Osallisuus omassa elämässä

Osallisuus ja erilaiset osallisuutta lisäävät toimet voidaan sosiaali-, käyttäytymis-, ja terveystieteelliseen tutkimukseen perustuen jaotella kolmeen osa-alueeseen:

1. Osallisuus omassa elämässä
2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Tällä sivulla paneudumme siihen, mitä osallisuus omassa elämässä tarkoittaa, ja miten sitä voidaan edistää. Lue muista osallisuuden osa-alueista klikkaamalla ylläolevia linkkejä.

Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa sitä, että ihminen voi elää omannäköistä elämää. Ihmisen pitää myös voida määritellä, mihin toimintaan tai palveluun hän osallistuu.

Kun pyrit edistämään osallisuutta omassa elämässä, noudata näitä osallisuuden edistämisen periaatteita

• Ihminen osallistuu toimintaan tai palveluun omaehtoisesti.
• Osallistujan kanssa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.
• Osallistuja kohdataan kunnioittaen ja kategorisoimatta.
• Yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet löydetään ja saadaan mukaan toimintaan.

Selvitä näiden apukysymysten avulla, edistääkö toiminta osallisuutta omassa elämässä

• Miten houkuttelette mukaan ihmisiä, jotka eivät koe julkisia tiloja turvallisiksi tai jotka vetäytyvät omiin oloihin rahan puutteen tai muiden vaikeuksien vuoksi?
• Mitä teette, jotta yksin jääneet tulisivat a) löydetyiksi, b) kunnioittaen kohdatuiksi, c) vuorovaikutukseen innostetuiksi ja d) palveluihin, toimintaan tai työelämään saatetuiksi?
• Etsitäänkö toimintaan tai palveluun osallistujan kanssa hänelle sopivia ratkaisuja? Millä tavalla?
• Voiko toimintaan osallistua halutessaan vain sivustakatsojana tai pienellä ja satunnaisellakin panoksella?
• Saako osallistuja olla toimija eikä toiminnan kohde? Miten se tehdään käytännössä?
• Saako osallistuja kokeilla erilaisia rooleja? Miten se tehdään käytännössä?
• Järjestättekö tapahtumia ja toimintaa, jossa ihmiset voivat irrottautua hetkeksi arjesta? Millaisia?

Katso kaikki 24 apukysymystä: Edistääkö toiminta osallisuutta?

Mistä on kyse, kun puhumme osallisuudesta omassa elämässä?

Osallisuus edellyttää aineellisten ja aineettomien tarpeiden kohtuullista tyydyttymistä tai niihin liittyvien pitkäaikaisten vajetilojen, esimerkiksi luottamuksen, turvallisuuden tai aliravitsemuksen korjaamista.

Ollakseen osallinen omassa elämässä ihmisellä on oltava päätösvaltaa omasta elämästään, mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja omiin palveluihinsa. On tärkeää, että ihminen voi toteuttaa itseään ja kehittyä itsensä näköisenä.

Jotta ihminen pystyisi vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, toimintaansa tai oman palvelunsa sisältöön, paikkaan tai kohtaamiseen tapaan, hänellä on oltava  riittävästi tietoja, taitoja ja muita resursseja. Toimintaympäristön on oltava riittävän ymmärrettävä, hallittava ja ennakoitava. Tärkeää on, että ihminen tulee kunnioittaen ja arvokkaasti kohdatuksi. Hänellä on myös oltava tilaa ja aikaa tehdä päätöksiä.

Autonomia, merkityksellisyys, hallittavuus ja ymmärrettävyys

Edward Deci ja Richard Ryan esittävät itseohjautuvuusteoriassaan, että ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat omaehtoisuus (autonomy), kyvykkyyden osoittaminen (competence) ja yhteenkuuluvuus (relatedness). Kun nämä tarpeet tyydyttyvät, syntyy sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation puolestaan tiedetään olevan yleensä ulkoista motivaatiota palkitsevampaa.

Teoriaa itseohjautuvuudesta on sovellettu useissa interventiotutkimuksissa, joissa autonomian on todettu tukevan hyvinvointia ja lisäävän terveyttä edistäviä valintoja. On selvää näyttöä muun muassa siitä, että autonomiaa tukeva opetustyyli eli valinnanvaran tarjoaminen ja ihmisten vilpitön kuuleminen johtavat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta suotuisampaan käyttäytymiseen.

Koherenssin tunne auttaa ihmistä ottamaan käyttöönsä omia voimavarojaan. Koherenssin kannalta keskeisiä tekijöitä ovat

• Elämän ja elinympäristön ymmärrettävyys (comprehensibility), eli se, minkä verran elinympäristö ja elämä tapahtumineen ovat järkeen käypiä ja ennakoitavia.
• Elämän hallittavuus (manageability) puolestaan tarkoittaa, että omiin asioihin pystyy vaikuttamaan.
• Kokemus merkityksellisyydestä (meaningfulness) ohjaa ihmistä panostamaan voimavarojaan valitsemiinsa asioihin.

Jos ei koe elämäänsä ja maailmaansa merkitykselliseksi, ei sitä voi myöskään ymmärtää ja hallita.
Niukkuudessa elävä on altis kadottamaan koherenssin ja  merkityksellisyyden kokemuksen.

Viimeaikaisen tutkimuksen perusteella niukkuus aiheuttaa muutoksia myös aivoissa. Aineellisessa ja aineettomassa niukkuudessa osa sisäisestä kapasiteetista piiloutuu, kun yhteys omiin tarpeisiin ja potentiaaliin katkeaa. Tulevaisuususko hupenee ja elämä etenee päivä kerrallaan sinnitellen.

Lähteet

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Sosiaalisen osallisuuden tietopaketti (pdf 390 kt)

Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä
Sivulle listatut apukysymykset auttavat tunnistamaan, edistääkö toiminta tai palvelu osallisuutta omassa elämässä.

Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi

Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta

Kokemusosaaminen

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä

Näin aktivointi lisäisi työttömien osallisuutta – 5 ehdotusta