Julkiset palvelut

Yksi julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävä on vähentää eri väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja sekä vahvistaa ryhmien välistä yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja tasa-arvoa. Palveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota  muun muassa niiden ihmisten tai väestöryhmien kohtaamiseen, jotka voivat joutua stigmoihin liittyvän syrjinnän kohteiksi.

Yksilön hyvinvoinnin ja oikeuksien ohella yhdenvertaisten julkisten palveluiden edistäminen on myös yhteiskunnan etu. Eriarvoisuus ja syrjintä heikentävät sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan keskeisintä ominaisuutta: luottamusta eri instituutioihin ja toisiin ihmisiin. Julkisilla palveluilla on keskeinen rooli tämän luottamuksen luomisessa ja ylläpitämisessä sekä eri yhteisöjen välisen luottamuksen rakentamisessa.

Tämän sivun aiheina:

Työllisyyspalvelut

OECD:n selvityksen mukaan suuri osa työttömistä ilmoittaa työllistymisensä esteeksi terveydelliset syyt. Samankaltaisia vastauksia on saatu myös tutkimuksissa, joissa työttömien työllistymisen esteitä on kysytty TE-toimistojen asiantuntijoilta ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavat työntekijöiltä. Psyykkiset sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyden yleisimpiä syitä.

Terveydentila ei kuitenkaan saa olla este ihmisen työllistymiselle. Yhtenä ratkaisuna tällaisiin tilanteisiin on työn muokkaaminen. Se tarkoittaa työtehtävän kohdentamista tai räätälöimistä asiakkaan tai työnhakijan kiinnostuksen, osaamisen ja olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn mukaan. Työtä voidaan muokata väliaikaisesti tai pysyvämmin.

Työtä muokkaamalla sitä voidaan tarjota myös henkilöille, joiden työkyky on heikentynyt. Käsite osatyökyky onkin saanut rinnalleen uuden käsitteen täsmätyökyky. Se kuvastaa toivottavaa näkökulman muutosta: rajoitteiden sijaan korostetaan vahvuuksia, joita meillä kaikilla on.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Psyykkiset sairaudet ja esimerkiksi päihderiippuvuus voivat johtaa eriarvoiseen kohteluun somaattisessa sairaanhoidossa; somaattisia sairauksia ei tunnisteta oirekuvan taustalta tai niitä alihoidetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnassa voi olla myös alueellisia eroja. Tällaisia eroja on havaittu esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian, psykoosien hoidon ja opioidikorvaushoidon kohdalla.

Toisaalta päihteitä käyttävien ihmisten voi olla vaikeaa päästä mielenterveyspalvelujen piiriin, ja päihteiden käyttöön liittyvä historia voi tulla esiin vielä vuosienkin jälkeen. Taakkaa kasautuu myös omaisille, jotka tukevat ja auttavat läheisiään palvelujärjestelmässä. He voivat kokea läheisensä jäävän ilman hoitoa, jos he itse tai joku muu tukihenkilö ei ole mukana varmistamassa palvelupolulla etenemistä.

Palveluiden käyttöön voi liittyä myös väestöryhmittäisiä haasteita. Esimerkiksi romani- ja saamelaisväestön kohdalla kynnys hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluihin on valtaväestöön nähden korkea. Saamelaisväestön keskuudessa palveluihin hakeutumiseen voivat vaikuttaa muun muassa:

  • alkuperäiskansan kokema assimilaatiohistoria eli saamelaisten sulauttaminen valtaväestöön
  • omakielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden puutteet 
  • alueelliset erityispiirteet, kuten pitkät välimatkat.

Maahanmuuttaneiden ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö ei vastaa sitä palvelutarvetta, joka heillä oireilun ja sairastavuuden perusteella on. Heidän kohdallaan palveluiden käyttöön voivat vaikuttavat esimerkiksi:

  • henkilön taustamaa ja sen palvelujärjestelmä 
  • mahdolliset traumakokemukset 
  • uuden kotimaan palvelujärjestelmästä saatu tieto 
  • yhteisöjen sisäiset normit tai toimintakäytännöt
  • ammattihenkilöstön asenteet ja kulttuurinen kompetenssi.

Maahanmuuttaneiden ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kohdalla stigma voi samanaikaisesti aiheuttaa ulossulkemista niin omasta yhteisöstä kuin suomalaisesta järjestelmästä. Julkisia palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä onkin varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Tämä on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle.

Maahanmuuttaneiden ihmisten mielenterveys (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus)
Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus)

Tahdosta riippumaton hoito

Perustelut psykiatrisen sairaalahoidon osana toteutettavien pakkotoimien käytön vähentämisestä löytyvät eurooppalaisesta ihmisoikeuslainsäädännöstä, kansainvälisistä sopimuksista sekä psykiatrisen hoidon eettisistä periaatteista. Niissä korostetaan potilaan itsemääräämisen kunnioittamista hoidon kaikissa vaiheissa.

Pakon käytössä on huomattavia alueellisia eroja, jotka eivät selity alueellisilla sairastavuuseroilla, vaan palvelujärjestelmässä olevilla toimintakulttuurin eroilla. Näitä eroja on viime vuosina sairaaloiden yhteistyönä arvioitu ja vähennetty. Tätä työtä on tärkeä jatkaa edelleen.

Tahdosta riippumaton hoito, joka on eettisesti laadukasta ja läpinäkyvää, edistää sekä hoidon piirissä olevien ihmisten yhdenvertaisuutta että potilas- ja työturvallisuutta.

Psykoosien hoidon rekisteri (Laaturekisterit)

Syrjimätön ja toipumista edistävä palvelukulttuuri

Syrjimätön ja toipumista edistävä palvelukulttuuri varmistaa palveluiden saavutettavuuden eri asiakas- ja väestöryhmille. Lisäksi se luo edellytykset laadukkaalle palvelulle ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat saada palveluista niiden parhaan mahdollisen hyödyn.

Syrjimättömän ja toipumista edistävän palvelukulttuurin perustan muodostavat:

  • lakien velvoitteet
  • tiedossa oleva palveluntarve
  • arvot ja eettisyys
  • palveluiden toipumisorientaatio 
  • arkeen tarjottava tuki. 

Sen muita keskeisiä osa-alueita ovat 

  • Palveluiden saavutettavuus ja saatavuus. Kohderyhmän tavoittava ja riittävä tieto, palvelun hyvä sijainti ja esteettömyys sekä palveluiden käytön tuki edistävät palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta. Huomiota on tärkeä kiinnittää myös palveluiden kokemukselliseen saavutettavuuteen. 
  • Osaaminen ja toimintakäytännöt. Yhteiset toimintaohjeet, asiakasosallisuus, sopivat ja turvalliset tilat sekä epäkohtiin puuttuminen parantavat toiminnan laatua ja lisäävät sen eettisyyttä. Eettiset toimintatavat ja asiakkaiden kunnioittava kohtaaminen ovat olennainen osa henkilökunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamista.
  • Palvelulupaus eli palveluorientaatio. Yhdenvertaisuutta tukevan palvelulupauksen ydinelementtejä ovat kunnioittava ja sensitiivinen kohtaaminen, palveluiden tarpeenmukainen räätälöinti, työskentelyn voimavaralähtöisyys ja hyvinvoiva henkilöstö. Myös ammatillisen vastuun ottaminen sekä vastuun antaminen asiakkaille ja potilaille edistävät tätä tavoitetta.

Viestintä tukee tavoitteita

Julkisten palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta voidaan parantaa myös vahvistamalla henkilökunnan vuorovaikutustaitoja ja hyödyntämällä erilaisia viestinnän apuvälineitä asiakas- ja potilastyössä. Apuvälineinä toimivat esimerkiksi

  • kuvat
  • pistekirjoitus
  • kuulolaitteet
  • viittomakieli
  • audiovisuaaliset näytöt
  • tulkkaus 
  • kulttuurisesti merkitykselliset materiaalit. 

Viestinnässä ja materiaaleissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia myönteistä kieltä. Se edesauttaa sekä viestin vastaanottamista että myönteisen kuvan syntymistä itse palvelusta.

Tulkkivälitteinen työskentely (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus)

Suosituksia julkisiin palveluihin

  1. Kaikessa stigmaan ja syrjintään liittyvässä työssä kannattaa tehdä yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä on tärkeä noudattaa eettisesti kestäviä toimintatapoja ja yhteistyön periaatteita. 
    Kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki (Mielenterveys)
    Kokemusosaamisen hyödyntäminen (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen, osallisuuden edistäminen)
    Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet (LSKL)
    Maahan muuttaneet kokemusasiantuntijoina: Eettiset toimintaohjeet järjestötoimijoille (pdf 186 kt, Väestöliitto)
  2. Julkisten ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä on varmistettava, että palvelut ovat sukupuoli- ja traumasensitiivisiä sekä saavutettavia. Saavutettavuuden osalta on tärkeä kiinnittää huomiota sekä kulttuurisiin, kielellisiin että eriasteisiin toimintakykyyn liittyviin haasteisiin.
    Saavutettavat palvelut (Sote-palvelujen johtaminen)
    Yhdenvertainen palvelujärjestelmä ei syrji vaan huomioi ihmisten moninaisuuden (Julkari)
  3. Ammattilaisen on hyvä varmistaa asiakkaalta tai potilaalta, että hänellä on riittävä ymmärrys palvelun sisällöstä ja vaihtoehdoista, palvelun käyttöön tarvittava tuki, tieto oikeuksistaan sekä tarvittaessa tieto esimerkiksi sosiaali-, potilas- tai päihdeasiamiehestä.
  4. Organisaatioiden laatujärjestelmiin ja auditointeihin kannattaa sisällyttää seurantaa ja indikaattoreita, joiden avulla saadaan tietoa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvän stigman ja syrjinnän esiintymisestä. Lisäksi niistä on hyvä löytyä toimenpiteitä, joiden avulla toimintaa voidaan tarvittaessa kehittää.
  5. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa on tärkeä vahvistaa asiakkaan tai potilaan toipumisorientaatiota. Huomiota on hyvä kiinnittää myös läheisten ja omaisten tukemiseen ja mahdolliseen hoidon tarpeeseen.
    Toipumisorientaatio (Mielenterveys)
    Omaistyö (Mielenterveys)
  6. Hoidon eettisyys ja laatu pakon käytössä on tärkeä asettaa etusijalle kaikissa tahdosta riippumatonta hoitoa toteuttavissa sairaaloissa. Myös hoitohenkilökunnan tietoa potilaan oikeuksista on lisättävä. 
    Eettisyys itsemääräämisoikeuden rajoittamisessa -verkosto (Mielenterveys)

Lähde:

Strand, Teija ym. (toim.) (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Päivitetty: