Psykoedukaatio

Psykoedukaatio tarkoittaa tiedon jakamista mielenterveydestä ja mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Psykoedukaatiosta on puhuttu erityisesti vakavien mielenterveysongelmien hoidon yhteydessä, jolloin sen avulla on pyritty lisäämään kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä ymmärrystä sekä motivaatiota hoitoon ja arjen hallintaan.

Psykoedukaation avulla voidaan kuitenkin tehdä myös laaja-alaisempaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Se voi olla ennaltaehkäisevää, yleistä tai pyrkiä vaikuttamaan tiettyyn mielenterveyden osa-alueeseen tai oireeseen.

Psykoedukaatio vähentää tiedon puutteesta johtuvaa eriarvoisuutta

Erilaisista taustoista, kokemuksista ja koulunkäyntihistoriasta johtuen kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tietoa tai samanlaisia käsityksiä mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Tiedon puute ja erilaiset tavat suhtautua mielenterveyteen voivat aiheuttaa eriarvoisuutta ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten puhumme mielenterveydestä, pidämme siitä huolta tai hoidamme sitä.

Maahanmuuttaneiden on tärkeää saada tietoa siitä, miten mielenterveydestä Suomessa yleensä puhutaan ja miten sitä pyritään hoitamaan ja tukemaan. Asiakas voi tarvita tietoa esimerkiksi siitä, mitä sanoja mielenterveydestä ja sen ongelmista käytetään tai mistä mielenterveyden haasteisiin haetaan ja saadaan tukea.

Psykoedukaatio välittää luotettavaa tietoa mielenterveydestä

Psykoedukaatio voidaan nähdä interventiona, hoitomenetelmänä tai työmenetelmänä. Ohjausta on hyvä antaa tavalla, joka pyrkii poistamaan asiakkaan mahdollisen turhan huolen ja pelon ongelman ainutlaatuisuudesta ja vakavuudesta. Tämä onnistuu parhaiten, kun ammattilainen ja asiakas keskustelevat asioista yhdessä ja ammattilainen on kiinnostunut kuulemaan, millaisia asiakkaan omat ajatukset ja kokemukset mielenterveydestä ovat.

Psykoedukaatiossa keskeistä on:

Mielenterveyteen liittyvä tieto ja ohjaus on asianmukaista, mahdollisimman ajantasaista ja tutkimuksiin perustuvaa.
Asiakas otetaan psykoedukaatiossa huomioon kokonaisuutena, ja myös hänen vahvuuksiaan ja resilienssiään eli kykyä selviytyä vaikeista tilanteista pyritään vahvistamaan.
Psykoedukaation on hyvä sisältää käyttäytymisinterventioita, jotka ohjaavat terveellisten elintapojen lisäämiseen (mm. uni, ravitsemus, liikunta).
Ammattilaisen kannattaa varmistaa, että asiakkaalla on mahdollisuus saada aiheesta luotettavaa ja helposti ymmärrettävää lisätietoa.
Asiakkaalle on hyvä kertoa oireiden ja psyykkisten reaktioiden tavallisuudesta, käyttää normaalia arkipäivän kieltä ja välttää diagnoosien tai diagnostisten termien (kuten masennus, PTSD) käyttöä. Sairauden leima, vieraat termit ja sisältö, jota asiakas ei ymmärrä, voivat jopa lisätä mielenterveyteen liittyviä pelkoja ja vaikeuttaa avun hakemista.
Ryhmämuotoinen, keskusteleva ja/tai yhteisöllinen psykoedukaatio on tutkimuksissa todettu tehokkaammaksi kuin pelkkä tiedon jakaminen tai esitelmöinti.

Jokainen voi jakaa tietoa hyvästä mielenterveydestä

Mielenterveyteen liittyvän tiedon antajan ei aina tarvitse olla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Jokainen voi jakaa tietoa mielenterveydestä ja terveellisiin elintapoihin liittyvistä asioista. Mielenterveydestä onkin tärkeää puhua arkipäiväisissä tilanteissa ja konkreettisella tavalla, jotta voidaan vähentää mielenterveyteen liittyviä pelkoja tai huolia.