Sosiaali- ja terveysala

Haastavat asiakastilanteet tai työyhteisössä esiintyvä, syrjintää tai stigmaa ylläpitävä puhe voivat aiheuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle emotionaalista stressiä. Se voi yksinään tai yhdessä muiden kuormittavien tekijöiden kuten kiireen tunnun tai vähäisten resurssien kanssa johtaa työuupumukseen, ja työpaikan tai jopa alan vaihtoon.

Vastuullisen työnantajan tehtävä on puuttua tämänkaltaisiin epäkohtiin ja varmistaa, että työntekijöillä on riittävästi aikaa hoitaa työnsä arvojensa mukaisesti. Vastuullisen ja eettisen toimintakulttuurin ylläpitäminen edellyttää, että 

• työntekijöillä on lupa ja tilaisuus pohtia asennoitumistaan työhön sekä erilaisiin asiakkaisiin ja potilaisiin.
• työntekijät voivat arvioida omaa ja tiiminsä tapaa työskennellä ja reagoida erilaisissa asiakastilanteissa. 
• työyhteisössä on aktiivisesti rakennettu luottamuksellista ilmapiiriä, ja sen jäsenet voivat puhua stressaavasta työkulttuurista, haastavista asiakastilanteista tai pelosta ja turhautumisesta.

Arvotyöskentely lisää työhyvinvointia ja sitouttaa työhön

Eettistä tietoisuutta työyhteisöjen sisällä ja johtamisessa voidaan lisätä lausumalla julki työyhteisön eettiset periaatteet ja keskeiset arvot. Arvojen tulee kuitenkin muuttua myös teoiksi ja toimintakäytännöiksi ja näkyä niin asiakaskohtaamisissa kuin tehdyissä päätöksissä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan työyhteisön sisäistä arvotyöskentelyä.

Työyhteisön sisäinen arvotyöskentely tarkoittaa prosessia, jossa työyhteisö määrittelee, arvioi ja kehittää yhteisiä arvojaan ja toimintaperiaatteitaan. Arvotyöskentelyn tavoitteena on 

• luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitkä arvot ohjaavat työyhteisön toimintaa
• varmistaa, että arvot siirtyvät käytännön työhön ja päätöksentekoon. 

Jotta arvotyöskentelyllä voidaan saavuttaa aitoja tuloksia, on organisaation johdon sitouduttava ratkaisukeskeiseen työtapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että johdon on oltava valmis kuuntelemaan työyhteisön omia tavoitteita ja näkökulmia ja keskustelemaan niistä avoimesti.

Arvotyöskentelyn tuloksena voi olla esimerkiksi seuraava näkökulmamuutos: se, että hoidon keskeyttänyt tai aikaisemmin haluttomalta vaikuttava asiakas palaa hoidon piiriin, ei kerro hoidon tai asiakkaan aikaisemmasta epäonnistumisesta. Hoidon piiriin palaaminen voi sen sijaan kertoa siitä, että työntekijä on onnistunut luomaan asiakkaaseen hyvän suhteen ja asiakas kokee voivansa palata. Luottamuksellisten suhteiden merkitys asiakkaiden toipumisessa ja toivon ylläpitämisessä on suuri.

Suosituksia sosiaali- ja terveysalalle

1. Käynnistetään arvotyöskentely omassa organisaatiossa. Laadukas ja tuloksellinen arvotyöskentely on kulttuurisensitiivistä ja siihen osallistuvat sekä johto että työntekijät.
2. Levitetään tietoa stigman ja syrjinnän ilmenemisen tavoista ja vähentämiskeinoista käytännön asiakastyössä. Tietoa kannattaa jakaa sekä oman organisaation sisällä että eri organisaatioiden välillä. Tieto on myös hyvä liittää osaksi uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmia.
3. Puretaan etäännyttävää, ongelmiin keskittyvää huolipuhetta. Kerrotaan sen sijaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden onnistumisista ja resursointiin liittyvistä hyvistä uutisista sekä jaetaan tietoa asiakkaiden toipumisesta ja toipumisen mahdollistavista ratkaisuista. 

Lähde:

Strand, Teija ym. (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.