Ehkäisevä päihdetyö osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa

Ehkäisevä päihdetyö on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta, jolla edistetään sekä yhteisöllistä että yksilöllistä hyvinvointia ja varmistetaan oppimisympäristön terveellisyys ja turvallisuus. 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto koostuu toimista, jotka edistävät oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta, opiskeluympäristön terveyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä, oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
Lue lisää yhteisöllisestä opiskeluhuollosta

Nämä toimet tukevat myös päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen ehkäisyä. Ehkäisevän päihdetyön kannalta yhteisöllisessä opiskeluhuollossa olennaisia ovat erityisesti toimet, jotka edistävät

  • vuorovaikutustaitoja 
  • oppilaiden ja opiskelijoiden sitoutumista yhteisöön 
  • sosiaalista vastuuta
  • terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja
  • mielenterveyttä
  • terveyttä ja turvallisuutta edistävää ympäristöä – kuten yhteisiä toimintatapoja päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin sekä rahapelaamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa, käytäntöjä tuen tarpeiden varhaiseksi tunnistamiseksi sekä avun ja tuen piiriin ohjaamiseksi. 

Tällä sivulla:

Ehkäisevä päihdetyö opiskeluhuoltoryhmän toiminnassa

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on yhteisöllinen hyvinvointityö. Toiminta on ensisijaisesti ehkäisevää. Yksilöllisen opiskeluhuollon ja yksittäisten oppilaiden tai opiskelijoiden asiat eivät kuulu opiskeluhuoltoryhmälle.
Lue lisää opiskeluhuoltoryhmän toiminnasta

Opiskeluhuoltoryhmän tehtävät Huomioitavaa ehkäisevän päihdetyön kannalta
Yhteisöllisen työn tavoitteiden asettaminen Ehkäisevän päihdetyön tavoitteista ja toimintatavoista sopiminen osana päihdesuunnitelman laatimista
Opiskeluhuollon suunnitteluun ja arviointiin tarvittavan tietopohjan kokoaminen Koulun tai oppilaitoksen päihdetilanteen seuraaminen (esim. Kouluterveyskysely, TEAviisari, yhteenvedot terveystarkastuksista, havaitut käyttö- ja välittämistilanteet), yhteenvedon laatiminen ja siitä tiedottaminen
Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä terveyden edistämisen käytännöt Yhdessä sovitut päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen ehkäisyn käytännöt, ehkäisevään työhön osallistumisen käytännöt sekä mielenterveystaitojen, vahvuuksien ja voimavarojen tukeminen
Huolen, varhaisen tunnistamisen ja puheeksioton taitojen vahvistaminen Henkilöstön päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen puheeksioton ja tunnistamisen osaamisen kehittäminen, päihdetoimintamallista ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen (mukaan lukien varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto sekä polut tuen ja hoidon piiriin)
Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tarkastaminen Ehkäisevän päihdetyön huomioiminen osana tarkastuksia sekä mahdollisten epäkohtien korjaaminen ja seuranta

Opiskeluhuoltosuunnitelma ja päihdesuunnitelma

Koulutuksen järjestäjä laatii opiskeluhuoltosuunnitelman, joka ohjaa koulun tai oppilaitoksen opiskeluhuoltoa. 

Opiskeluhuoltosuunnitelman osaksi voidaan koota erillinen päihdesuunnitelma tai kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa erikseen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen.

Rahapelihaittojen ehkäisy on myös osa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 513/2015), vaikka opetussuunnitelman perusteiden nykymuotoilussa se ei vielä näykään. Koulujen ja oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa on kuitenkin hyvä huomioida myös rahapelaaminen.

Koulutuksen järjestäjän päätöksellä suunnitelma voi olla useamman koulun tai oppilaitoksen yhteinen. Opiskeluhuoltosuunnitelmien sisältöjä määrittävät Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteet ja muut määräykset.

Päihdetyön kuvaaminen opiskeluhuoltosuunnitelmassa

  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä rahapelaamisen ehkäisemiseksi ja käyttöön tai pelaamiseen puutumisesta sovitut toimintatavat (kuten päihdekasvatus, viestintä, käytön tai pelaamisen tunnistaminen ja puheeksioton toimintatavat).
  • Miten päihdetilannetta ja ehkäisevän päihdetyön toteutumista kouluissa ja oppilaitoksissa seurataan ja arvioidaan?
  • Kuvaus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä mm. kuraattorien ja psykologien tarjoamasta tuesta oppilaille ja opiskelijoille, joilla ilmenee päihteiden- tai nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista, niistä aiheutuvia haittoja, tai joilla on havaittu muita (esimerkiksi mielenterveyteen liittyviä) tuen tarpeita.

Ehkäisevää päihdetyötä koskevat tiedot voidaan koota myös erilliseen oppilaitoksen päihdesuunnitelmaan, jossa eri toimia voi kuvata ja jonka avulla niitä voi seurata tarkemmin. Oppilaitoksen päihdesuunnitelmaa voi hyödyntää oppilaitoksen työntekijöiden, opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten sekä opiskelijoiden ja huoltajien yhteisenä sopimuksena.

Yhteisistä toimintatavoista ja eri toimijoiden tehtävistä sovitaan monitoimijaisessa yhteistyössä. Mukana ovat paikallisen tarpeen mukaan:

  • koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri ja terveydenhoitaja
  • psykologi ja kuraattori
  • koulutuksen järjestäjän nimeämät edustajat
  • huoltajat (esim. vanhempainyhdistyksen edustaja)
  • oppilas- tai opiskelijakunnan edustaja
  • nuorisotoimen edustaja
  • lastensuojelun edustaja sekä
  • terveydenhuollon ja sosiaalihuollon edustaja, mm. päihdehuoltoa, mielenterveys- sekä perhepalveluita tarjoavat tahot.

Tarvittaessa päihdesuunnitelmasta voi konsultoida ja tiedottaa kunnan, seudun tai hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön koordinaattoria. 

Esimerkkejä päihdesuunnitelman sisällöistä

  • Milloin koulussa tai oppilaitoksessa annetaan päihdekasvatusta osana ympäristöopin ja terveystiedon opetusta sekä muita oppiaineita ja miten tämä nivoutuu osaksi muuta ehkäisevää päihdetyötä?
  • Miten kouluyhteisön ammattilaiset toimivat tilanteissa, joissa oppilas tai opiskelija käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita, esiintyy päihtyneenä, pelaa rahapelejä tai pitää hallussaan päihteitä koulussa?
  • Miten varhaisen tunnistamisen ja tuen menetelmiä hyödynnetään koulu- tai opiskelijaterveydenhuollossa?
  • Milloin ja miten oppilas tai opiskelija ohjataan laajemman tuen ja hoidon piiriin?
  • Ohjeistus ehkäisevän päihdetyön käytännöistä työpaikalla tapahtuvassa opiskelussa ja ohjeistuksen huomioiminen viestinnässä sekä harjoittelu- tai koulutussopimuksissa
  • Ohjeistus kouluyhteisön aikuisten päihteidenkäytöstä, kuten tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käytöstä koulun tai oppilaitoksen arjessa
  • Vanhempien ja huoltajien kanssa tehty yhteistyö ja vanhemmuuden tuki
  • Miten suunnitelman toteutumista seurataan? Milloin suunnitelma tarkastetaan ja päivitetään?

Ehkäisevän päihdetyön sisällöt terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksessa

Koulussa tai oppilaitoksessa tehdään kolmen vuoden välein kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on varmistaa, että tarkastuksen osa-alueiden määrittelemät asiat toteutuvat koulu- ja oppilaitosympäristössä ympäri vuoden, ei vain tarkastuksia varten. Tarkastuksen tarkoitus on tukea opiskeluhuoltotyön suunnittelua, toteuttamisesta ja arviointia.

Ehkäisevän päihdetyön sisältöjä tarkastuksessa

  • Päihdetilanteen seurantakäytännöt
  • Yhteiset kirjatut käytännöt ja toimintamallit
    • päihteettömyyden ja nikotiinittomuuden edistämiseksi
    • oppilaitoksen alueella havaittuun päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön puuttumiseksi
    • varhaisen tuen ja tunnistamisen menetelmien hyödyntämiseen, käytön seurantaan ja hoitoon ohjaukseen
    • yhteisistä toimintatavoista tiedottamiseen sekä työntekijöiden perehdyttämiseen.
  • Yhteisöllisen ehkäisevän päihdetyön menetelmien suunnitelmallinen käyttö
  • Oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien osallisuus ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteutuksessa
  • Työterveyshuollon ajantasainen päihdeohjelma tai vastaava toimintamalli.

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus

Yhteistyö huoltajien kanssa

Vanhempien ja huoltajien mukaan ottaminen koulun tai oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tukee ehkäisevän päihdetyön tavoitteita. Erityisesti peruskoulussa, mutta myös muissa oppilaitoksissa kodin kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan vahvistaa merkittävästi oppilaan ja opiskelijan, ryhmän ja koko yhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Opiskeluhuolto tarjoaa hyvän mahdollisuuden tähän yhteistyöhön. Laki edellyttää 1.1.2023 alkaen, että alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on vanhempien tai huoltajien edustajia. Myös koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja oppilaitoskohtaisessa ryhmässä on hyvä olla mukana huoltajien edustaja.

Koulun ja oppilaitoksen tulee tehdä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Huoltajia on hyvä pitää ajan tasalla oppilaitoksen arjesta ja päihdesuunnitelmasta, sekä osallistaa heitä toimintaan. Ehkäisevän päihdetyön teemoja, kuten oppilaitoksen päihdetilannetta tai vanhempien mahdollisuuksia tukea lastensa tervettä kasvua, voi nostaa käsittelyyn vanhempainilloissa.

Lämmin, johdonmukainen ja turvallinen kasvatus kotona on yksi voimakkaimmista päihteidenkäytöltä ja muulta riskikäyttäytymiseltä suojaavista tekijöistä. Ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Perheiden tukeminen heidän kasvatustehtävässään, esim. järjestämällä vanhemmuustaitoihin keskittyviä vanhempainiltoja tai muita keskustelumahdollisuuksia, voi olla osa koulujen ja oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä.

Vanhempien keskinäinen yhteisöllisyys tukee perheitä kasvatustehtävässä. Kouluissa voidaan mahdollistaa huoltajien keskinäisen vuorovaikutuksen syntymistä. Vanhempien kanssa voidaan sopia yhteisesti, miten päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista ja rahapelaamisesta puhutaan, ja että nuorille ei tarjota tai välitetä perheessä tai lähipiirissä laittomasti päihteitä tai tupakka- ja nikotiinituotteita tai osteta rahapelituotteita, kuten raha-arpoja tai kuponkipelejä.

Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen

Huoltajien lisäksi myös oppilaat ja opiskelijat osallistuvat opiskeluhuollon toimintaan. Lapset ja nuoret ovat yleensä hyvin kiinnostuneita hyvinvoinnistaan ja heidän elämäänsä vaikuttavista asioista.

Lapset ja nuoret voivat osallistua ehkäisevän päihdetyön toimintatapojen ja rakenteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhteisön tasa-arvoisina jäseninä oman kehitysvaiheensa mukaisesti. Oppilaiden tai opiskelijoiden osallistuminen opiskeluhuollon toimintaan on erinomainen tapa vahvistaa heidän osallisuuttaan.

Aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan on myös itsessään lasten ja nuorten hyvinvointia suojaava tekijä. Opiskeluhuolto kehittää tapoja edistää kaikkien osallisuutta tukevaa ja yksinjäämistä ehkäisevää toimintakulttuuria.

Lisätietoa

Päivitetty: