Mielialahäiriöt
Mielialahäiriöt ovat joko masennushäiriöitä tai kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä.
Masennushäiriöt ovat yleisiä elämän eri vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen. Niille on ominaista mielialan häiriintyminen, mikä ilmenee moninaisina oireina, erityisesti mielialan laskuna ja mielihyvän menetyksenä. Niillä on usein taipumus toistua. Vaikeusasteen perusteella masennustila luokitellaan joko lieväksi, keskivaikeaksi, vaikeaksi tai psykoositasoiseksi. Masentuneella voi siten olla myös psykoosioireita.
Masennus (Mielenterveystalo)
Mielialan muutokset esiintyvät kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä kohonneen mielialan jaksoina, masennusjaksoina ja niiden erilaisina yhdistelminä. Myös niillä on taipumus toistua. Kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä esiintyy hyvin usein eriasteinen masennustila. Yleensä sairausjaksot erottuvat siten, että niiden hallitsevana piirteenä on joko maanisuus tai masentuneisuus. Jos saman sairausjakson aikana kummatkin piirteet ovat läsnä, on kyse sekamuotoisesta sairausjaksosta.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Mielenterveystalo)
Yleisyys Suomessa
Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien.
Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Masennus on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Masennus on myös yleisin sairauspäivärahalla korvattavia poissaolopäiviä aiheuttava mielenterveyden häiriö.
Useissa eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6–1,1 prosenttia väestöstä. Suomessa sairaus on vielä tätä harvinaisempi.
Taustatekijät
Masennushäiriöiden tausta on monitekijäinen. Sairausmekanismit liittyvät sekä aivojen fysiologiaan että psykologiseen kehitykseen, psyykkiseen itsesäätelyyn ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Masennushäiriö voi olla suora seuraus elimellisestä sairaudesta. Masennushäiriö voi aiheutua myös lääkkeistä tai päihteiden käytöstä.
Taipumus sairastua vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on vahvasti periytyvää. Myös päihteet tai lääkkeet sekä elimelliset sairaudet voivat aiheuttaa sairausjakson, jossa on poikkeava mielialan nousu, mahtailevuutta tai ärtyneisyyttä ja johon voi liittyä lisäksi poikkeava mielialan lasku tai mielihyvän menetys. Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa usein masennustilaan sairastumisella.
Hoito
Masennushäiriötä sairastavan potilaan hoidossa tulisi yhdistää masennuksen eri hoitokeinoja. Hoitokeinoja ovat muun muassa psykoterapia, lääkehoito ja psykososiaaliset hoitomuodot. Hoidon teho kasvaa lääkehoitoa ja psykoterapiaa yhdistämällä, ja molempien avulla voidaan ehkäistä tilan uusiutumista.
Psykososiaalisilla hoitomuodoilla on keskeinen merkitys osana kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan hoitoa. Lisäksi lääkehoito on useimmiten hoidon kulmakivi. Lääkkeet ovat tehokkaita niin maniassa ja masennustilan hoidossa kuin uusien sairausjaksojen ehkäisyssä.
Kansanterveyden kannalta keskeistä on masennustilojen havaitseminen perusterveydenhuollossa. Myös erikoissairaanhoidossa hoidon laatu ja vaikuttavuus ovat olennaisia. Tämä on tärkeää paitsi sairastuneen ja hänen läheistensä auttamiseksi välittömästi, myös toimintakyvyttömyyden ja itsemurhien ehkäisemiseksi.
Depression Käypä hoito -suosituksesta löydät tietoa masennushäiriöistä ja niiden hoidosta.
Katso tämän sivun oikean laidan laatikosta video masennuksesta ja sen hoidettavuudesta, "Minulla oli musta koira, sen nimi oli masennus" (WHO, käännös MIELI Suomen Mielenterveys ry).
