajana olevan vanhemman tai huoltajina olevien vanhempien sijasta, voi hyvinvointialue edelleen maksaa hänelle lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta sekä tarvittaessa palkkiota ja tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta muutoinkin lastensuojelulain 46 §:n 2 momentin mukaisesti. Hyvinvointialueen tulee sopia perhehoitajan kanssa tukitoimista, palkkiosta ja korvauksesta ennen hakemuksen tai selvityksen tekemistä tuomioistuimelle. Samalla on arvioitava, onko lapselle tarpeen määrätä erillinen edunvalvoja. Lapsen huolto voidaan uskoa huoltajana olevien vanhempien sijasta toiselle henkilölle vain tuomioistuimen päätöksellä ja vain jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

• Lastensuojelulaki 46 § (Finlex)
• Lapsen huollon järjestäminen

Lastensuojelulain nojalla lapsi voidaan sijoittaa sukulais- tai läheisverkostoon kuuluvan henkilön tai perheen luokse toimivaltaisen viranhaltijan, hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Lasta hoitava läheinen tai sukulainen on silloin perhehoitolaissa tarkoitettu perhehoitaja. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja maksaa perhehoitajalle käynnistymiskorvauksen, hoitopalkkion ja kulukorvauksen sekä tarjoaa muita palveluja ja tukitoimia perhehoitolain mukaisesti. Lapsen sijoittamista koskeva päätös ei vaikuta siihen, ketkä ovat lapsen huoltajia, eikä se luo perhehoitajalle huoltajan asemaa.
Perhehoitajana toimiminen

Lisäksi näistä on erotettava yksityinen sijoitus. On tilanteita, joissa lapsen huoltaja sopii oma-aloitteisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta muun yksityishenkilön, esimerkiksi sukulaisen luona ilman lastensuojelun myötävaikutusta. Tällöin ei kyse ole lapsen huostaanottoon liittyvästä sijoituksesta tai muutoinkaan sijoituksesta, johon hyvinvointialue olisi myötävaikuttanut, eikä perhehoidosta. Kyseessä on lastensuojelulain 81 §:n mukainen yksityinen sijoitus. Hyvinvointialueelle saattaa kuitenkin joissakin tilanteissa syntyä velvollisuus tarjota lastensuojelulain 7 luvussa tarkoitettua avohuollon tukea. Henkilön, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu, ja lapsen huoltajan, on heti ilmoitettava yksityisestä sijoituksesta hyvinvointialueelle. Mikäli yksityinen sijoitus on tehty hyvinvointialueen aloitteesta tai myötävaikutuksella, on hyvinvointialueella myös velvollisuus tukea lapsen hoitoonsa ottanutta henkilöä taloudellisesti.

• Lastensuojelulaki 81 § (Finlex)
• Muu lapsen tarpeen mukainen hoito

On kuitenkin huomioitava, että huostaanoton edellytysten täyttyessä lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto.

• Lastensuojelulaki 40 § (Finlex)
• Huostaanotto

Lyhytaikainen sijoitus läheisverkostoon

Lapsi voidaan sijoittaa läheisverkostoon myös avohuollon tukitoimena. Sijoitus on tällöin määräaikainen. Lyhytaikainen läheisverkostosijoitus voi olla mahdollinen esimerkiksi, kun vielä arvioidaan vaihtoehtoja lapsen huostaanotolle ja tarvetta tehdä huoltajuusjärjestelyjä.

• Lastensuojelulaki 37 § (Finlex)
• Sijoitus avohuollon tukitoimena

Läheisverkostoratkaisun merkitys lapselle

Onnistunut läheisverkostoratkaisu turvaa pysyvyyttä lapsen elämässä. Hän saa kasvaa perheessä, joka tuntee hänet yleensä jo syntymästä asti ja jossa hänen elämästään osataan kertoa myös myönteisiä asioita.

Läheisverkostosijoitukset tukevat hyvin lapsen identiteetin muodostumista ja lapselle on helpompaa siirtyä etukäteen tuttuun perheeseen. Onnistunut läheisverkostosijoitus vaatii kuitenkin huolellisen valmistelun.

Huostaanottoon ja sijoitukseen liittyy vaikeita kokemuksia myös lapsen läheisille ja sukujen välillä saattaa olla ristiriitoja. Lapsi on usein lojaali kaikille läheisilleen eikä hän halua pahoittaa kenenkään mieltä. Läheisverkostosijoituksissa on tärkeää tarjota lapselle mahdollisuus keskusteluihin perheen ulkopuolisen henkilön kanssa.

Arviointi ja valmennus

Lapsen läheisperheelle tilanne tulee eteen yleensä yllättäen. Perhe ei ole suunnitellut alkavansa sijaisperheeksi. Siksi on tärkeää, että läheisperheelle annetaan mahdollisuus huolelliseen arviointi- ja valmennusprosessiin.

Perhehoitajuutta harkitsevan tulee saada tietoa muista sijoitusmahdollisuuksista ja mahdollisuuksista säilyä lapsen tukena, mikäli lapsi sijoitetaan toiseen perheeseen tai laitokseen. Tunteille on annettava tilaa, mutta päätöksen on perustuttava huolelliseen, lapsen edusta lähtevään pohdintaan.

Lapsen läheisverkostoon kuuluvalla perhehoitajalla on oikeus samanlaiseen tukeen kuin muillakin perhehoitajilla. Kyseessä on kuitenkin erityinen tilanne ja lapsen perhehoitajina toimiville läheisille on hyvä järjestää esimerkiksi omia, ohjattuja vertaistukiryhmiä. Huostaanottoon ja sijoitukseen liittyy usein syyllisyyden ja häpeän tunteita myös lapsen läheisillä. Niiden jakaminen toisten, samassa tilanteissa olevien kanssa auttaa tunteiden käsittelyssä. Perhehoitajana toimivat lapsen läheiset kokevat saaneensa merkittävää tukea ryhmiin osallistumisesta.
Perhehoitajan asema

Lisätietoa ja kirjallisuutta

• Araneva, Mirjam (2018). Lastensuojelun perhehoito. Alma Talent.
• Pynnönen, Jaana (toim.).2010. Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle. Pesäpuu ry, Opas- ja käsikirjat 3/2010.
• Räty, Tapio (2019). Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Edita Publishing Oy. Helsinki.
• Parasta perhehoitoa. Perhehoidon tietopaketti. (2012). Perhehoitoliitto ry.