Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022

Suomalaisten huumekokeilut yleistyvät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia

Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Syksyllä 2022 kerätty aineisto osoittaa, että yleistyminen on jatkunut edelleen vuosina 2018–2022. Yhä useammalla 15–69-vuotiaalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta huumeista.

Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis. Kannabista kokeilleiden osuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022. Myös muita huumeita joskus elämänsä aikana kokeilleita on vuonna 2022 aiempaa enemmän, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista matalammalle tasolle. Stimulanteista amfetamiinia on kokeillut seitsemän prosenttia, ekstaasia/MDMA:ta kuusi prosenttia ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä.

Kuntodopingin käyttö on pysynyt tasaisena vuodesta 2010. Kyse on varsin harvinaisesta ilmiöstä, sillä dopingaineita kokeilleiden tai käyttävien suomalaisten osuus on noin yksi prosentti.

Asenteissa ja mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Esimerkiksi julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää hyväksyttävänä lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Kannabiksen kokeiluun ja käyttöön liittyvät riskikäsitykset sekä mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lientyneet ja aikaisempaa useampi suhtautuu myönteisesti kannabiksen laillistamiseen. Ylipäätään tulosten pohjalta voidaan todeta, että väestön suhtautuminen huumeisiin on muuttunut.

Lataa koko tilastoraportti

Huumekokeilut — Kuvio 1. Kannabista tai muita aineita joskus elämänsä aikana kokeilleiden tai käyttäneiden osuudet 15–69-vuotiaassa suomalaisessa väestössä vuosina 1992–2022, %.

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Tilasto kuvaa suomalaisten huumeiden käyttöä sekä huumeisiin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita.

Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana postikyselynä. Kyselyyn vastataan nimettömänä, ja yksittäinen vastaaja ei ole tunnistettavissa aineistosta edes epäsuorasti.

Tilaston tiedoilla on keskeinen rooli kansallisen huumetilanteen seurannassa. Lisäksi tilaston pohjalta raportoidaan Suomen huumeidenkäyttötietoja myös Euroopan unionin huumeseurantakeskukselle (EMCDDA).

Tilasto julkaistaan joka neljäs vuosi.