Legionellaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus

Asumiseen liittyvä ohjeistus

• Talousvesiasetus

  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua säätelee yleisesti STM:n talousveden laatua ja valvontaa sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa koskeva asetus (STMa 1352/2015). Asetuksen mukaan talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai muitakaan aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Asetuksen mukainen talousvettä ja lämmintä käyttövettä koskeva legionellapitoisuuden toimenpideraja on 1000 pmy/l (tullut voimaan 12.1.2023).

  Talousvesiasetus (1352/2015) (Finlex)

• Terveydensuojelulaki

  Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Kunnan terveysviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

  12.1.2023 voimaan tulleen terveydensuojelulain muutoksen perusteella niin sanotuissa ensisijaisissa tiloissa täytyy jatkossa tehdä vesijärjestelmien riskinarviointia. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat, uimahallit ja hotellit. Riskinarvioinnissa rakennuksen vesijärjestelmää koskevien tietojen perusteella arvioidaan, onko riski legionellan esiintymiseen kasvanut.

  Terveydensuojelulaki (763/1994) (Finlex)

• Vesi- ja viemäriasetus

  Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (YMa 1047/2017), joka koskee uudistuotantoa ja korjausrakentamista, määrätään:

  • Kylmävesijohto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila saa olla enintään 20 °C. Vähintään 8 tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 °C.
  • Lämminvesilaitteistossa oleva veden lämpötila on oltava vähintään 55 °C ja se on saatava kalusteesta 20 sekunnin kuluessa.
  • Lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 °C.

  Suomessa 55 °C minimilämpötilavaatimus lämpimälle käyttövedelle on ollut voimassa jo aiemman asiaa säätävän säädöksen eli Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 voimaantulon jälkeen, eli vuodesta 2007 lähtien.

  Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) (Finlex)

• Asumisterveysasetus

  Ennen vuotta 2007 rakennettuja lämminvesijärjestelmiä koskee Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) määräys lämpimän veden lämpötilasta: Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötila tulee olla vähintään 50 °C ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan 65 °C.

  Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa kerrotaan, että minimilämpötila 50 °C on tarkoitettu nimenomaan legionellabakteerin kasvun ehkäisemiseksi siten, että vesijohdon kaikissa osissa saavutetaan kyseinen lämpötila, myös vesijärjestelmän loppuosassa (käyttäjän hana). Lämpötilalla ei siten tarkoiteta pelkästään lämminvesivaraajalta lähtevän veden lämpötilaa.

  Lämpötilat voivat olla johto-osuuksissa odotusaikana säädettyä arvoa pienempiä ja myös sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi runsaan vedenkäytön seurauksena lämminvesivaraaja ei pysty tuottamaan riittävästi lämmintä vettä. Lämminvesilaitteiston tulee kuitenkin toimia siten, että normaaliolosuhteissa säädetty lämpötilataso saavutetaan vesilaitteiston kaikissa osissa.

  Uudistuotannossa ja korjausrakentamisessa suunnittelun tavoitteena tulee olla vähintään 55 °C lämpötila. Maksimilämpötilavaatimus 65 °C koskee erityisesti henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista (vesihana) saatavan veden lämpötilaa muun muassa tapaturmien välttämisen (palovamma) ja materiaalien kestämisen vuoksi. Muualla lämminvesilaitteistossa lämpötilat voivat olla tätä arvoa suurempia.

  Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden tulee aina olla vähintään 50 °C, jaksottainen veden tulistus ei täytä tätä vaatimusta, jos veden lämpötila jää syklin jossakin vaiheessa alle 50 °C.

  Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (Asumisterveysasetus 545/2015) (Finlex)

  Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Osa I) (Valvira, pdf 254 kt)

• CEN-ohjeisto

  Suomen standardoimisliiton SFS:n julkaisemassa Suomeakin koskevassa CEN-ohjeistossa (CEN/TR 16355) suositellaan legionellojen kasvun torjumiseksi kylmän talousveden ja lämpimän veden lämpötiloista seuraavasti:

  • Kylmän talousveden lämpötila tulisi olla korkeintaan 25 °C.
  • Lämpimän veden järjestelmässä joka vesipisteessä saavutettava lämpötila tulisi olla vähintään 55 °C normaalin käytön aikana. Jos järjestelmässä on kiertojohto-osuus, saavutettavan veden lämpötila tulisi olla 60 °C 30 sekunnin kuluessa juoksuttamisen aloittamisesta vesipisteessä.

  CEN/TR 16355, Recommendations for prevention of Legionella growth in installations inside buildings conveying water for human consumption (SFS-standardien verkkokauppa, ladattavissa englanniksi)

• Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvä ohjeistus

  Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (YMa 1009/2017) määrää muun muassa seuraavaa:

  • Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja.
  • Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta on suunniteltava siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa.
  • Ilmanvaihtokanavien yhdistäminen ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien leviämisvaaraa tai haittaa ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalle.
  • Jos ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ilman kostutuksella,  on  ilman kostutus suunniteltava siten, että vältetään olosuhteet terveyttä vaarantavien mikrobien kasvulle.

  Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017) (Finlex)

Työntekoon liittyvä ohjeistus

• Työturvallisuuslaki

  Työturvallisuuslaki (738/2002) määrittelee, että työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.
  Työturvallisuuslaki (738/2002) (Finlex)

• Asetus työntekijöiden suojelusta

  Työturvallisuuslakiin pohjautuvan valtioneuvoston asetuksen (VNa 933/2017) tarkoitus on työntekijöiden suojelu työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Legionellat kuuluvat biologisten tekijöiden luokituksessa ryhmään 2, eli ovat sellaisia biologisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ihmisille sairauden ja voivat olla siten vaarallisia työntekijöille. Luokituksen mukaan ne eivät ole todennäköisesti leviämässä väestöön, ja niitä vastaan on käytettävissä yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito.
  Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017) (Finlex)

  Katso myös biologisiin tekijöihin liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (STMa 921/2010) ja sen liitteenä oleva biologisten tekijöiden luokitus.
  Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010) (Finlex)

Laivoihin liittyvä ohjeistus

• Alusten saniteettitarkastusten Suomen kansallinen soveltamisohje

  WHO:n laatiman kansainvälisen terveyssäännöstön (International Health Regulations, IHR) kansallinen soveltamisohje löytyy Valviran sivuilta. Ohjeen mukaan veden lämpötilan tulisi laivoilla olla joko alle 25 °C tai yli 50 °C. Jos lämpötila on 25–50 °C, on suuri riski legionellabakteerien kasvuun ja veden turvallisuus tulisi sen vuoksi tutkia analysoimalla vedestä legionellabakteerien määrä.

  Alusten tarkastusta ja saniteettitodistusten myöntämistä koskeva WHO:n käsikirja, Suomen kansallinen soveltamisohje (Valvira, pdf 503 kt)

Virkistäytymiseen liittyvä ohjeistus

• Terveydensuojelulaki

  Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan leirintäalue tai muu vastaava majoittumiseen varattu alue sekä yleiseen käyttöön tarkoitettu uimala, uimahalli, uimaranta, kylpylä, sauna tai muu vastaava alue tai laitos on suunniteltava, varustettava sekä sitä on kunnossapidettävä ja hoidettava siten, ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa.
  Terveydensuojelulaki (763/1994) (Finlex)

• Allasvesiasetus

  Sosiaali- ja terveysministeriön allasvesiasetuksen (STMa 315/2002) mukaan allasvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisia määriä, joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle. Allasveden tulee täyttää ko. asetuksen liitteessä esitetyt laatuvaatimukset ja sen on oltava myös muutoin käyttötarkoitukseen sopivaa. Allasveden mikrobiologinen laatu tulee turvata ensisijaisesti veden klooridesinfioinnilla.
  Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (315/2002) (Finlex)

  Valviran laatimassa soveltamisohjeessa on tarkemmin tietoa myös legionelloista allasvesiympäristössä. Hyvälaatuisessa allasvedessä ei saa esiintyä legionelloja.
  Allasvesiasetuksen soveltamisohje (Valvira, pdf 2,1 Mt)

Kansainvälinen yhteistyö ohjeistojen taustalla

• Yhteistyö legionelloositapausten torjunnassa

  Eri maiden välistä yhteistyötä tehdään legionelloositapausten havaitsemiseksi ja niiden estämiseksi sekä kliinisten näytteiden ja ympäristönäytteiden tutkimuksellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Myös Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön legionelloosien estämiseksi.

  Vuonna 2012 perustettiin ESGLI-tutkimusryhmä (ESCMID Study Group for Legionella Infections) jatkamaan vuodesta 1986 toimineen EWGLI-työryhmän (European Working Group for Legionella Infections) työtä.
  Legionella infections (ESGLI, englanniksi)

  Vuodesta 2009 alkaen eurooppalainen legioonalaistautiseuranta on ollut ECDC:n ELDSNet-organisaation tehtävä (European Centre for Disease Prevention and Control; European Legionnaires’ Disease Surveillance Network). Kaikki Suomessakin havaitut legioonalaistautitapaukset raportoidaan ELDSNetille. Tautiseurannan erityisen mielenkiinnon kohteena ovat matkustajien legionelloosit.

  Lue lisää:

  • European Legionnaires’ Disease Surveillance Network (ELDSNet) (ECDC, englanniksi)
  • Tietoa legioonalaistaudista majoitusliikkeiden johtajille (ECDC, pdf 83 kt)

• EU:n juomavesidirektiivi (2020/2184)

  12.1.2021 voimaan tullut EU:n juomavesidirektiivi (2020/2184) sisältää legionelloihin liittyviä  velvoitteita, jotka on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön 12.1.2023.

  Kiinteistön vesijärjestelmän riskinarviointi tulee tehdä sellaisille ensisijaisille kohteille, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Riskinarvioinnissa arvioidaan erityisesti legionellasta ja vesijärjestelmissä käytetyistä tuotteista ja materiaaleista peräisin olevia riskejä veden käyttäjälle.

  Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarvioinnissa tulee keskittyä jäsenvaltioiden määrittämiin ensisijaisiin tiloihin. Suomessa ensisijaisiksi tiloiksi on määritelty esimerkiksi sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät. Kiinteistöissä käytetyn veden legionellapitoisuuden tulee olla <1000 pmy/l.

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184 ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUR-Lex, pdf 858 kt)

• Tartuntojen selvitykset ja ennaltaehkäisy Euroopassa

  ECDC:n julkaisema legionellaohjeisto sisältää selvityksen legionellainfektioiden tautiseurannasta:
  European Legionnaires’ Disease Surveillance Network (ELDSNet) - Operating procedures (ECDC, englanniksi)

• ESGLI-ohjeistot

  Eurooppalainen tekninen legionellaohjeisto sisältää ohjeita ja pitoisuusrajoja, joiden mukaan torjuntatoimenpiteitä legionellaa vastaan tulisi tehdä.
  ESGLI European Technical Guidelines for the Prevention Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species June 2017 (ESCMID, englanniksi, pdf 1840 kt)

  COVID-19-pandemian vuoksi suljettujen hotellien ja satamassa seisovien laivojen vesijärjestelmissä voi veden laatu huonontua ja legionellapitoisuudet suurentua veden käyttämättömyyden vuoksi ilman tehostettuja puhdistustoimia. Yleiseurooppalainen legionellatyöryhmä on tehnyt tästä aiheesta omat ohjeet vesijärjestelmien puhdistamiseksi ennen käyttöönottoa legionelloositapausten torjumiseksi.
  ESGLI Guidance for managing Legionella in building water systems during the COVID-19 pandemic (ESCMID, englanniksi, pdf 83 kt)

  Lue lisää: Legionellariskin torjuminen koronapandemian aikana suljetuissa vesijärjestelmissä

  COVID-19-infektioiden vuoksi sairaalahoidossa ja hoitolaitoksissa olevien potilaiden sekundääri-infektioiden estämiseksi legionellabakteerien tehokkaasta torjunnasta tulisi varmistua. Yleiseurooppalainen legionellatyöryhmä on tehnyt sairaaloille ja hoitolaitoksillle ohjeistot COVID-19-pandemian aiheuttaman legionelloosiriskin pienentämiseksi:

  • ESGLI Guidance for managing Legionella in hospital water systems during the COVID-19 pandemic (ESCMID, englanniksi, pdf 188 kt)
  • ESGLI Guidance for managing Legionella in nursing & care home water systems during the COVID-19 pandemic (ESCMID, englanniksi, pdf 162 kt)

  COVID-19-pandemian aikana hammashoitokoneiden pitempiaikainen käyttämättömyys voi suurentaa niiden vesijärjestelmissä olevia legionellapitoisuuksia. Hammashoitokoneissa on tavallisenkin käytön aikana vain pieni veden vaihtuvuus, mikä helposti aiheuttaa niissä suurentunutta mikrobipitoisuuksien kasvua. Sen vuoksi hammashoitokoneiden hygieniasta kannattaisi erityisen tarkkaan huolehtia COVID-19 -pandemian aikana laitteen valmistajan antamien puhdistusohjeiden tai yleiseurooppalaisen ohjeiston mukaan, jossa suositellaan puhdistustehokkuuden selvittämistä myös vesinäytteen avulla ja vasta riittävän puhtaiden (legionellapitoisuus <100 pmy/l) tulosten jälkeen hammashoitokoneen käyttöönottoa.
  ESGLI Guidance for managing Legionella in dental water systems during the COVID-19 pandemic (ESCMID, englanniksi, pdf 202 kt)

  Lue lisää: Legionella infections (ESCMID)

• Laivoja koskevat ohjeistot

  WHO:n laatiman kansainvälisen terveyssäännöstön (International Health Regulations, IHR) ja laivojen tarkastusten käsikirjan ohjeen mukaan veden lämpötilan tulisi olla joko alle 25 °C tai yli 50 °C. Jos lämpötila on 25–50 °C, niin riski on suuri legionellabakteerien kasvuun ja veden turvallisuus tulisi siksi tutkia analysoimalla vedestä legionellabakteerien määrä. Kansallinen soveltamisohje löytyy Valviran sivuilta.

  • Handbook for the inspection of ships and issuance of ship sanitation certificates (WHO, ladattavissa englanniksi)
  • Alusten tarkastusta ja saniteettitodistusten myöntämistä koskeva WHO:n käsikirja, Suomen kansallinen soveltamisohje (Valvira, pdf 2,6 Mt)

  WHO:n tarkempia pitoisuusrajoja sisältävän oppaan mukaan laivoilla vesijärjestelmien legionellapitoisuuksien tulisi olla alle <100 pmy/ 100 ml eli alle 1000 pmy/l.
  Guide to ship sanitation (taulukko 2-2) (WHO, englanniksi, pdf 3 Mt)

  Laivojen vesijärjestelmien hygieniaan liittyvää ohjeistusta:
  European Manual for Hygiene Standards and Communicable Disease Surveillance on Passenger Ships (Shipsan-projekti, ladattavissa englanniksi)

• WHO:n ohjeistot

  WHO on julkaissut useita ohjeistoja, jotka liittyvät legionellabakteereihin erilaisissa vesijärjestelmissä.

  Juomaveden laatu:
  Guidelines for drinking-water quality, 4th edition, incorporating the 1st addendum (WHO, ladattavissa englanniksi)

  Rakennusten vesijärjestelmien turvallisuus:
  Water safety in buildings (WHO, englanniksi, pdf 785 kt)

  Legionellat ja legionelloosien estäminen:
  Legionella and the prevention of legionellosis (WHO, englanniksi, pdf 1759 kt)

  Uima-altaat ja muut veden virkistyskäytön järjestelmät:
  Guidelines for safe recreational water environments - Volume 2: Swimming pools and similar environments (WHO, englanniksi pdf 1236 kt)

• Kiinteistöjen vesijärjestelmät, kylmä talousvesi ja lämmin käyttövesi

  Toimenpideraja 1000 pmy/l

  Legionellan torjuntatoimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos rakennuksen vesilaitteistosta otetun vesinäytteen legionellapitoisuus on 1000 pmy/l tai sitä enemmän.

  Raja on Sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatua ja valvontaa sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevan asetuksen (1352/2015) mukainen talousvettä ja lämmintä käyttövettä koskeva legionellapitoisuuden toimenpideraja.

  Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352/2015) (Finlex)

  Ohjeita legionellan torjuntatoimenpiteisiin löytyy muun muassa Valviran ohjeesta:
  Rakennusten vesilaitteistojen legionellabakteerin ja lyijyn riskinarviointi ja riskienhallinta (Valvira, pdf 371 kt)

  Lisäksi ESGLI:n ohjeistossa on muun muassa kylmää talousvettä ja lämmintä käyttövettä koskevia ohjeita ja porrastettuja pitoisuusrajoja, joiden mukaan torjuntatoimenpiteitä legionellaa vastaan tulisi tehdä:
  ESGLI European Technical Guidelines for the Prevention Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species June 2017 (ESCMID, englanniksi, pdf 1840 kt)

• Jäähdytysvesi (jäähdytystornillinen järjestelmä)

  Suositellut toimenpiderajat ja torjuntatoimet jäähdytysvesille:

  • ≤ 1000 pmy/l: ei tarvetta toimenpiteille.
  • > 1000 pmy/l, suositeltu toimenpideraja: uusintanäyte, torjuntatoimien tarkistaminen ja tehostaminen.
  • > 10 000 pmy/l, suositeltu pikaisten toimenpiteiden raja: Torni pois päältä, uusintanäyte, biosidikäsittely, torjuntatoimien tarkistaminen.

  Vertailupitoisuudet perustuvat ESGLI-ohjeistoon (taulukko 4):
  ESGLI European Technical Guidelines for the Prevention Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species June 2017 (ESCMID, englanniksi, pdf 1840 kt)

• Allasvesi

  Hyvälaatuisessa allasvedessä ei saa esiintyä legionelloja.

  Ei tarvetta toimenpiteille: ei havaittu (merkitty < 10 pmy/l).

  Vertailupitoisuus perustuu Allasvesiasetuksen soveltamisohjeeseen (sivu 24):
  Allasvesiasetuksen soveltamisohje (Valvira, pdf 2,1 Mt)

• Poreallasvesi

  Suositellut toimenpiderajat ja torjuntatoimet poreallasvesille:

  • Ei havaittu: ei tarvetta toimenpiteille.
  • Havaittu tai < 1000 pmy/l, suositeltu toimenpideraja: uusintanäyte, puhdistustoimet eli desinfiointi, tyhjennys ja täyttö, torjuntatoimien tarkastaminen, ja kontrollinäytteet seuraavana päivänä ja 1–4 viikon päästä.
  • ≥ 1000 pmy/l, suositeltu pikaisten toimenpiteiden raja: välitön porealtaan sulkeminen ja alueen eristäminen, shokkiklooraus 50 mg/l pitoisuudella 1 tunnin ajan kierrättämällä vettä järjestelmässä, altaan tyhjentäminen ja uudelleen allasveden klooraus ja kontrollinäytteet. Allas pidetään suljettuna, kunnes kaikki korjaustoimet on tehty, legionelloja ei ole enää havaittu näytteistä ja riskinarvio on kunnossa. 

  Vertailupitoisuudet perustuvat ESGLI-ohjeistoon (taulukko 7):
  ESGLI European Technical Guidelines for the Prevention Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species June 2017 (ESCMID, englanniksi, pdf 1840 kt)
   

• Kostutinvesi ja sumutusvesi

  Suositellut toimenpiderajat ja torjuntatoimet kostutin- ja sumutusvedelle:

  • Ei havaittu: ei tarvetta toimenpiteille.
  • Havaittu, suositeltu toimenpideraja: pitäisi pitää puhtaana, desinfiointi ja näytteet säännöllisesti, riskinarvio.

  Vertailupitoisuudet perustuvat ESGLI-ohjeistoon (sivu 101):
  ESGLI European Technical Guidelines for the Prevention Control and Investigation of Infections Caused by Legionella species June 2017 (ESCMID, englanniksi, pdf 1840 kt)
   

• Hammashoitokoneiden vesi

  Ei tarvetta toimenpiteille: < 100 pmy/l (tavoitepitoisuus).

  Vertailupitoisuus perustuu ESGLI-ohjeistoon hammashoitokoneille (sivu 4):
  ESGLI Guidance for managing Legionella in dental water systems during the COVID-19 pandemic (ESCMID, englanniksi, pdf 202 kt)

• Laivoilla kylmä talousvesi

  Ei tarvetta toimenpiteille: < 1000 pmy/l (tavoitepitoisuus, taulukossa muodossa <100 pmy/100 ml).

  Vertailupitoisuus perustuu WHO:n ohjeistoon (taulukko 2-2):
  Guide to ship sanitation (WHO, englanniksi, pdf 3 Mt)

• Laivoilla lämmin käyttövesi

  Ei tarvetta toimenpiteille: < 1000 pmy/l (tavoitepitoisuus, taulukossa muodossa <100 pmy/100 ml).

  Vertailupitoisuus perustuu WHO:n ohjeistoon (taulukko 2-2):
  Guide to ship sanitation (WHO, englanniksi, pdf 3 Mt)

• Laivoilla poreallasvesi

  Ei tarvetta toimenpiteille: ei havaittu (tekstissä suositellaan, että pitoisuus on < 1 pmy/100 ml).

  Vertailupitoisuus perustuu WHO:n ohjeistoon (sivu 109):
  Guide to ship sanitation (WHO, englanniksi, pdf 3 Mt)