Yhteisöt
Osallisuus on mahdollisuutta elää omannäköistä elämää, tehdä mielekkäitä asioita, vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja olla mukana tuottamassa ja jakamassa yhteistä hyvää. Osallisuuden kokemus on merkittävä voimavara, joka tukee ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Ihmisten merkittävimmät kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta syntyvät omassa lähiyhteisössä.
On tärkeää varmistaa, stigmaa kokevat ihmiset ja yhteisöt sekä heidän tarpeensa on huomioitu kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimissa. Ymmärryksen lisääntyminen stigman eri muodoista ja niitä tuottavista rakenteista tukee kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet)
Asuinalueet
Alueellinen eriytyminen eli segregaatio tarkoittaa sitä, että erilaiset väestöryhmät sijoittuvat kaupungeissa eri alueille. Alueellisen eriytymisen taustalla vaikuttavat esimerkiksi erot
- asuntokannassa
- palveluissa
- liikenneyhteyksissä
- asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kokemuksessa.
Syynä eriytymiseen voivat ihmisten tietoisesti tekevät valinnat tai asumismahdollisuuksien rajallisuus. Myös syrjintä tai sen pelko voivat estää ihmisiä hankkimasta asuntoa haluamaltaan alueelta tai tietystä yhteisöstä.
Asuinalueiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää muun muassa tarjoamalla asukkaille edullisia tai ilmaisia sekä kulttuurisesti merkityksellisiä tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi kirjasto on neutraali toimija, jonka lakisääteisenä tehtävänä on muun ohella edistää demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta sekä väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.
Myös alueelliset palvelut ja toiminta kuten kynnyksettömät kohtaamispaikat sekä erilainen vertaistoiminta ovat vähentävät alueellista eriytymistä, edistävät ihmisten välisiä kohtaamisia ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällaisia palveluita tarjoavat erityisesti kolmannen sektorin toimijat.
Tilat ja ympäristöt
Kaikille avoimien tilojen lisäksi eri ihmisryhmille on tärkeä tarjota myös omia tiloja. Tällaisia tiloja tarvitsevat myös esimerkiksi päihteitä aktiivisesti käyttävät ihmiset.
Tilat, joissa päihteitä käyttävät ihmiset kokoontuvat ja viettävät aikaa, aiheuttavat kuitenkin usein turvattomuuden tunnetta naapurustossa ja muissa alueella liikkuvissa ihmisissä. Päihteiden käytöstä aiheutuviin lieveilmiöihin ja naapuruston kokemiin turvallisuushuoliin voidaan vaikuttaa aktiivisella monitoimijaisella yhteistyöllä, johon kutsutaan mukaan
- poliisi
- jalkautuvan ja etsivän työn edustajat
- päihde- ja asumispalvelujen edustajat
- palveluja käyttävät henkilöt
- koko naapurusto.
Tätä yhteistyötä kutsutaan aluelähtöiseksi naapurustotyöksi tai ympäristötyöksi. Tutkimusten mukaan tämänkaltaiset, sosiaalisiin kontakteihin perustuvat lähestymistavat ovat tehokkain tapa vähentää stigmaa ja syrjintää.
Suosituksia yhteisöille
- Suunnataan stigman ja syrjinnän purkamiseen tähtäävät interventiot, kuten kohtaamiseen perustuvat toimintamallit erityisesti paikallis- ja yhteisötasolle. Otetaan kohderyhmän edustajat mukaan interventioiden suunnitteluun ja toteutukseen.
- Edistetään mielenterveyden häiriöstä tai riippuvuussairaudesta toipuvien ihmisten itsemääräämisoikeutta, toimintakykyä sekä arjessa pärjäämistä asumiseen ja asuinympäristöön liittyvillä toimenpiteillä.
- Pyritään tunnistamaan ja vähentämään asuntomarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää.
- Hyödynnetään ympäristötyön ja naapurustotyön menetelmiä lähiöiden, asuinalueiden ja julkisten tilojen yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Naapurustotyö (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet)
Lähde:
Strand, Teija ym. (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
