Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus
- Tarkastus on lakisääteinen
- Tarkastus tehdään monialaisena yhteistyönä
- Tarkastuksen toteuttaminen
- Tarkastuksen sisältöalueet
- Eri toimijoiden roolit
Opiskeluympäristöllä ja -yhteisöllä on suuri merkitys oppilaan ja opiskelijan terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjen mukaisesti. Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö sekä hyvinvoiva yhteisö muodostuvat hyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalista olosuhteista. Myös henkilöstö hyötyy terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä ja hyvinvoivasta yhteisöstä.
Tarkastus on lakisääteinen
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tehtävää toteutetaan tarkastamalla oppilaitokset kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön.
Kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat oppilaitokset on tarkastettava. Myös esiopetusyksiköt tulisi tarkastaa monialaisesti. Terveydensuojelulaki 763/1994 velvoittaa tarkastamaan kaikki kokoontumistilat ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki huolehtimaan myös esiopetuksen ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä yhteisön hyvinvoinnista.
Lainsäädäntö ja muut velvoitteet
Tässä tekstissä käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti termiä oppilaitos tarkoittamaan kaikkia kouluja ja oppilaitoksia.
Tarkastus tehdään monialaisena yhteistyönä
Oppilaitosten terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus tehdään yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa (asetus 338/2011). Se on useiden eri viranomaisten vastuulla.
Yhteistyö edellyttää toimivia rakenteita sekä yhteistä sopimista toimintatavoista ja vastuista.
- Esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa hyödynnetään opiskeluhuoltoon luotuja monialaisia rakenteita. Opiskeluhuollon ohjausryhmässä sovitaan tarkastusten monialaisesta toteuttamisesta sekä keskinäisestä työn ja tehtävien jaosta eri toimijoiden kesken.
- Korkeakouluissa tarkastustoiminnasta sovitaan oppilaitoksen johdon, opiskeluterveydenhuollon vastaavan viranomaisen ja oppilaitoksen sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaisen kesken.
Tarkastuksen toteuttaminen
Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus on kokonaisuus, joka muodostuu useista peräkkäisistä vaiheista.
Tarkastuksen vaiheet (Hietanen-Peltola, M. & Korpilahti, U. (toim.) 2015)
1. Suunnittelu
Tarkastusta suunnitellessa sovitaan vähintään
- millä tavoin eri tahot ovat mukana tarkastuksen toteuttamisessa,
- kuka huolehtii yksityiskohtaisesta aikataulusta ja kutsuista kolmen vuoden välein,
- miten oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien osallisuus tarkastuksessa toteutetaan,
- minkälaisissa osissa oppilaitos tarkastetaan,
- ketkä toimivat eri yksiköiden vastuu- ja yhdyshenkilöinä ja
- miten asiasta tiedotetaan oppilaitoksessa.
2. Taustatiedon kokoaminen
Tarkastuksessa tarvitaan laajasti tietoa ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä yhteisön hyvinvoinnista. Tällaisia tietoja ovat tarkastusvälillä kertyneet tiedot, tarkastusta varten tehtyjen kyselyjen ja selvitysten tulokset sekä tiedot oppilaitoksen toimintamalleista ja käytännöistä. Tietoa kerätään eri toimijoilta ja lähteistä esimerkiksi kouluterveyskyselystä ja laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedoista.
3. Tarkastustilaisuus oppilaitoksessa
Tarkastustilaisuus pitää sisällään aloituspalaverin, tilakierroksen sekä yhteenvetopalaverin. Aloituspalaverissa käydään läpi eri tahojen kokoamat taustatiedot ja suunnitellaan tilakierroksen reitti. Yhteenvetopalaverissa kootaan kaikki tiedot ja löydökset yhteen, arvioidaan ympäristöön ja yhteisöön liittyvät terveysriskit sekä sovitaan jatkotoimista ja niiden vastuutahoista.
Tarkastustilaisuuteen voivat osallistua kaikki yhteistyötahot. Erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus on tärkeää ja oppilaitoksissa tuleekin pohtia keinoja sen varmistamiseksi.
Ilman oppilaitoksen vastuuhenkilön (rehtorin), terveydensuojeluviranomaisen, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon sekä kiinteistön ylläpidosta vastaavan tahon edustusta tarkastustilaisuus jää puutteelliseksi.
Huoltajien, henkilöstön, työterveyshuollon sekä työsuojelun osallistuminen tuo uusia näkökulmia ja tukee kokonaisuuden hahmottamista.
4. Jatkotoimet ja seuranta
Tarkastuksen jatkotoimille sovitaan vastuutahot ja aikataulut. Oppilaitoksen opiskeluhuolto- tai hyvinvointityöryhmän vastuulle kuuluvat erityisesti oppilaitosyhteisön hyvinvointiin liittyvät jatkotoimet.
Jatkotoimien etenemistä seurataan oppilaitoksissa vuosittain osana yhteisöllisen opiskeluhuollon seurantaa opiskeluhuoltoryhmässä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto varmistavat seurannan toteuttamisen sovitun aikataulun mukaisesti.
5. Dokumentointi
Tarkastuksen ja seurannan tiedot, löydökset ja sovitut toimet dokumentoidaan tähän tarkoitukseen laadituille sähköisille lomakkeille. Ne kokoavat tarkastuksen sisällön yhteen oppilaitoksen näkökulmasta.
Lomakkeet oppilaitoksen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastamiseen ja seurantaan
Dokumentit jaetaan kaikille toimijoille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto huolehtii asiakirjojen arkistoinnista.
6. Tiedottaminen
Oppilaitoksen tarkastuksesta ja sen tuloksista tiedotetaan oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Yhteenvedon tarkastuksesta voi julkaista esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla. Myös suunnitelluista jatkotoimista, niiden aikatauluista sekä seurannasta tiedotetaan.
Tarkastuksen sisältöalueet
Tarkastus sisältää sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin että oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnin. Siihen tarvitaan useiden eri ammattilaisten osaamista sekä opiskelijoiden että huoltajien näkemyksiä.
Tarkastuksen sisällöt ovat:
- Yhteisön hyvinvointi
- Psykososiaalinen hyvinvointi
- Opiskelun ja koulunkäynnin järjestäminen hyvinvointia tukevasti
- Ehkäisevä päihdetyö
- Liikunnallisuuden ja ergonomian edistäminen
- Terveellisten ruokailutottumusten edistäminen
Terveellisyys ja turvallisuus kiinteistössä
- Rakennus ja sisätilat
- Piha ja liikenne
- Esteettömyys
Turvallisuuden edistäminen
- Turvallisuuden edistäminen yhteisössä ja ympäristössä
- Tapaturmien ehkäisy
- Paloturvallisuus ja pelastautuminen
Opiskeluhuolto ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tukena
- Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteet
- Yhteisöllinen työ
- Opiskeluhuollon palvelut
Sisältöalueet tarkemmin:
Hietanen-Peltola, M. & Korpilahti, U. (toim) (2015) Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. THL, Ohjaus 7.
THL:n kirjakaupassa
Eri toimijoiden roolit
On tärkeää, että kukin toimija tuntee tehtävänsä ja roolinsa ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä.
Rehtori
- vastaa koulunkäynnin ja opiskelun järjestelyistä sekä opiskelu- ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
- huolehtii tarkastusten ja seurannan säännöllisestä toteutumisesta yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana oppilaitoksen opiskeluhuoltoa tai hyvinvointityötä
- tuo tarkastukseen tietoa oppilaiden ja opiskelijoiden terveydestä sekä yhteisön hyvinvoinnin ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tilanteesta
Terveydensuojelu
- arvioi ja valvoo oppilaitosten olosuhteita, toimintaa ja tilojen kuntoa sekä terveysriskejä
- antaa tarvittaessa määräyksiä terveyshaitan selvittämiseksi tai poistamiseksi
Työsuojelu
- välittää tarkastukseen työsuojelutarkastuksen palautteen työn ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta
Työterveyshuolto
- välittää tarkastukseen työpaikkaselvityksessä saatua yleistä tietoa työympäristön olosuhteista ja henkilöstön hyvinvoinnista
Kiinteistön omistaja
- vastaa kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta, hoidosta ja huollosta sekä puutteiden korjauksesta
Opettajalla, psykologeilla ja kuraattoreilla
- on tietoa terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävistä ja vaarantavista tekijöistä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeista
Oppilaat ja opiskelijat
- osallistuvat tarkastuksen toteuttamiseen sekä jatkotoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Lisätietoa
Hietanen-Peltola, M. & Korpilahti, U. (toim) (2015) Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. THL, Ohjaus 7.
THL:n kirjakaupassa
Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas (Opetushallitus)
Oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialainen tarkastaminen (2015) (THL, Tiedä ja toimi -kortti)
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 (Finlex)
Perälä, M.-L.; Hietanen-Peltola, M.; Halme, N.; Kanste, O.; Pelkonen, M.; Peltonen, H.; Huurre, T.; Pihkala, J. & Heiliö, P-L (2015) Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Opas 36. THL.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)
