Legionellan kasvuun vaikuttavat tekijät

Pieniä määriä legionellabakteereja pääsee verkostoveden mukana moniin vesijärjestelmiin. Vesijärjestelmien olosuhteet ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus niissä voi kasvaa.

Legionelloja on vaikea poistaa vesijärjestelmistä kokonaan. Sairastumisten ehkäisemiseksi yleensä riittää, että legionellojen pitoisuus vesijärjestelmässä pysyy pienenä.

Tällä sivulla kerrotaan tekijöistä, jotka vaikuttavat oleellisesti legionelloihin vesijärjestelmissä: 

• Veden lämpötila
• Vesijärjestelmän käyttöaste
• Vesijärjestelmän rakenne
• Materiaalit vesijärjestelmässä
• Vesijärjestelmän huolto
• Muut mikrobit
• Mikrobien torjunta-aineet eli biosidit

Veden lämpötila

Lämpötila on tärkeä legionellan kasvuun vaikuttava tekijä. Legionellat pystyvät lisääntymään vedessä, jonka lämpötila on 20–45 °C. Sitä kuumemmassa lämpötilassa legionellat alkavat vaurioitua ja suurin osa legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa, kun lämpötila ylittää 50 °C.

Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa  tai korjatuissa vesijärjestelmissä lämpimän veden tulee olla ympäristöministeriön asetuksen (1047/2017) mukaan vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden on oltava huomattavasti kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)

Vuotta 2007 vanhemmissa kiinteistöissä noudatetaan yleisesti suositusta 50 °C:n minimilämpötilasta, mikä ei kuitenkaan aina ole riittävä legionellan kasvun ja legionelloositapausten estämiseksi. Legionellojen torjumiseksi lämmin käyttövesi kannattaa pitää noin 55–60-asteisena järjestelmän iästä huolimatta. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi olla tarvetta nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een.

Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan tulee  olla alle 20 °C legionellan kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi.

Vesijärjestelmän käyttöaste

Vesijärjestelmien käyttöaste vaikuttaa legionellan kasvumahdollisuuksiin: vähällä käytöllä tai välillä kokonaan poissa käytöstä olevat vesijärjestelmät ovat legionellan torjunnan kannalta hankalimpia.

Vesijärjestelmien kaikkien vesipisteiden olisi oltava säännöllisessä, mieluummin päivittäisessä käytössä.

Jos esimerkiksi kostutus- tai jäähdytysvesijärjestelmä on ollut poissa käytöstä, se tulisi ennen käyttöönottoa desinfioida biosideilla, jotka tehoavat myös legionelloihin.

Lämpimän käyttöveden järjestelmän turvallinen sulkeminen kokonaan edellyttää, että järjestelmä kloorataan ennen sulkemista ja sen jälkeen, vesi kuumennetaan 60–65 °C:een ja että torjuntatoimien teho varmistetaan analysoimalla legionellat ennen uutta käyttöönottoa.

Uima-altaiden ja porealtaiden veden tulisi olla jatkuvasti riittävän desinfioitua. Sellaiset poreammeet, jotka tyhjennetään joka käytön jälkeen, ovat yleensä legionellan kannalta turvallisia, jos kiinteistön käyttövesijärjestelmän lämmin vesi vain on riittävän kuumaa ( vähintään 55 °C) ja kylmä vesi kylmää (alle 20 °C). Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua mikrobikasvu altaan putkiosuuksissa käyttötaukojen aikana. Se voidaan estää klooraamalla ammeen vettä säännöllisesti.

Vesijärjestelmän rakenne

Vesijärjestelmän rakenne vaikuttaa legionelloihin muun muassa vallitsevan veden lämpötilan ja aerosolien leviämismahdollisuuksien kautta.

Vesijärjestelmässä ne kohdat, joissa veden vaihtuminen on hidasta, ovat hyvä kasvuympäristö legionelloille. Etäisyys kiertävän veden johdosta vesikalusteille eli ns. kytkentäjohto-osuus tulisi sen vuoksi olla mahdollisimman lyhyt.

Käyttämättömät vesikalusteet tulisi poistaa kokonaan, kytkentäjohto-osuuksia myöten.

Mitä lyhyempi, yksinkertaisempi ja nopeammin vettä kierrättävä lämminvesijärjestelmä on, sitä paremmin legionellojen torjunnassa veden lämpötilojen avulla onnistutaan.

Jäähdytysjärjestelmien rakenne ja toimintatapa ovat yleensä sellaisia, että legionellakasvustoa on säännöllisesti torjuttava biosideilla joko automaattisesti tai käsin annosteltuna.

Kostuttimista turvallisimpia ovat kuuman toimintalämpötilansa vuoksi höyrykostuttimet. Muiden kostutintyyppien kohdalla voidaan huollon lisäksi tarvita desinfiointikäsittelyjä legionellojen kasvun estämiseksi.

Materiaalit vesijärjestelmässä

Vesijärjestelmän materiaalit vaikuttavat eri tavoin legionelloihin vesijärjestelmässä. Kokeissa on havaittu, että kuparin pinnalla legionellan kasvu on aluksi hitaampaa kuin erilaisten muovien pinnoilla. Muun muassa venttiileissä ja kalusteissa käytetyistä kumimateriaaleista osa voi edistää legionellojen kasvua.

Vesijärjestelmän huolto

Vesijärjestelmien huolto on oleellinen osa legionellojen torjuntaa.

On havaittu, että saostumien ja biofilmin muodostuminen muun muassa säiliöiden pohjalle ja vesikalusteiden osien pinnalle lisää legionellojen kasvumahdollisuuksia.

Vesijärjestelmissä olevien suodattimien ja muiden lisälaitteiden säännöllinen puhdistus ja huolto on tärkeää. Myös aivan uudet vesijärjestelmät voivat nopeasti likaantua legionelloilla, jos olosuhteet ovat niille muuten suotuisat.

Kaikkien, vain lyhyenkin aikaa lämmintä vettä sisältävien avoimien ja aerosoleja muodostavien vesijärjestelmien huoltaminen ja erityisesti desinfioinnista huolehtiminen on välttämätöntä.

Muut mikrobit

Toiset mikrobit voivat lisätä tai vähentää legionellojen kasvua.

Legionellat pystyvät hyödyntämään lisääntymispaikkoinaan alkueläimiä, erityisesti ameboja. Legionelloja on myös putkistojen pinnoille muodostuvassa biofilmissä, joka tarjoaa niille suojaa muun muassa mikrobien torjunta-aineita vastaan.

Muiden mikrobien perusteella ei voida arvioida legionellojen pitoisuuksia, vaan tähän tarvitaan aina näytteiden legionella-analyysiä.

Mikrobien torjunta-aineet eli biosidit

Mikrobien torjunta-aineiden eli biosidien tai limantorjuntakemikaalien käyttökelpoisuus legionelloja vastaan vaihtelee vesijärjestelmän tyypin mukaan. Biosideja ei tulisi käyttää turhaan, siksi legionellatilanne ja käytetyn torjunta-aineen teho legionelloja vastaan tulisi varmistaa näytteenoton avulla.

Lämpimän käyttöveden ja kylmän talousveden järjestelmien legionellatorjuntaan käytetään yleisimmin klooriyhdisteitä. Peretikkahapolla voidaan tehdä tehokäsittelyjä kylmän talousveden järjestelmien puhdistamiseksi.

Porealtaiden ja uima-altaiden vesi täytyy kloorata jo muidenkin mikrobien kasvun ja infektioiden estämiseksi, ja tämä yleensä riittää myös legionellabakteerien torjuntaan. Porealtaissa legionellojen onnistunut torjunta yleensä edellyttää hieman suurempia klooripitoisuuksia viileämpien allasvesien klooripitoisuuksiin verrattuna.

Teollisissa vesijärjestelmissä voidaan käyttää monia muitakin kemikaaleja.

Klooria, klooridioksidia ja monoklooriamiinia voidaan myös käyttää legionellan torjuntaan esimerkiksi laajemmissa vesijärjestelmissä kuten sairaaloissa, jatkuvasti syötettynä tai shokkikäsittelynä.

Ota huomioon kloorauksiin ja muiden biosidikäsittelyihin liittyvät työturvallisuusohjeet tai tarvittaessa hanki desinfiointipalveluja osaavalta alan yritykseltä.

Tällä hetkellä Suomessa jäähdytys- ja muissa kiertovesijärjestelmissä käytettäväksi hyväksytyt biosidit on listattu Tukesin sallittujen suojauskemikaalien luettelossa:
Biosidit (Sallittujen suojauskemikaalien luettelo) (Tukes)