Kohti osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa sosiaaliturvaa – perustoimeentulon turvan ja palvelujen on tuettava toisiaan

Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva. Kaksi lyijykynää kärjet vastakkain, toisessa teksti: Sokra-koordinaation suositus.

Työikäisten työttömyyttä, sairautta ja työkyvyttömyyttä koskevassa perustoimeentulon turvassa ja palveluissa on tunnistettu ongelmia, jotka heikentävät osallisuuden kokemusta ja aktiivisuutta:

Työttömyysturvaan liittyvä tulkinnanvaraisuus ja velvoittavuus eivät aina palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Tulkinnanvaraisuus aiheuttaa epävarmuutta. Velvoitteiden suorittamisesta ilman työllistymisen edistymistä voi kuluttaa voimavaroja, joita tarvittaisiin esimerkiksi kuntoutumiseen. Tästä voi seurata psyykkistä kuormittuneisuutta, mielenterveyden ongelmia ja hyvinvoinnin heikkenemistä.
Kuntouttavaan työtoimintaan tai sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuva osittain työkykyinen tai työkyvytön ihminen saa työmarkkinatukea, vaikka hän kuuluisi määräaikaiselle tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tästä voi seurata kuntoutumisen hidastuminen.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa ihmistä ei ohjata toimintaan, jossa hän pääsisi osalliseksi mielekkäästä tekemisestä. Tästä voi seurata yksinäisyyttä, psyykkistä kuormittuneisuutta ja hyvinvoinnin heikkenemistä.
Työkykyisille vammaisille henkilöille tarjotaan usein suoraan ja usein ainoana vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkeläinen jää helposti ilman työllisyyttä edistäviä palveluita, vaikka ne kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille.

Tällä sivulla esitetään Sokra-koordinaation suositus perustoimentuloturvan ja palvelujen kehittämiseksi, jotta ne tukisivat osallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Suositus on suunnattu kannanotoksi sosiaaliturvauudistukseen (sotu-uudistus) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen (sote-uudistus), mutta toivomme, että se tukee myös lakiuudistuksia ja hyvinvointialueella tehtävää työtä.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran tutkimuksen perusteella osallisuudelle ja aktiivisuudelle syntyy edellytyksiä, kun ihminen luottaa tulevaisuuteensa, itseensä, yhteiskuntaan ja sosiaaliturvaan. Luottamus edellyttää kokemusta arvokkuudesta ja tarpeellisuudesta.

Suosituksessa esitetyt esimerkit keskittyvät ensisijassa työttömyyden ja työkyvyttömyyden aikaiseen sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaa kehittäessä on otettava huomioon, että osa ihmisistä on samalla tai peräjälkeisesti myös muiden sosiaaliturvan muotojen piirissä (kuten opinto- tai vanhempainraha, omaishoidon tuki, toimeentulotuki) ja kaikkein eri perustoimeentulon turvan muotojen ja palvelujen pitäisi olla mahdollisimman helposti yhteen sovitettavissa.

Lue muusta THL:ssä tehtävästä uudistustyöstä:
Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva

Tiivistettynä: Mitä perustoimeentulon turvalta ja palveluilta vaaditaan, jotta omaa aktiivisuutta olisi helpompi ylläpitää?

Toimeentulon turva ja palvelut lisäävät osallisuutta silloin, kun nämä ehdot täyttyvät: Ihminen kokee turvallisuutta (1). Etuudet ja palvelut ovat ennakoitavissa, hallittavissa ja ne luovat elämään jatkuvuutta (2–3). Palveluihin ja toimintaan osallistuva ihminen saa halutessaan itse suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet valitsemistaan sisällöistä (3–6), joita saa myös tarkentaa prosessin aikana.

Aktiivisuuden edellytykset lisääntyvät, kun ihminen:

Kokee turvallisuutta
Turvallisuus rakentuu esimerkiksi kodista, jossa ei tarvitse pelätä väkivaltaa; terveydestä; syrjimättömistä ympäristöistä; vapaudesta ilmaista mielipiteensä; varmuudesta, että pystyy huolehtimaan itsestään taloudellisesti.
Saa aineellisia resursseja
Etuus vastaa tarpeeseen ja se riittää kohtuulliseen minimiin; rahanarvoisesta työstä saa palkan tai palkkion; toimintaan osallistumisesta saa etuja.
Saa tarpeenmukaiset palvelut
Työllisyys- tai kuntoutuspalvelu sekä apu ja ohjaus vastaavat itse määriteltyihin tavoitteisiin ja tarpeisiin; palvelussa saa halutessaan omatyöntekijän, jonka kanssa voi suunnitella ja hallita etuuksien ja palvelujen kokonaisuutta.
Voi tehdä mielekkäitä asioita
Tekeminen on tarkoituksenmukaista; tilaisuus hankkia uusia taitoja ja todistuksia taidoistaan; tilaisuus sivistyä, toteuttaa itseään ja saada rakentavaa palautetta.
Voi kuulua ryhmään tai yhteisöön
Ryhmässä voi jakaa kokemuksia, saada tukea, vaikuttaa ja saada vaikutteita.
Pääsee toimimaan paikallisen elinympäristön hyväksi
Merkityksellinen toiminta rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Toiminnassa pääsee näyttämään osaamistaan ja saa rakentavaa palautetta. Se on stigmatisoimatonta eikä jaottele ihmisiä toimintakyvyn mukaan. Se tarjoaa tilaisuuden toimia elinympäristön tai toimintaympäristön (esim. verkossa tapahtuva toiminta) hyväksi ja saa nauttia näistä ympäristöistä.

Klikkaa otsikoita ja lue lisää alempana.

Osallisuutta ja aktiivisuutta vahvistavat sosiaaliturva ja palvelut käytännössä

Palveluiden ja perustoimeentulon turvan on tarkoitus auttaa yksilöä eteenpäin hänen määrittelemiensä tavoitteiden mukaan. Hän hakee tukea Kelasta, kunnasta tai työeläkelaitoksesta ja laatii suunnitelmansa työllisyys- tai kuntoutuspalvelujen tai sosiaalityön kanssa. Viranomainen tekee tarvittavat päätökset toiminnoista ja palveluista ja ohjaa ihmisen eteenpäin.

Suunnitelmaa pitää voida tarkentaa prosessin aikana, jotta aktiivisuuden ylläpitämiseen pyrkivät toiminnot ja palvelut ovat osallistujan tarpeen mukaisia ja tehdään oikeaan aikaan. Koska osallistujalla on oltava mahdollisuus arvioida ja tarkentaa suunnitelmaansa, omatyöntekijän sekä myös päätöksiä tekevän viranomaisen on oltava helposti saatavilla.

Esittelemme seuraavaksi tarkemmin, millä tavoin työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden aikaista perustoimeentulonturvaa ja palveluja tulisi kehittää, jotta ne lisäisivät osallisuutta ja tukisivat aktiivisuutta. Ihannetilanteessa työllistymistä edistäviin palveluihin tai kuntoutukseen osallistuja voi kerätä suunnitelmaansa kirjattavat toimenpiteet sisältökoreista 3–6:

1. Turvallinen arki ja syrjimätön ympäristö

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne rakentuvat esimerkiksi kodista, jossa ei tarvitse pelätä väkivaltaa, terveydestä, oikeudenmukaisesta kohtelusta yhteiskunnassa, syrjimättömistä ja turvallisista elin- ja toimintaympäristöistä sekä vapaudesta ilmaista mielipiteensä.

Perustoimeentulon turvan ja palvelujen on edistettävä turvallista elämää rahallisella, henkisellä, sosiaalisella ja ekologisella ulottuvuudella.

Osallisuuden palaset Innokylässä:

2. Aineelliset resurssit

Etuuden on vastattava tarpeeseen. Jos ihminen on työkykyinen työtön, hän tarvitsee työttömyysetuuden, mutta jos kyseessä on kuntoutuja tai toipuja, hän tarvitsee kuntoutumista edistävän etuuden. Jotta kaikki saisivat tarvitsemansa tuen, voitaisiin ottaa käyttöön etuusehdotus, jolla asiakas saisi tietoonsa kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu.

Vammaispalvelut, kuten henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut ovat resursseja, jotka lisäävät huomattavasti toimintakykyä ja osallisuutta. Käytännöt voivat vaihdella kunnittain, joten alueelliseen yhdenvertaisuuden toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi näiden palvelujen pitäisi tukea entistä paremmin työllistymistä.

Rahanarvoisesta työstä on saatava palkka tai palkkio. Ylläpitokorvauksen tai työtoimintarahan lisäksi osallistuja voisi saada rahanarvoisia etuja, esimerkiksi matkalipun, yhteisen lounaan, maksuttoman tai alennetun uimahalli- tai kuntosalikäynnin, kansalaisopiston kurssin, kulttuurikokemuksen, harrastuskokeiluja tai retkiä.

Toimeentulon turva on ennakoitavaa silloin, kun ei ole pelkoa rahattomista jaksoista ja kun lakia sovelletaan samanlaisissa tapauksissa yhdenvertaisesti. Hakemiseen liittyvien lomakkeiden ja päätösten on oltava selkokielisiä, jotta haku- ja päätösprosessit ovat hakijan hallittavissa.

Työttömyyden aikaiset etuudet ja viimesijainen toimeentulotuki ovat velvoittavia. Työttömän on haettava aktiivisesti töitä, oltava työmarkkinoiden käytössä ja osallistuttava työllisyyttä edistäviin palveluihin. Toimeentulotukea voidaan vähentää, jos ihminen ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi tai osallistu esimerkiksi sosiaaliseen kuntoutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Seurauksena voi olla, että ihminen päätyy palveluun, joka ei hyödytä häntä.

Sosiaaliturvan velvoittavuus voitaisiin toteuttaa myös niin, että töiden hakemisen lisäksi pitkään työttömänä olleilla, sairailla ja jonkinlaisesta toimintakyvyttömyydestä kärsivillä palveluihin osallistumisen sijaan velvoittavaa olisi palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen osallistuminen. Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen jälkeen maksettaisiin etuus, ja ihminen hakeutuisi vapaaehtoisesti tarjolla oleviin ja tarpeellisiksi kokemiinsa palveluihin.

Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville

Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien hintapäivitys vuodelle 2021 (helsinki.fi)

Osallisuuden palaset Innokylässä:

3. Tarpeenmukaiset palvelut

Palveluissa on tartuttava ihmisen tavoitteisiin ja todelliseen tarpeeseen ja seuratava tavoitteiden ja tarpeiden muutoksia niin, että ihmisen on mahdollista siirtyä sujuvasti palvelutyypistä toiseen. Palvelut ovat ennakoitavia silloin, kun ne ovat saatavilla katkeamatta ja niissä voi olla tekemisissä samojen ammattilaisten kanssa. Hallittavuutta lisää se, että työntekijään saa helposti yhteyden.

Ihminen on kohdattava palveluissa arvostaen. Hänen on saatava työstää tilannettaan itselleen sopivalla tavalla ja valita tarpeensa mukaisesti esimerkiksi palveluohjausta, sosiaalityötä, sosiaalista kuntoutusta, talousneuvontaa, valmennusta, kuntoutusta, kokemusasiantuntijan vastaanottoja, asiointiapua, vertaistukea ja työ- ja toimintakyvyn kartoituksen seuraavista palvelutyypeistä:

Omatoimipalvelut: Näitä palveluja voidaan käyttää, kun ihmisellä on riittävästi voimavaroja, verkostoja ja selkeä palvelun tarve. Omatoimipalveluita ovat esimerkiksi digitaaliset palvelut. Vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä ei saa jättää omatoimipalvelujen varaan.

Yhteistyöpalvelut: Näitä palveluja voidaan käyttää, kun ihmisellä on riittävästi voimavaroja, verkostoja ja moninaisen palvelun tarve. Palveluita tuotetaan Kelan, työllisyys- ja, asumispalvelujen, opetuksen, kuntoutuksen, kotoutuksen ja rikosseuraamuksen yhteistyönä.

Yhteisöpalvelut: Näitä palveluja käytetään, kun ihmisellä on rajalliset voimavarat tai vähäiset verkostot ja selkeä palvelun tarve. Yhteisöpalveluita ovat yhteisösosiaalityö sekä yhteistyö paikallisyhteisöjen, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Verkostopalvelut: Näitä palveluja käytetään, kun ihmisellä on rajalliset voimavarat, vähäiset verkostot ja moninainen palvelutarve, jossa tarvitaan sekä yhteisö- että yhteistyöpalveluita. Kivipellon ja Niemelän mallissa ihminen siirtyy joko digitaalisista omatoimipalveluista tai etsivän työn kautta vastaanottopalveluun, jossa asia hoidetaan, tai josta ihminen siirtyy saatettuna tarpeellista polkua eteenpäin.

Palvelutyyppien tarkempi esittely: Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi (Niemelä & Kivipelto, THL 2019)

Osallisuutta edistävä hallintomalli

Verkostoivan työn mallit

Pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tuki

Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi

Digiosallisuuden edistäminen

Ammattilaisten osallisuutta edistävät mallit

Osallisuuden palaset Innokylässä:

4. Mielekäs tekeminen

Mielekäs ja omaa tilannetta hyödyttävä tekeminen tukee osallisuutta, työllistymistä ja kuntoutumista.

Jos sosiaaliturvan saaminen edellyttää aktiivisuutta, aktiivisuuden pitäisi olla ihmiselle itselleen mielekästä. Ihmiselle itselleen mielekkään tekemisen ei pitäisi myöskään olla este sosiaaliturvan saamiselle. Jos sosiaaliturvaan päädytään lisäämään niin kutsuttu osallistumislisä, valittavana on oltava monenlaista osallistumisen tapaa. Työllisyys- ja sosiaalipalveluissa ja niiden ulkopuolella on paljon mahdollisuuksia: esimerkiksi opiskelu, työvoimapoliittiset kurssit, kurssit, joista saa todistuksen erilaisista taidoista (esimerkiksi hygieniapassi tai tulityökortti), koulutukset, sosiaalinen kuntoutus, vapaaehtoistyö, kansalaisopiston ja vapaan sivistystyön kurssit. Myös sosiaalityö voi hyödyntää nykyistä enemmän vapaan sivistystyön tarjontaa. Oikea-aikaiset ja monialaiset vammaispalvelut helpottavat opiskelua ja kurssien suorittamista.

Lue lisää osallistumislisästä ja osallistumistulosta:

Selvitys sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista (Sosiaaliturvakomitean lausuntoja 2023:1, Valtioneuvosto)

Sosiaaliturvakomitean välimietintö on hyväksytty ja julkaistaan 16.3.2023 (Tiedote 31.1.2023) (Valtioneuvosto.fi)

Heikki Hiilamo (2022) Participation income. An Alternative to Basic Income for Poverty Reduction in the Digital Age

Aktiivisuus on sitä helpompi osoittaa, mitä yhdenvertaisemmin velvoittavuuteen liittyviä lakeja sovelletaan samanlaisissa tapauksissa. Ehtojen tulkintaan tarvitaan selkokielisyyttä, yksiselitteisyyttä ja ennakoitavuutta sosiaaliturvan hallittavuuden lisäämiseksi ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi.
Mielekkäässä toiminnassa on helppo jatkaa, kun ratkaisut tehdään yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Esimerkiksi pelko työttömyysturvan menettämisestä saattaa saada ihmisen lopettamaan kannattelevan ja hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistoiminnan parissa. (Huomio: Vapaaehtoistoiminnan ei tule olla yksi aktiivisuusehdon täyttämisen muodoista, koska silloin se ei ole enää vapaaehtoista.)

Mielekästä toimintaa voivat olla myös kouluttautuminen kokemusasiantuntijaksi ja palvelujen yhteiskehittäminen. Ihmisen kannalta tarkoituksenmukaista toimintaa voisi olla myös esimerkiksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ympäristönsuojelu, luova toiminta, hyvän tekeminen tai kuntouttava työtoiminta. Kuntouttavasta työtoiminnasta voi joissakin tapauksissa saada osasuorituksen tutkintoon.

Vapaaehtoistoimintaa tukeminen ja järjestäminen

Kokemusosaaminen

Luovat menetelmät

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä

5. Yhteisö tai ryhmä

Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus kuulua itselle merkitykselliseen yhteisöön tai ryhmään. Yhteisö tai ryhmä voi olla esimerkiksi työyhteisö tai avoimen työhuoneen, toimintakeskuksen tai vapaan taiteen tilan yhteisö, työnohjauksen ryhmä, luovan toiminnan ryhmä, joukko vertaisia, yhteiskehittämisen ryhmä tai muu vaikuttamiseen keskittynyt joukko.

Jos palvelun tai toiminnan aikana arvioidaan osallistujan työkykyä, joissakin tapauksissa ryhmä tai yhteisöpalvelut voivat olla siihen luontevampia paikkoja kuin yksilövastaanotto.

Osallisuuden palaset Innokylässä:

6. Toiminta paikallisessa elinympäristössä

Ihmisellä pitää olla mahdollisuus toimia paikallisen elinympäristön hyväksi.

Aktiivisuutta tukeviin palveluihin tai toimintaan osallistuvat voivat esimerkiksi keksiä oma-aloitteisesti yhteistä hyvää kerryttäviä ratkaisuja, toimia paikallisen ympäristön hyväksi, kunnostaa hylättyjä tiloja tai luoda yhteisöllistä hyvinvointia yhdessä paikallisten asukkaiden, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yrittäjien kanssa. Näin osallistuja pääsee osalliseksi yhteisöllisyyden hyvistä puolista: hän pääsee nauttimaan yhteisesti tuotetusta hyvästä ja saa arvostusta muilta.

Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen

Vapaaehtoistoimintaa tukeminen ja järjestäminen

Avoimet tilat

Osallisuuden palaset Innokylässä:

Kunnat tai hyvinvointialueet voivat tarjota osallistujille resursseja esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla tai kumppanuusrahoituksella.
Kumppanuusrahoitusmalli
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (Innokyla.fi)

Esitetty suositus perustuu tutkimukseen

Yllä esitetty suositus perustuu Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran tekemiin ryhmähaastatteluihin Parempaa työ- ja toimintakykyä (PARTY) -hankkeessa, Sokra-hankkeen Osallisuuden palaset -kehittämistyöhön sekä tutkimuskirjallisuuteen.

Sokra-hanke: Oikein toteutettu aktivointi voi lisätä työttömien osallisuutta (pdf 966 kt, 28.2.2018)
Huomioihan, että pdf-liite kirjoitettiin, kun laki työttömyysturvan aktiivimallista oli vielä voimassa.

Päivi Mäntyneva & Anna-Maria Isola (2019) Toimintamahdollisuuksisen avaruus ja toimijuuden suunnat kuntouttavassa työtoiminnassa

Osallisuuden edistämisen mallit

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra