Barnahus-malli väkivallan uhriksi joutuneiden lasten kohtaamiseen
Barnahus on lapsiystävällinen malli väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneiden lasten kohtaamiseen. Sana barnahus on islantia ja tarkoittaa lastentaloa.
Malli kattaa sekä rikosepäilyn selvittämisvaiheen että sen jälkeisen tuen ja ensihoidon vaiheen. Mallin mukaista toimintaa toteutetaan hieman eri tavoin eri puolilla Eurooppaa.
Barnahus-mallin tarkoitus
Barnahus-malli on monialaista viranomaisyhteistyötä. Sen tarkoituksena on ehkäistä viranomaisprosessien aiheuttamaa uudelleentraumatisoitumista. Tärkeitä viranomaisia ovat poliisi, syyttäjä, lastensuojelu ja muut lapsiperheiden sosiaalipalvelut, terveydenhoito ja mielenterveyspalvelut.
Lapsen etu ja viranomaisyhteistyö toteutuvat parhaiten, kun eri toimijat kokoontuvat yhteen lapsen ja perheen kanssa lapsiystävällisissä tiloissa.
Barnahus-malli sujuvoittaa rikosepäilyn selvittämistä lapsen edun mukaisesti. Se myös mahdollistaa eri tukitoimien koordinaation ja oikea-aikaisuuden. Lisäksi Barnahus-mallin toimijat voivat kouluttaa muita ammattilaisia ja lisätä tietoisuutta moniammatillisesta yhteistyöstä.
Miten Barnahus-malli toimii Suomessa?
Suomessa toimii yliopistosairaaloiden yhteydessä viisi lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja oikeuspsykiatrian yksikköä. Ne selvittävät lapseen kohdistuneita seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia.
Tiivis monialainen yhteistyö, näyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat ovat osa kaikkien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja -psykologian yksiköiden toimintaa.
Yksikkö tekee tutkimuksen poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä. Tutkimusta tekee tehtävään koulutettu moniammatillinen henkilöstö.
Lasta kuulee psykologi, joka on saanut erityiskoulutuksen lapsen kuulemiseen. Hänellä on oikeus- ja kehityspsykologista sekä traumaosaamista. Yksiköt antavat lapselle ja perheelle kuitenkin vain rajoitetusti tukea ja hoitoa.
Barnahus-mallin keskeiset haasteet Suomessa
Suomessa keskeinen haaste on se, että lapset, joka ovat osallisia väkivaltarikostutkinnassa, ovat eriarvoisessa asemassa. Erikoistuneet yksiköt palvelevat vain pientä osaa lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen seksuaali- tai väkivaltarikosten uhriksi. Suurinta osaa lapsista ja perheistä kuulee poliisi omissa tiloissaan.
Lasten ja perheiden saama tuki ja hoito on koordinoimatonta. Tämä korostuu erityisesti poliisin kuulemien lasten kohdalla.
Rikos- ja oikeusprosessit myös kestävät kauan. Se ei ole lapsen edun mukaista eikä tue rikostutkinnan onnistumista. Muiden toimijoiden kuten sosiaalitoimen voi olla vaikea työskennellä lapsen ja perheen tukemiseksi tilanteessa, jolloin esitutkintaprosessi on kesken. Lapsen ja perheen on myös vaikeaa toipua raskaista kokemuksista, jos prosessi kestää kauan.
THL:n Barnahus-hanke (2019–2025) pyrkii vastaamaan näihin erityishaasteisiin.
Barnahus-hanke
Barnahus-standardit
Eurooppalaiset Barnahus-laatustandardit antavat suuntaviivoja Barnahus-toiminnalle ja monialaiselle viranomaisyhteistyölle.
Standardit korostavat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa sekä rikoksena että kokemuksena, joka vaatii suojelua, tukea ja usein myös hoitoa. Rikosten tutkinnassa ja uhrien hoidossa täytyy käyttää näyttöön pohjautuvia menetelmiä.
Standardeja voi soveltaa eri maissa niin, että ne sopivat maan oikeusjärjestelmään, yhteiskuntarakenteeseen ja ammattikäytäntöihin.
