Miten hallituspuolueiden tekemät alkoholilain uudistuksen linjaukset vaikuttavat alkoholin kulutukseen ja kansanterveyteen?

Tiivistelmä

Suomessa ollaan uudistamassa alkoholilakia. Kansanterveyden kannalta merkittävin ehdotettu muutos on ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Toinen kansanterveyden kannalta merkittävistä muutoksista on valmistustaparajoituksen poistaminen – nykyisin päivittäistavarakaupassa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Hallituspuolueiden suunnitelmissa on myös tislattua alkoholia sisältävien tuotteiden myynnin salliminen. 

Lakimuutosten arvioidaan vaikuttavan väestön kuluttamien alkoholijuomien litramäärään ja väkevyyteen seuraavien viiden tekijän kautta:

• Nelosoluen, vahvan siiderin ja niin sanottujen limuviinojen, ml. long drink -juomien, myyntipisteiden lukumäärä kasvaa 15-kertaiseksi.
• Näiden juomien hinta Suomessa alenee.
• Näitä juomia myydään myös sunnuntaisin. 
• Näiden juomien osalta yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy. 
• Ulkomailta, erityisesti Virosta, ja Alkosta aiemmin ostettuja alkoholijuomia hankitaan päivittäistavarakaupasta (jakelukanavien välinen korvautuminen). 

THL:n tekemässä arviossa esitetään erilaisia skenaarioita muutosten vaikutuksista alkoholin kokonaiskulutukseen. Skenaarioissa tehdään oletuksia 1) päivittäistavarakauppojen myymien alkoholijuomien keskivahvuuden kasvusta ja 2) siitä päivittäistavarakauppojen litramääräisen myynnin kasvusta, joka tulee jakelukanavien välisen korvautumisen päälle (”nettokasvu”). Laskelmat näyttävät, miten kokonaiskulutus kasvaisi eri skenaarioissa.

Skenaarioista tutkijat pitävät todennäköisimpänä sitä, jossa keskivahvuus nousisi 4,5 prosentista viiteen prosenttiin ja litramääräisen myynnin nettokasvu olisi 5 %. Tällaisessa skenaariossa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 6 %.

Arviossamme on käytetty erittäin maltillista oletusta kokonaiskulutuksen lisääntymisen vaikutuksesta alkoholiperäiseen kuolleisuuteen, eli että nämä lisääntyisivät vain samassa suhteessa kuin alkoholin kokonaiskulutus. Kuuden prosentin lisäys alkoholikuolleisuudessa merkitsisi 145 alkoholiperäistä kuolemaa lisää vuosittain. Vastaava suhteellinen kasvu alkoholisairauksissa tarkoittaisi varovaisesti arvioituna ainakin 1 500 sairaalahoitojakson vuosittaista lisäystä.

Alustava arvio hallituspuolueiden tekemien alkoholilain uudistuksen linjausten vaikutuksista 

Hallituksen suunnitelmat alkoholilain kokonaisuudistukseksi sisältävät monia komponentteja. Katso tarkemmin: STM alkoholilain kokonaisuudistus Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kansanterveyden kannalta merkittävin muutos on ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Toinen kansanterveyden kannalta merkittävistä muutoksista on valmistustaparajoituksen poistaminen – nykyisin päivittäistavarakaupassa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Hallituspuolueiden suunnitelmissa myös tislattua alkoholia sisältävien tuotteiden myynti sallitaan. 

Alkoholilain muutokset vaikuttaisivat viiden välittävän tekijän kautta väestön kuluttamien alkoholijuomien litramäärään ja niiden väkevyyteen ja siten myös alkoholin kokonaiskulutukseen.

1) Myyntipisteiden lukumäärä eli saatavuuden muutos. Nelosolutta ja limuviinoja (ml. lonkerot ja siiderit) myytäisiin 350 myyntipaikan sijasta 5300 myyntipaikassa. Saatavuuden paraneminen ja monipuolistuminen lisää lähes minkä tahansa tuotteen kulutusta. Tässäkin tapauksessa on selvää, että lisätarjonta luo aidosti uutta lisäkysyntää, kun mieleiset alkoholijuomat tulisivat jokapäiväisen kaupassakäynnin yhteydessä silmien eteen esimerkiksi seuraaville kolmelle asiakasryhmälle:

a) riskikäyttäjät ja suurkuluttajat, jotka pitävät vahvemmasta oluesta enemmän kuin miedommista

b) oluiden ja siiderien ystävät, joille tulee suuri määrä lisää maisteltavaa, kun niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin pienpanimoiden ja isojen panimoiden valikoimaa tulee laajemmin saataville

c) lonkeroista ja muista juomasekoituksista pitävät, erityisesti naiset ja nuoret, joille myös epäilyksettä luodaan runsaasti uutta tarjontaa.

Tämä tarkoittaa, että jatkossa on myös paljon sellaisia ostotapahtumia, jotka eivät korvaa mitään vanhaa ostosta. Myös siltä osin kuin nelosolut ostetaan keskioluen sijasta, väkevöitymisellä on suuri vaikutus, koska päivittäistavarakaupassa myydään niin suuri osa kaikesta myydystä alkoholista.

2) Hinta. Vertaamalla nykyisiä Alkon ja päivittäistavarakauppojen keskioluiden hintoja voidaan arvella, että halvimpien nelosoluiden ja limuviinojen hintataso voi olla huomattavasti halvempi kuin nykyiset Alkon hinnat (suurkuluttajien ja haittojen kannalta halvimmat hinnat ovat vielä keskihintoja tärkeämpiä). Hintatasoa on kuitenkin vaikea ennakoida, ja se riippuu panimoiden ja kauppojen päätöksistä. Kilpailu kuitenkin pakottanee ennen pitkää myymään nelostakin halvimmillaan erittäin edullisesti. Jos laatikon olutta saa melkein samalla hinnalla (ja per senttilitra sataprosenttista alkoholia halvemmalla) nelos- kuin keskioluen vahvuisena, nelosoluesta voi hyvinkin tulla suosituin oluttyyppi.

3) Myyntiajat. Olennaisin ero nykytilaan on nelosoluen ja limuviinojen sunnuntaimyynti. Tällä lienee eniten merkitystä riskikäyttäjille ja suurkuluttajille.

4) Yksityiseen kauppaan liittyvä myynninedistäminen lisääntyy selvästi nelosoluen ja limuviinojen osalta.

5) Korvautuvuus. Suurin korvautuminen tapahtunee oluttyyppien välillä (nelosolut korvaa keskiolutta), mutta myös matkustajatuonti notkahtaa. Notkahduksen suuruus riippuu siitä, kuinka houkutteleviksi tuotteet erityisesti hinnan osalta Suomessa tehdään. Jopa nelosoluen nykyisen hinnan 40 % alennuksen jälkeenkin oluen hinta olisi Virossa vain puolet Suomen hinnasta eli selvästi edullisempi. Hintojen täytyisi siis alentua todella paljon ennen kuin se romauttaisi matkustajatuonnin tason.

Tutkimuskirjallisuus ja aiempi kokemus alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksista kulutuksen lisäykseen vs. korvautumiseen tukevat ajatusta, että korvautuminen on vain osittaista. Esimerkiksi:

• 2000-luvun alkoholiveron muutokset Suomessa ovat toki heijastuneet Viron tuontiin, mutta huomattavan paljon suurempi vaikutus niillä on ollut Suomen sisäiseen alkoholinmyyntiin.
• Siiderit tulivat vuonna 1995 päivittäistavarakauppoihin. Niiden myynti kasvoi seuraavina vuosina, mutta ne eivät korvanneet muiden juomien myyntiä.
• Ruotsissa keskioluen tulo kauppoihin 1966 ja sen poisto 1975 ei vaikuttanut muiden juomalajien kuin oluen kulutukseen.
• Suomessa 1969 odotettiin keskioluen korvaavan viinan myyntiä, mutta keskioluen kulutus vain lisäsi alkoholinkulutusta vähentämättä muiden juomalajien myyntiä.
• Kansainvälisten hintojen ristijoustoja kuvaavien tutkimusten mukaan yhden juomalajin hinnan muuttuminen vaikuttaa jonkin verran toisen juomalajin kulutukseen, mutta korvautuminen on vain osittaista.

Arviossa vaikutukset kulkevat kahta kautta

Yllä mainittujen viiden eri välittävän tekijän (myyntipisteet, hinta jne.) vaikutuksista on tutkimuskirjallisuudessa runsaasti näyttöä. Tutkimuskatsauksissa on todettu, että alkoholin hinta, saatavuus (myyntipisteiden määrä ja myyntiajat) sekä markkinointi vaikuttavat selvästi väestön alkoholinkäyttöön. (1)

Näiden viiden tekijän määrällinen muutos (esim. hinnan muutos) ei ole helposti arvioitavissa. Kaikille ei myöskään ole saatavissa kirjallisuudesta Suomen nykytilanteeseen hyvin soveltuvia vaikutuskertoimia, joilla voisi laskea eri tekijöissä tapahtuvien muutosten vaikutusten summan. Kansanterveyden kannalta ei ole myöskään olennaista, mistä juomat ostetaan - olennaista on se, kuinka paljon uutta kysyntää alkoholilain muutokset luovat.

Tästä syystä THL:n tekemässä arviossa eri skenaarioiden oletukset koskevat 

1. päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskimääräistä alkoholipitoisuutta
2. päivittäistavarakauppojen litramääräisen myynnin lisäystä yli sen, mikä on korvautumista muiden jakelukanavien (Viro, Alko) myynnin vähenemisestä.

Päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskiväkevyys voisi teoreettisesti lisääntyä jopa 20 %. Varovainen arvio keskimääräisen väkevyyden kasvusta voisi kuitenkin olla 10 prosenttia, eli keskiväkevyyden nousu noin 4,5 tilavuusprosentista noin 5 tilavuusprosenttiin. Skenaarioissa käytetään oletuksia 4,75 %, 5 % ja 5,5 %.

Litramääräisen myynnin lisäyksen osalta skenaarioiden oletukset ovat +5 % (todennäköisimpänä pidetty) ja +10 %.

THL:n asiantuntijoiden todennäköisimpänä pitämä oletus on tutkimuskirjallisuuteen ja aiempiin kokemuksiin nojaava asiantuntija-arvio siitä, millainen vaikutus mainituilla viidellä vaikuttavalla tekijällä olisi päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin keskimääräisen alkoholipitoisuuden ja litramääräisen myynnin lisäykseen (nettokasvu). Olemme myös laskeneet, millaisia haittoja mielestämme todennäköisimmästä skenaariosta voi odottaa seuraavan.

Vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen 

Taulukossa 1 on esitetty erilaisia skenaarioita ehdotetun elintarvikeliikkeissä myytävien juomien alkoholiprosentin rajan nostamisen vaikutuksesta kokonaiskulutukseen. Pahimmassa eli ”kauhuskenaariossa” oletuksena on, että elintarvikeliikkeissä myytävien alkoholijuomien keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi lain sallimaan maksimiin ja että alkoholijuomien litramääräisen myynnin nettokasvu olisi 10 prosenttia nykyisin elintarvikeliikkeissä myytävien alkoholijuomien määrästä. Tällöin kokonaiskulutus lisääntyisi 12,5 prosenttia.

THL:n asiantuntijoiden realistisena pitämä (2) skenaario on tummennettu. Sen mukaan myynnin nettokasvu olisi 5 prosenttia nykyisin elintarvikeliikkeissä myytävien alkoholijuomien määrästä, ja elintarvikeliikkeissä myytävien alkoholijuomien keskivahvuus lisääntyisi 4,5 prosentista 5 prosenttiin. Tämän skenaarion mukaan alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 6 prosenttia. Vahvuuden lisääntyminen lisäisi kulutusta neljällä prosentilla ja kysynnän lisääntyminen kahdella prosentilla. 

Taulukko 1. Erilaisten muutosten vaikutus alkoholijuomien kokonaiskulutukseen prosentteina kuudessa eri skenaariossa (3)

Oletukset:

• Pohjalukuina on käytetty Päihdetilastollisen vuosikirjan vuoden 2014 tietoja, joiden mukaan kokonaiskulutuksesta 21 % on tilastoimatonta. Tilastoidusta kulutuksesta 46% myydään vähittäismyynnissä elintarvikeliikkeissä, kioskeissa ja huoltamoilla ja loput Alkoissa ja anniskelumyynnissä.
• Skenaarioissa oletus myynnin litramäärän kasvuprosentista koskee myynnin nettokasvua (kasvua, joka tulee Alkoista ja matkustajatuonnista siirtyvien ostojen päälle). Esim. 5 % tarkoittaa, että alkoholijuomien myynti kaikkinensa lisääntyisi määrän, joka vastaa 5 % nykyisin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävästä alkoholimäärästä.
• Vähittäismyyntikanavien kautta myytävien alkoholijuomien vahveneminen ei laskelmassa kohdistu niihin juomaeriin, jotka siirtyisivät Alkoista tai Virosta suomalaisen vähittäismyynnin piiriin (nämä erät pysyvät laskelmassa samoina; vain niiden oletettu myyntikanava muuttuu, millä ei ole kokonaiskulutuksen kannalta vaikutusta).

Vaikutus haittoihin

Kokonaiskulutuksen kasvaessa on syytä odottaa erilaisten alkoholihaittojen lisääntyvän kautta linjan. Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka alkoholiehtoisten kuolemien (4) lukumäärä on lisääntynyt suhteellisesti voimakkaammin kuin alkoholin kokonaiskulutus. Arviossa on kuitenkin pitäydytty maltillisessa ja varovaisessa arviossa, että kuolemat lisääntyisivät vain samassa suhteessa kuin alkoholin kokonaiskulutus. 

Kuvio 1. Alkoholin kokonaiskulutus litroina puhdasta alkoholia ja alkoholiehtoisten kuolemien lukumäärä 50 000 asukasta kohti 1971–2014

Mitä todennäköisimmin senttilitra puhdasta alkoholia tulee olemaan halvempaa vahvan oluen kuin keskioluen muodossa. Tämä tarkoittaa, että todennäköisesti suurkuluttajat vaihtavat vahvempaan olueen muita useammin. Mikäli näin käy, vakavien haittojen kynnys voi ylittyä ennakoitua useammin. Tämänkin vuoksi oletusta, jonka mukaan kuolleisuus lisääntyy vain samassa suhteessa kuin kokonaiskulutus, on pidettävä maltillisena. Lisäksi, mikäli laskelman pohjana käytettäisiin Suomea koskevien viimeisimpien mutta jo hieman vanhojen aikasarja-analyysien arviota kulutuksen ja kuolleisuuden suhteesta (5), päädyttäisiin arvioon, että 6 prosentin lisäys kokonaiskulutuksessa aiheuttaisi 280 lisäkuolemaa. Tämäkin puoltaa näkemystä, että arvio noin 145 kuolemasta on maltillinen.  

Vuonna 2014 alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli 1840 suomalaista. Sen lisäksi päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti kuoli 570 suomalaista, yhteensä siis 2410 kuolemaa. Maltillisen arvion mukainen kuolleisuuden kasvu, kokonaiskulutuksen kasvua vastaava kuusi prosenttia, tarkoittaisi siis 145 kuollutta lisää vuosittain (6).

Vuonna 2014 sairaaloissa hoidettiin 21800 potilasta (hoitojaksojen lukumäärä), joilla oli alkoholisairaus päädiagnoosina, ja tämän lisäksi 11000 potilasta, joilla oli alkoholisairaus sivudiagnoosina. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvua vastaava 6% kasvu näistä lukumääristä tarkoittaisi varovaisesti arvioituna ainakin 1500 sairaalahoitojaksoa lisää vuosittain (7).

Vaikutus nuoriin

Kauppoihin tulevat limuviinat ovat kansainvälisen kokemuksen mukaan (8) olleet erityisesti nuorten mieleen. Kauppojen ikärajakontrollia on tehostettu, mutta nuorten asiakkaiden iän tarkistaminen ei ole vähittäiskaupan omienkaan lumeostojen mukaan yhtä tehokasta kuin Alkoissa (9). Valmistustaparajoituksen poisto uhkaa pahimmassa tapauksessa pysäyttää tai jopa kääntää nousuun alaikäisten nuorten koko 2000-luvun kestäneen alkoholinkulutuksen laskun.

Kirjoittaneet: Pia Mäkelä ja Esa Österberg

Viitteet

1. Mm.

• Anderson P ym. Effectiveness and cost-effectiveness of policies and programmes to reduce the harm caused by alcohol. Lancet 2009; 373: 2234–46
• Martineau F ym. Population-level interventions to reduce alcohol-related harm: An overview of systematic reviews. Preventive Medicine 57 (2013) 278–296.
• Babor T ym. Alcohol: no ordinary commodity, Second edition.. New York: World Health Organization and Oxford University Press, 2010.
• Norström T ym. (2010) Potential consequences of replacing a retail alcohol monopoly with a private license system: results from Sweden. Addiction 105, 2113–9.

2. Olettaen muiden alkoholinkäyttöön vaikuttavien tekijöiden pysyvän ennallaan.

3. Skenaarioissa oletus myynnin litramäärän kasvuprosentista koskee myynnin nettokasvua (kasvua, joka tulee Alkoista ja matkustajatuonnista siirtyvien ostojen päälle).

4. Tilastokeskuksen pitkän aikavälin vertailuihin muodostama kuolemansyyjaottelun luokka 41 eli alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys.

5. Norström, T ym. (2002) Mortality and population drinking. Teoksessa Norström T (toim.) Alcohol in Postwar Europe, National Institute of Public Health, Tukholma, s.157-175.

6. Olettaen muiden kuolleisuuteen vaikuttavien tekijöiden pysyvän ennallaan.

7. Olettaen muiden tekijöiden kuten hoitokäytäntöjen pysyvän samana.

8. Gale M, Muscatello DJ, Dinh M, Byrnes J, Shakeshaft A, Hayen A, et al. Alcopops, taxation and harm: a segmented time series analysis of emergency department presentations.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Public Health. 2015;15:468.

9. PTY: Ikärajavalvontaa testataan säännöllisesti Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä 
Alko: Alkoholipoliittisten toimien vaikuttavuusarviointi Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Peliin ei puututa. Alkoholin, tupakan ja rahapeliautomaattien ikärajavalvontaa testanneet ostokokeet vähittäisliikkeissäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Sivua on päivitetty 24.8. Arvioinnin perusteita ja arvioinnissa käytettyjä oletuksia on selvennetty. 

Sivua on päivitetty 30.5. Muutoksen eri komponenttien merkitys kokonaisarvioon on täsmennetty.