Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa

Osallisuus ja erilaiset osallisuutta lisäävät toimet voidaan sosiaali-, käyttäytymis-, ja terveystieteelliseen tutkimukseen perustuen jaotella kolmeen osa-alueeseen:

1. Osallisuus omassa elämässä
2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Tällä sivulla paneudumme siihen, mitä osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa, ja miten sitä voidaan edistää. On tärkeää, että ihmiset voivat kuulua itselleen tärkeisiin yhteisöihin ja voivat vaikuttaa niissä tärkeisiin asioihin. Heille pitää myös tarjota tukea vaikuttamiseen. Yhteisöjä voivat olla kaveripiiri, perhe, asuinalueen ihmiset, paikallinen tai verkossa kokoontuva harrastusryhmä, kansalaisliike tai yhteiskunta.

Lue muista osallisuuden osa-alueista klikkaamalla yllä olevia linkkejä.

Kun pyrit edistämään osallisuutta yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa, noudata näitä osallisuuden edistämisen periaatteita

• Toimintaa tai palvelua kehitetään yhdessä.
• Toiminta vahvistaa osallistujan vaikuttamismahdollisuuksia myös toiminnan ulkopuolella.
• Ihminen pääsee osaksi itselleen tärkeää yhteisöä.

Selvitä näiden apukysymysten avulla, edistääkö toiminta osallisuutta yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa

Yhdessä suunnittelu ja yhteiskehittäminen

• Onko osallistujien tarpeita selvitettäessä kuultu osallistujia itseään? Miten?
• Käytetäänkö palvelussa tai toiminnassa jotakin yhteiskehittämisen menetelmää?
  • Esim. kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkuus, fokusryhmä, asiakasraati tai jokin aivan uusi menetelmä. 
• Millaista yhteiskehittämistä tai yhteistuotantoa teette? Esim. kokemusasiantuntijan vastaanotto tai kyläjuhlien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
• Muotoillaanko palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumuotoilun tai muun tuotekehityksen työkalun avulla? Mitä teette käytännössä? 
• Millä tavalla yhteis- tai tuotekehittämiseen osallistuva voi seurata työnsä vaikuttavuutta?  
• Kerätäänkö yhteiskehittämisen myötä kertynyttä kokemustietoa talteen ja hyödynnetäänkö sitä paikallisesti tai valtakunnallisesti? Onko tähän luotu pysyvä rakenne?
• Pyritäänkö yhteiskehittäminen vakiinnuttamaan pysyväksi käytännöksi julkisen sektorin toimialoilla? Miten?

Omaehtoinen ja yhteinen toiminta

• Annetaanko osallistujille erilaisia tilaisuuksia toteuttaa itseään tai ilmaista ajatuksiaan tai mielipiteitään?
  • Esim. piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, kuvaamalla tai muulla tavoin luovasti.
• Millä tavoin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat osaamisensa näkyviin niin, että siitä seuraa arvostusta ja kiitosta myös oman viiteryhmän ulkopuolelta?  
• Etsitäänkö keinoja, joilla osallistujat voivat vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin lähipiirissä, elinympäristössä tai laajemmin? Mitä nämä keinot ovat?
• Lisätäänkö kansalais- ja demokratiataitoja?
  • Esim. vapaan sivistystyön keinoin, opintopiirein, avoimin tiloin tai maahanmuuttajien kielitaitoon panostamalla.
• Toteuttavatko osallistujat yksin tai yhdessä vertaisten ja ammattilaisten kanssa isompia tai pienempiä projekteja, joilla osallistujat saavat tärkeiksi kokemilleen asioille näkyvyyttä? 
  • Esim. pop up -tapahtuma, kansalaisopiston kurssi, asennekampanja, mielipidekirjoitus, kokemustietoisku, avoin tila, flash mob, osallistavaa tiedettä tai kulttuuria.
• Miten rohkaisette osallistujia köyhyyden torjuntaan tai syrjinnän ehkäisemiseen?

Katso kaikki 24 apukysymystä: Edistääkö toiminta osallisuutta?

Miksi osallisuus erilaisissa vaikuttamisen prosesseissa on tärkeää?

Voimattomuutta ja toivottomuutta tuntevalle mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön ja omiin yhteisöihin on olennainen osallisuuden osa-alue. Moni kokee vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Onnistunut vaikuttaminen tuo sisältöjä ja merkityksellisyyttä elämään. 

Voimattomuuden keskellä kokemus siitä, että pystyy liikauttamaan jota kuta tai jättämään jäljen itsen ulkopuolelle, voi olla käänteentekevä. Siitä voi syntyä ensinnäkin tahtoa tavoitella enemmän, ja toisekseen siitä seuraa aitoa osallisuutta, kun jaksetaan osallistua neuvotteluihin resurssien jakamisesta.

Ratkaisevan tärkeää huono-osaisuuden, köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on saada mukaan ne, jotka tilanteesta kärsivät, mutta ovat hiljaa, koska eivät usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

Vaikuttaminen ja vaikuttuminen

Jos osallisuuden kokemus on pitkäaikaisen köyhyyden, vaikeuksien tai syrjinnän vuoksi haurastunut, ihmistä rohkaistaan ensin vaikuttamaan omaan elämäänsä ja aivan pienesti myös itsen ulkopuolelle.

Toisena askeleena tuetaan ihmistä vaikuttamaan yksin ja yhdessä pieniin tai isoihin yhteisiin asioihin joko omassa ryhmässä, lähiympäristössä, paikallisessa yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Ei pidä kuitenkaan automaattisesti ajatella, että vaikeuksia kokeneet ihmiset eivät kykene vaikuttamaan tai osaa vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Ihminen toimii usein niin kuin hänen uskotaan toimivan. Jos pitää ihmistä pystymättömänä, hän luultavasti toimii kuten pystymätön.

Toiseen uskominen ja kohteleminen vertaisena vaikuttajana tuottavat parempia tuloksia.
Kun saa kokemuksen siitä, että pystyy vaikuttamaan, mieli virittyy myönteisesti. Silloin voi myös vaikuttua toisten sanoista ja tekemisistä: vaikuttaminen innostaa ihmisiä kääntymään itsestä ulospäin, saa uteliaaksi ja tekee myös vaikuttumisen mahdolliseksi.

Vaikuttaminen on prosessi, joka tarvitsee tuekseen rakenteita (paikkoja, tiloja, kanavia, foorumeita, menetelmiä), jotka tekevät vuorovaikutuksen eli vaikuttamisen, vaikuttumisen ja toisiin ihmisiin virittäytymisen mahdolliseksi. Tällaisia kanavia ja menetelmiä ovat erilaiset raadit, vaikuttamisesimerkkien näyttäminen ja osoittaminen, yhteistaiteen tilat, puistot, kadut, matalan kynnykset tilat ja yhteisvaikuttaminen.

Kaikki mukaan: Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen

Palvelujen yhteiskehittäminen ja yhdessä suunnittelu

Palvelut on tarkoitettu lisäämään toimintavalmiuksia, mutta kaikkein heikoimmassa asemassa olevan näkökulmasta ne eivät sitä välttämättä tee. Palvelut, kuten velvoitteita sisältävät työllisyyspalvelut, voivat jopa vähentää autonomiaa ja elämän hallittavuutta.

Kun kehitetään palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa, voidaan olla varmempia siitä, että ne vastaavat tarpeeseen.

Yhteiskehittämisessä kaikille asiakkaille tai osallistujille tarjotaan mahdollisuus toiminnan, palvelun tai palvelujärjestelmän ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Pelkkä sisältöjen ehdottaminen ei vielä ole yhteiskehittämistä, mutta suunnitteluun, toteuttamiseen tai arviointiin osallistuminen on.

Yhteiskehittäminen edellyttää asiakkaan tai osallistujan ja työntekijän tasaveroista kumppanuutta. 

Kokemusosaaminen

Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana

Lähteet

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Sosiaalisen osallisuuden tietopaketti (pdf 390 kt)

Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä
Sivulle listatut apukysymykset auttavat tunnistamaan, edistääkö toiminta tai palvelu osallisuutta omassa elämässä.

Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista

Kaikki mukaan: Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen

Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta