Legionellaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus
Suomalaisen lainsäädännön avulla huolehditaan legionelloositartuntojen seurannasta ja ennaltaehkäisystä sekä ohjataan legionellabakteerien torjuntatoimia esimerkiksi asunnoissa, työpaikoilla ja virkistyspaikoilla. Useat kansainvälisenä yhteistyönä tehdyt legionellaohjeistot täydentävät lainsäädäntöä.
12.1.2023 voimaan tulleen Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) talousveden laatua ja valvontaa sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevan asetuksen (1352/2015) mukaan talousvettä ja lämmintä käyttövettä koskeva legionellapitoisuuden toimenpideraja on 1000 pmy/l. Legionellan torjuntatoimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos rakennuksen vesilaitteistosta otetun vesinäytteen legionellapitoisuus on 1000 pmy/l tai sitä enemmän. Toimenpideraja koskee kaikkien standardimenetelmällä SFS-EN ISO 11731:2017 havaittujen Legionella-sukuun kuuluvien bakteerien kokonaismäärää.
Niin sanotuissa ensisijaisissa tiloissa täytyy jatkossa tehdä vesijärjestelmien riskinarviointia. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat, uimahallit ja hotellit. Riskinarvioinnissa rakennuksen vesijärjestelmää koskevien tietojen perusteella arvioidaan, onko riski legionellan esiintymiseen kasvanut.
Lue lisää:
Alta löydät tiedot säädöksistä ja eri kohteita koskevista ohjeistuksista.
Tartuntatautilaki
Legionelloosit kuuluvat tartuntatautilain (1227/2016) mukaan valvottaviin tartuntatauteihin. Lääkärien ja laboratorioiden on tehtävä ilmoitus tartuntatautirekisteriin legionellooseista ja kliinisistä legionellalöydöksistä.
THL osallistuu tartuntatautien ehkäisyyn liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua kunnille. Vuodesta 2014 lähtien on Suomessa pyritty selvittämään järjestelmällisesti legionelloosien tartuntalähteitä ja tehostetuilla torjuntatoimilla ehkäisemään seuraavat tapaukset löydetyistä tartuntalähteistä.
Asumiseen liittyvä ohjeistus
Työntekoon liittyvä ohjeistus
Laivoihin liittyvä ohjeistus
Virkistäytymiseen liittyvä ohjeistus
Kansainvälinen yhteistyö ohjeistojen taustalla
Legionelloja koskevat kansainväliset ohjeistot
Kansainvälisiä, myös Suomea koskevia, legionella-aiheisia ohjeistoja ovat tehneet mm. Euroopan unioni, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control), Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) ja eurooppalainen legionella-asiantuntijoiden verkosto ESGLI.
Legionellojen viljeltyjen pitoisuuksien toimenpiderajat ja vertailupitoisuudet
Toimenpideraja on legionellojen viljelystä saadun pitoisuuden arvo, jonka ylittyessä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin legionellan torjumiseksi ja tartuntariskin vähentämiseksi.
Alla on listattu legionellojen vertailupitoisuuksia ja niiden tulkinta, kun legionellat on määritetty viljellen, standardin SFS-EN ISO 11731:2017 mukaan.
Vesimikrobiologinen analytiikka
Vesinäytteiden analysointi ja tartuntalähteiden selvittäminen
Legionellan laboratoriotutkimukset
Kliiniset näytteet ja legionellakantojen tyypitys (Infektiotaudit ja rokotukset -aihesivustolla)
Legionella
Tietoa tarttumisesta, toteamisesta, oireista ja hoidosta (Infektiotaudit ja rokotukset -aihesivustolla)
Juomavesidirektiivi (EUR-Lex)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184 ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta
ESGLI: Legionella infections
ESCMID Study Group for Legionella Infections (ESGLI) -tutkimusryhmän verkkosivut