Tutkimus- ja kokemustieto
Stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja vähentäminen edellyttää tietoa stigman eri muodoista sekä niiden ilmenemisestä ja vaikutuksista yksilöiden arjessa ja suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Tieto vahvistaa yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen kykyä tunnistaa stigma, vähentää sen vaikutuksia ja lopulta kitkeä se rakenteista. Tietoa on tärkeä tuottaa sekä tutkimuksen avulla että ihmisten omien kokemusten pohjalta.
Palveluiden kokemuksellinen saavutettavuus
Palveluiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa palveluiden kokemuksellisesta saavutettavuudesta. Kokemuksellisella saavutettavuudella tarkoitetaan niitä mielikuvia, kokemuksia ja ennakkokäsityksiä, joita asiakkaalla palvelusta on. Vaikka palvelut olisivat fyysisesti lähellä ja niitä olisi tarjolla omalla kielellä, ne eivät välttämättä ole kokemuksellisesti saavutettavia. Ihminen, jolla on mielenterveyden ongelmia tai päihdeongelma, ei välttämättä hakeudu palveluun, koska hän pelkää stigmaa ja syrjivää kohtelua. Hän voi myös kokea, ettei ole syystä tai toisesta oikeutettu palveluun.
Stigma toward people with mental disorders (englanniksi, Turun yliopisto)
Palveluiden työntekijöiden asenteet
Tutkimusten mukaan kuntoutuville asiakkaille suunnatuissa palveluissa työskentelevät ammattilaiset havaitsevat ja kokevat kielteisiä asenteita niin asiakkaitaan, työtään kuin itseään kohtaan. Leimaavat asenteet
- vähentävät näiden palveluiden veto- ja pitovoimaa
- lisäävät työntekijöiden pahoinvointia
- voivat vaikuttaa palveluiden tarjontaan
- voivat heikentää asiakkaiden saaman palvelun laatua.
Stigmoja esiintyy toimialasta riippumatta. Erityisen vahvasti ne vaikuttavat kohdistuvan palveluihin, jotka on tarkoitettu vakavia mielenterveyden häiriöitä tai riippuvuussairautta sairastaviin ihmisiin ja heidän läheisilleen suunnattuihin palveluihin.
Stigmatisoivien asenteiden riskinä on, että näiden asiakasryhmien tukeen ja hoitoon ei panosteta kuten pitäisi. Organisaatiot voivat myös olla haluttomia resursoimaan kyseisiin palveluihin tai näissä palveluissa toimivien työntekijöiden toimintaedellytyksiin.
Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma (Julkari)
Tutkimustieto syrjinnän ilmenemisestä auttaa vähentämään sitä
Palveluissa ja yhteisöissä ilmenevästä mielenterveyden ongelmiin sekä päihde- ja riippuvuuskysymyksiin liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä on tärkeä koota kattavasti tietoa. Tutkimustiedon avulla palveluiden tarjoajat ja yhteisöt voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä aloittaa yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.
Myös nykyistä tietoa, jota tuottavat esimerkiksi laatujärjestelmät, työllistymistilastot, väestökyselytutkimusten aineistot, asiamiesten raportit, on hyödynnettävä systemaattisesti. Lisäksi on pyrittävä tunnistamaan uusia tiedontarpeita, yhtenä esimerkkinä väestöryhmittäiset erot kokemuksellisessa saavutettavuudessa.
Suosituksia tutkimuslaitoksille, organisaatioille ja tutkijoille
- Vastataan havaittuihin tiedontarpeisiin. Tutkimustietoa mielenterveyteen, päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin liittyvän stigman ja syrjinnän ilmenemistä julkisissa palveluissa tarvitaan lisää.
- Kootaan tietoa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden kokemuksellisesta saavutettavuudesta eri väestö- ja asiakasryhmien näkökulmasta.
Lähde:
Strand, Teija ym. (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
