Miten rokote tulee rokotusohjelmaan?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi rokotusohjelman kehittämistarpeita jatkuvasti. Kun uutta rokotetta harkitaan Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan, rokote ja rokotusohjelma arvioidaan tieteelliseen näyttöön perustuen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) on määrittänyt neljä edellytystä, jotka koko ikäluokalle tarjottavan rokotteen tulisi täyttää:
- rokottamisesta tulisi seurata kansanterveydellisesti merkittävää tautien vähenemistä
- rokotteen tulee olla yksilölle turvallinen
- rokotteen laajasta käytöstä ei ole odotettavissa väestötasolla hyötyyn nähden liiallisia haittoja
- tarvittavan taloudellisen panostuksen pitäisi olla saavutettavaan terveyshyötyyn nähden kohtuullinen.
Arviointityö tehdään rokotekohtaisissa asiantuntijatyöryhmissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Rokotekohtaisen asiantuntijatyöryhmän perustamisen tarvetta arvioidaan, jos esimerkiksi uusi rokote tulee markkinoille tai jos rokotteella estettävissä olevan taudin ilmaantuvuus muuttuu.
Arviointiryhmiin pyritään aina saamaan kulloinkin käsiteltävän taudin ja rokotteen kannalta tärkeiden kansallisten asiantuntijaryhmien edustajat. Työryhmän loppuraportissaan antama suositus sisältää perustellun kannanoton siitä, tulisiko rokote ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotus voidaan kohdentaa koko ikäluokalle tai esimerkiksi joillekin tiettyyn riskiryhmään kuuluville.
Käsiteltyään asiantuntijatyöryhmän suosituksen KRAR muodostaa oman suosituksensa. THL:n suositus perustuu näihin käsittelyihin.
Rokotteen ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan päättää Sosiaali- ja terveysministeriö kuultuaan Tartuntatautien neuvottelukuntaa (TTNK). Rokotusohjelman rahoituksesta päättää eduskunta.
Arviointityön aloittamisesta siihen, että rokote on rokotusohjelmassa, menee lyhimmilläänkin 2,5 vuotta.