Keskeisiä käsitteitä

Ammattiasema: Luokitellaan useimmiten ylempiin toimihenkilöihin, alempiin toimihenkilöihin ja työntekijät.
Lisätietoa ammattiaseman yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen

Determinantti: Määrittäjä, taustatekijä. Ks. terveyden määrittäjä/terveyden determinantti.
Lisätietoa eriarvoisuudesta ja terveyden determinanteista

Edistäminen (promootio): Mahdollisuuksien luominen, esimerkiksi terveyden edistämisessä.

Ehkäiseminen (preventio): Sairauksien ehkäisy ja niiden seurauksien pienentäminen.

Elinajanodote: Keskimääräinen jäljellä olevien elinvuosien lukumäärä kuolleisuuden pysyessä nykyisellään. Elinajanodote kuvaa yhdellä luvulla tiettynä ajanjaksona tietyssä väestössä eri ikäryhmissä vallinnutta kuolleisuutta. Esimerkiksi vastasyntyneen elinajanodote tai 35-vuotiaan elinajanodote.
Lisätietoa kuolleisuudesta ja elinajanodotteesta

Eriarvoisuus: Vältettävissä oleva ero, joka on epäoikeudenmukainen ja eettisesti väärin.
Lisätietoa eriarvoisuudesta

Gradientti: Säännöllinen asteittainen tai portaittainen muutos. Esim. terveyden sosiaalinen gradientti tarkoittaa sitä, että sosiaalisen aseman noustessa terveydentila nousee vastaavasti. Ilmenee läpi koko sosiaalisen hierarkian.

Indikaattori: Tilastollinen tunnusluku, joka kuvaa ilmiön tilaa ja muutoksia tiivistetysti. Kun indikaattorien avulla kuvataan väestön hyvinvointia ja terveyttä, voivat tunnusluvut olla esim. keskiarvoja, osuuksia, määriä suhteessa väestömäärään tai -ryhmään tai palvelujen käyttö henkeä kohti.
Lisätietoa indikaattoreista

Haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä / Heikommassa asemassa oleva ryhmä: Viittaa väestöryhmiin, joilla oman vaikutusvaltansa ulkopuolella olevista tekijöistä johtuen ei ole samoja mahdollisuuksia kuin hyväosaisemmilla väestöryhmillä. Esimerkiksi työttömät, maahanmuuttajat tai sosiaalisesti syrjäytyneet.

Hyvinvointi: Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä.

Hyvinvointikertomus: Kunnassa eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.
Lisätietoa hyvinvointikertomuksesta 

Koettu terveys: Ihmisen itse antama arvio omasta yleisestä terveydentilastaan. Ennustaa toimintakykyä, terveyspalvelujen käyttöä ja kuolleisuutta väestössä.

Koulutusryhmä: Koulutuksen pituuden mukaan muodostettu väestöryhmä. Yleensä tarkastellaan peruskoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen astetta ja pituutta. Käytetään sosiaalitutkimuksessa selittävänä taustatekijänä moninaisiin käyttötarkoituksiin.
Lisätietoa koulutuksen yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen

Kuolleisuus: Suhdeluku, joka kuvaa kuolemantapausten määrää tietyssä väestössä tiettynä ajanjaksona. Esimerkiksi vuoden aikana kuolleiden lukumäärä tuhatta asukasta kohden.

Menetetyt elinvuodet (PYLL-tunnusluku, -indeksi): Menetetyt elinvuodet kuvaavat tietyllä ikävälillä tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. Laskettaessa PYLL-tunnusluku ikävälille 25–80 vuotta, esim. 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden.
Lisätietoa indikaattoreista

Osallisuus: Osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Siihen liittyy oikeus saada tietoa itseä koskevista asioista, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja sitä kautta vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin. Osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä.
Lisätietoa osallisuudesta

Osoitin: Ks. indikaattori.
Lisätietoa indikaattoreista

PYLL-indeksi: Ks. Menetetyt elinvuodet.
Lisätietoa indikaattoreista

Riskitekijä: Sosiaalinen, taloudellinen tai biologinen tekijä, käyttäytymistapa tai ympäristö, joka on yhteydessä tai lisää alttiutta tietylle sairaudelle tai ongelmalle.

Sairastavuus: Sairaustapausten määrä tiettynä ajanjaksona, esim. vuodessa. Sairauksien esiintyvyys väestössä.

Sosiaalinen asema: Tärkeimmät sosiaalista asemaa määrittävät ulottuvuudet ovat koulutus, työmarkkina-asema, ammattiin perustuva sosiaaliluokka sekä tulot ja varallisuus. Sosiaalisen aseman ulottuvuudet liittyvät toisiinsa. Koulutus hankitaan yleensä jo nuoruudessa eikä se tavallisesti paljon muutu elämänkulun aikana. Koulutus vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja ammattiasemaan, jotka kiinnittävät yksilön yhteiskunnan keskeisiin ansiotyön kautta määrittyviin rakenteisiin. Työmarkkina-asema ja ammattiasema määrittävät tuloja ja taloudellista asemaa. Sosiaaliseen asemaan liittyy lisäksi esimerkiksi yhteiskunnallinen arvostus ja vaikuttamismahdollisuudet.

Sosiaalinen pääoma: Kuvaa ihmisten tai ryhmien välisiä sosiaalisia suhteita eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta, vastavuoroisuutta ja sosiaalista tukea.

Sosiaaliryhmä: Tietyn sosiaalisen ominaisuuden, esimerkiksi koulutus- tai tulotason, mukaan muodostettu väestöryhmä.
Lisätietoa eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta asemasta

Sosioekonominen asema: Ks. sosiaalinen asema.
Lisätietoa eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta asemasta

Sosioekonominen ryhmä: Sosioekonomisen aseman, esim. tulojen, koulutuksen tai ammattiaseman mukaan muodostettu väestöryhmä.
Lisätietoa eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta asemasta

Sosioekonomiset terveyserot: Sosiaalisen aseman mukaiset systemaattiset erot terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.  Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimääräinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä.
Lisätietoa terveyseroista

Syrjäytyminen: Yhteisön tai yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen. Syrjäytyminen on taloudellisten resurssien puutteen, yhteiskunnasta eristymisen/eristämisen sekä sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajallisuuden yhdistelmä. Syrjäytymistä voivat edistää monenlaiset ongelmat, jotka liittyvät työntekoon, opetukseen ja elintasoon, terveyteen tai kansallisuuteen.

Terveyden edistäminen: Yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen oman terveytensä määrittäjiin ja siten terveytensä kohentamiseen. Tavoitteellista ja välineellistä toimintaa hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Käsittää sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka edistävät terveyttä.

Terveyden määrittäjä / Terveyden determinantti: Tekijä, joka vaikuttaa terveyteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Terveyden determinantit ovat yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä, kuten esimerkiksi elinolot, toimeentulo, koulutus, työolot, palvelujen saatavuus ja toimivuus sekä ihmisten omat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, asenteet ja elintavat.

Terveyden tasa-arvo: Periaate, jonka mukaan jokaisella on tasa-arvoinen mahdollisuus saavuttaa hänelle paras mahdollinen terveydentila.

Terveys: Fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Laajempi merkitys, kuin pelkkä vaivan tai sairauden puute. Voimavara, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä ylipäänsä voivat toteutua. Terveys on inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle.

Terveys kaikissa politiikoissa: Monet väestön terveyteen keskeisesti vaikuttavat tekijät ovat terveyssektorin ulkopuolella (esimerkiksi koulutus, asuminen, työllisyys, ympäristö, ja liikenne). Tämän vuoksi terveysvaikutukset on otettava huomioon kaikilla politiikan alueilla ja toimenpiteissä.

Terveyserojen kaventaminen: Toiminta, jonka tavoitteena on, että terveydeltään huonommassa asemassa olevien terveydentila lähentyy paremman terveyden saavuttaneiden ryhmien terveyden tasoa.

Terveyspolitiikka: Julkista, yksityistä ja vapaaehtoistoimintaa, jolla on vaikutusta terveyteen. Sisältää toimintamuotoja, jotka eivät kohdistu vain terveydenhuoltoon.

Terveysseuranta: Lakisääteistä toimintaa, jossa seurataan alueen väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Tuottaa hyödyllistä tietoa terveyspoliittiseen ja terveyspalveluihin liittyvään päätöksentekoon, terveydenedistämistoimien suunnitteluun ja kohdentamiseen sekä tavoitteiden seuraamiseen.

Universalismi: Asia tai toiminto, joka koskee kaikkia ihmisiä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi universaalit palvelut on tarkoitettu kaikille kansalaisille tai asukkaille, ei vain tietylle väestöryhmälle. Universaaleja palveluja ovat esimerkiksi peruskoulu ja neuvolajärjestelmä. 

Väestö: Tietyn alueen asukkaat. Väestöntutkimuksessa väestö tai väestöryhmä tarkoittaa ihmisryhmää, jota yhdistää jokin yhteinen ominaisuus.

Lähteet

Koskinen S ym. (toim.) (2007) Suomen väestö. Gaudeamus.

Rouvinen-Wilenius P, Koskinen-Ollonqvist P (toim.) Vastine rahalla − kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 7/2010.

Palosuo H ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:23.

WHO Health Systems Performance Glossary.

European Commission Health Determinants Unit. Expert Group on Social Determinants and Health Inequalities. Health Inequalities Glossary. 2007.