Valtakunnallinen rokotusrekisteri ja rokotusohjelman seuranta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää valtakunnallista rokotusrekisteriä. Rokotustiedot kerätään suoraan potilastietojärjestelmistä. Rokotusrekisteri kattaa julkisessa perusterveydenhuollossa annetut rokotukset. Tietoa saadaan myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista.

Rokotusrekisterin käyttötarkoitukset

Valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla THL seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta.

Rokotusrekisteristä ei voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja.

Rokotusrekisterin avulla voidaan

tuottaa tietoa valtakunnallisista ja alueellisista rokotuskattavuuksista
seurata muutoksia rokotuskattavuudessa lähes ajantasaisesti
tarkastella rokotuskattavuutta väestöryhmittäin ja tiettynä ajanjaksona

THL seuraa rokotusohjelman vaikutuksia yhdessä kuntien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Rokotusrekisterin avulla kunnat ja hyvinvointialueet

saavat tietoa paikallisista rokotuskattavuuksista
voivat vertailla omia rokotuskattavuuksiaan muiden alueiden ja koko Suomen kattavuuksiin
voivat arvioida oman alueensa väestön rokotussuojaa ja kehittää alueen rokotustoimintaa

Rokotusrekisterin myötä on voitu luopua työläistä ja hitaista otantatutkimuksista sekä viiveellä tietoa tuottaneesta influenssarokotusten raportointijärjestelmästä.
Rokotuskattavuuden seuranta

Rokotusrekisteri tuottaa tietoa rokotusten hyödyistä

Ennen kuin uusi rokote lisätään rokotusohjelmaan, sen tarpeellisuus arvioidaan perusteellisesti. Rokotusten hyötyjä seurataan myös rokotteen ohjelmaan tulon jälkeen. Käytettävissä tulee aina olla paras mahdollinen tieto siitä, miten rokotukset ovat vaikuttaneet rokotuksin ehkäistävien tautien ilmaantuvuuteen. Esimerkiksi kun yhdistetään ajantasaiset valtakunnalliset influenssarokotustiedot tartuntatautirekisterin influenssatapausten kanssa, voidaan influenssarokotusten tehoa seurata lähes ajantasaisesti.

Rokotusrekisterin avulla seurataan rokotusten turvallisuutta

Rokotusrekisteriä tarvitaan, kun selvitetään rokotusten ja epäiltyjen haittojen välistä syy-yhteyttä.

THL on aiemmin pitänyt yllä valtakunnallista rokotusten haittavaikutusrekisteriä, johon tallennettiin terveydenhuollon ammattilaisten tekemät ilmoitukset rokotusten todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista. Järjestelmällä ei kuitenkaan pystytty selvittämään rokotusten ja epäiltyjen haittojen välistä syy-yhteyttä. Tähän tarvitaan tietoa oireiden tai tautien ilmaantuvuudesta sekä rokotetuilla että rokottamattomilla.

THL pitää yllä Suomessa useita valtakunnallisia terveysrekistereitä, jotka ovat kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen kattavia ja luotettavia. Kun yhdistetään rokotusrekisterin tietoja valtakunnallisiin terveysrekistereihin, saadaan luotettavinta tietoa rokotusten ja niiden epäiltyjen haittavaikutusten mahdollisesta yhteydestä. Rekisteritietoja yhdistämällä on esimerkiksi voitu osoittaa, että talvikaudella 2009 - 2010 otettu sikainfluenssarokote ei lisännyt raskausajan komplikaatioiden riskiä.
Rokotusten haittavaikutusten seuranta

Avohilmo on rokotusrekisterin kulmakivi

Avohilmo on perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri. Suurin osa rokotusohjelman rokotuksista annetaan julkisessa perusterveydenhuollossa. Tiedot näistä rokotuksista kerätään rokotusrekisteriin suoraan potilastietojärjestelmistä osana Avohilmo-tietokeräystä. Tämä onnistuu kuitenkin vain, jos rokotukset on kirjattu ja tilastoitu oikein potilastietojärjestelmään.
Rokotusten kirjaaminen

Erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidossa sekä perusterveydenhuollon laitoshoidossa annetut rokotukset kerätään suoraan potilastietojärjestelmästä osana HILMO-tietokeräystä.

Ajantasaiset väestötiedot saadaan Väestörekisterikeskuksesta.

Rokotustiedot tallentuvat myös Kantaan

Rokotustiedot tallentuvat potilastietojärjestelmistä myös Potilastiedon arkistoon, joka on osa kansallista terveysarkistoa (Kanta). Kanta on valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu, josta rokotustiedot ovat tietyin edellytyksin terveydenhuollon ammattilaisten nähtävissä.

Kansalaiset voivat katsoa omia rokotustietojaan Omakanta-palvelun kautta.

Rokotusohjelman seuranta

Terveysturvallisuusosastolla tutkitaan rokotusohjelman rokotteiden vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Tutkimus on lakisääteistä.

Osastolla tutkitaan myös rokotusten kustannusvaikuttavuutta esimerkiksi, kun uusi rokote tulee markkinoille. Lisäksi kartoitetaan rokotuksiin liittyvää epäröintiä ja tutkitaan sen syitä.

Rokotusohjelman uudistustarvetta arvioidaan jatkuvasti seuranta- ja tutkimustiedon perusteella. Uudistustarvetta arvioidaan myös, kun markkinoille tulee uusi rokote.
Tutkittaessa uuden rokotteen kustannusvaikuttavuutta selvitetään muun muassa, mitä terveyshyötyä saadaan, kun rokotuksilla estetään tauteja, jotka heikentävät elämänlaatua tilapäisesti tai pysyvästi.
Rokotusohjelman vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan väestöpohjaisten kansallisten terveydenhuollon rekisterien avulla esimerkiksi vertailemalla tautitilannetta ennen ja jälkeen rokotusten aloitusten.
Rokotusrekisterin ansiosta voidaan tehdä myös vaikuttavuus- ja turvallisuustutkimuksia, joissa verrataan tautitapauksia rokotetuilla ja rokottamattomilla.
Rokotuksiin liittyy epäröintiä, mutta osa rokotuksista jää ottamatta käytännön syistä. Rokotuskäynti voi esimerkiksi vain unohtua.