Työelämätoimijat
Työyhteisöissä kaikkia sen jäseniä on kohdeltava samalla tavalla. Jokainen ihminen tuo työyhteisöön oman historiansa, kulttuurinsa, uskomuksensa sekä kulloisenkin toimintakykynsä ja tavan olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Yhteisön jokaisen jäsenen tulee voida kokea, että hänellä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa, päästä osalliseksi esimerkiksi tarjolla olevaan koulutukseen ja tukeen sekä edetä urallaan.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmat voivat heikentää yksilön työkykyä. Toisaalta huomattavankin toimintarajoitteen kanssa ihminen voi olla täysin työkykyinen ja osallistua täysipainoisesti työhön ja työyhteisön toimintaan.
Työn teolla voi olla monenlaisia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Työ rytmittää elämää, tarjoaa toimeentulon, tuo mielekästä tekemistä sekä lisää osallisuutta. Vahvistamme erilaisten ihmisten työ- ja toimintakykyä ja mahdollisuuksia huomioimalla niitä joustavasti eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa.
Työkyky – osatyökyky– täsmätyökyky
Työkyvyn ja osatyökyvyn raja on häilyvä, eikä osatyökykyisten työttömien tarkkaa määrää ei tiedetä. On kuitenkin arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin puolet olisi osatyökykyisiä. Osa ihmisistä on puolestaan täsmätyökykyisiä.
Kun työkyky ja hyvinvointi käsitetään yksilöä laaja-alaisemmin, ymmärretään, että niihin vaikuttavat vahvasti paitsi lähiyhteisö ja läheiset myös työyhteisö ja työpaikan johto. Työn muokkauksen tai räätälöinnin keinoilla sekä osasairauspäivärahan käytöllä voidaan osaltaan tukea työuran jatkumista. Työn vastaanottamisen ja tekemisen tulisi olla aina kannattavaa.
Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen
Väestön työ- ja toimintakykyä voidaan tukea ja vahvistaa voimavaralähtöisillä ratkaisuilla ja yhteisö- ja yhteiskunnan tason toimenpiteillä. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavan ihmisen on mahdollista elää tyydytystä tuovaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Sairauden kulku ja ennuste ovat yksilöllisiä, ja sairastuneen tila vaihtelee oireettomuudesta huomattavaan toimintakyvyn haittaan asti. Korkealaatuisella hoidolla, monipuolisella kuntoutuksella ja yhteisön tuella voidaan parantaa sairastuneen työ- ja toimintakykyä.
Syrjimättömyys ja kaikki jäsenet mukaan ottava toimintakulttuuri ovat tärkeitä, työyhteisötasoisia toimenpiteitä, joilla sosiaalista stigmaa voidaan purkaa. Sosiaalinen stigma tarkoittaa negatiivisia käsityksiä ja virheellisiä yleistyksiä, joita liittyy esimerkiksi mielenterveysongelmiin. Stigman purkamisen positiivisia vaikutuksia:
- Se vahvistaa työyhteisön jäsenten työ- ja toimintakykyä.
- Se voi parhaimmillaan lisätä sairauteen, esimerkiksi skitsofreniaan tai riippuvuuksiin, saatavan hoidon vastetta.
- Se lievittää ja poistaa ihmisen itsensä sisäistämää stigmaa, joka voi olla haitallisempi kuin tila, josta stigma on syntynyt.
Suosituksia työelämätoimijoille
- Tunnistetaan monimuotoisuuden merkitys. Palkataan työyhteisöön eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia sekä työ- ja toimintakyvyltään erilaisia ihmisiä.
Monimuotoisuus rekrytoinnissa (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus)
Monimuotoinen työelämä (Työterveyslaitos) - Vahvistetaan työyhteisöjen syrjimätöntä ja kaikki jäsenet mukaan ottavaa toimintakulttuuria (inkluusio-osaaminen) sekä kykyä vähentää intersektionaalisen eli risteävän stigman ilmenemistä.
Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa (Työterveyslaitos) - Jatketaan ja laajennetaan tutkimusnäyttöön ja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen (tuetun työllistymisen IPS-menetelmän) käyttöönottoa ja selvitetään toimintamallin soveltuvuus muille asiakasryhmille, kuten sosiaalihuollon päihde- ja mielenterveystyön asiakkaille.
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke (Tutkimus ja kehittäminen) - Tuetaan osasairauspäivärahan käyttöä työpaikoilla, ja hyödynnetään työn muokkauksen keinoja.
Iisisti töihin – opas osatyökykyisen henkilön työllistämiseen työtä muokkaamalla (Tutkimus ja kehittäminen)
Osatyökykyisyys (Tutkimus ja kehittäminen)
Lähde:
Strand, Teija ym. (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
