Sosiaalipäivystys
- Mistä sosiaalipäivystyksen palveluja saa?
- Sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja kehittäminen
- Lapsi sosiaalipäivystyksen asiakkaana
- Lähteet ja lisätietoa
Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi erilaisissa sosiaalisissa kiire- ja hätätilanteissa, asiakkaan iästä tai asuinpaikasta riippumatta.
Päivystys on toteutettava niin, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireellisiä palveluja on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Hyvinvointialueilla tulee olla valmius vastata kiireelliseen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve arvioidaan ja kiireelliset palvelut järjestetään viipymättä. Lastensuojelulaissa edellytetään valmiutta kiireelliseen sijoitukseen.
Sosiaalipäivystyksen välitön apu on asiakkaalle maksutonta.
Mistä sosiaalipäivystyksen palveluja saa?
Sosiaalipäivystys toimii hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen toimipisteessä.
Sosiaalipäivystystä on lisäksi järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä.
Edellytyksenä ei ole, että koko hyvinvointialueen sosiaalipäivystystoiminta olisi järjestettävä terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä, mutta toiminta on järjestettävä siten, että myös terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalveluiden tarve arvioidaan ja pystytään toteuttamaan viivytyksettä.
Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että hyvinvointialueen asukkaiden tulee saada helposti tieto siitä, mihin numeroon he voivat soittaa saadakseen yhteyden sosiaalipäivystykseen tai mihin he voivat mennä tarvitessaan apua kaikkina vuorokauden aikoina.
Sosiaalihuoltolaki 33 § (Finlex)
Tämä tarkoittaa, että sosiaalipäivystyksellä tulee olla käytössään suora asiakasnumero, johon avun tarvitsija saa yhteyden vuorokauden ajasta riippumatta.
Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät
- hyvinvointialueen verkkosivulta
- hätänumerosta 112
- sairaaloilta tai poliisilta.
Sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja kehittäminen
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa hyvinvointialueita sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelussa.
Sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja valmiussuunnitelma (STM)
Käytännössä on monenlaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys. Järjestämisessä keskeistä on huomioida paikalliset olosuhteet. Jotta palvelut toteutuvat lainmukaisesti, tulee sosiaalipäivystys järjestää alueellisesti siten, että päivystäjän on mahdollista päästä tarvittaessa kiireellisesti esimerkiksi kotikäynnille arvioimaan tilannetta. Tämä edellyttää riittävästi resursseja.
Harvaan asutuilla seuduilla palvelun järjestäminen voi edellyttää esimerkiksi niin sanotun takapäivystysjärjestelmän käyttämistä. Tällöin aktiivityössä oleva päivystäjä voi tarvittaessa hälyttää paikalle takapäivystäjän, jolla on mahdollisuus ehtiä paikalle kiireellisesti.
Päivystystyön luonteesta johtuen jokaisen sosiaalipäivystyksen käytettävissä on oltava hyvinvointialueen virkasuhteinen sosiaalityöntekijä, jolla on laajat oikeudet päätösten tekemiseen. Tällä tarkoitetaan käytännössä sosiaalityöntekijää, joka voi tehdä myös yhteispäivystyksessä samoja päätöksiä kuin sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen sosiaalipäivystysyksikössä toimiva sosiaalityöntekijä eli tarvittaessa myös kiireellisiä toimenpiteitä lastensuojeluun tai toimeentulotukeen liittyen. Jos sosiaalipäivystyksessä on vähän henkilöstöä, on tehtävää hoitavan henkilön tällöin käytännössä oltava sosiaalityöntekijä.
Sosiaalipäivystyksen tulee työskennellä yhteistyössä poliisin, hätäkeskuksen, ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kuten kolmannen sektorin järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Sosiaalihuoltolaki 29 § (1301/2014, Finlex)
Lapsi sosiaalipäivystyksen asiakkaana
Lasten päivystyksellinen avun tarve kytkeytyy usein aikuisten ja huoltajien ongelmiin, eikä niitä voida erottaa koko perhettä koskevasta palvelun tarpeesta.
Sosiaalipäivystyksen tarve voi lapsen kohdalla liittyä esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:
- Nuoren tekemät rikokset/rikkeet/rikosepäilyt
- Nuoren tai lapsen katoaminen/karkaaminen
- Huoltajan runsas päihteidenkäyttö
- Huoltajan rikosepäily/väkivalta/riita/vakava mielenterveysongelma
- Lapsesta tehty lastensuojeluilmoitus
- Lapseen/nuoreen kohdistunut väkivalta (myös seksuaalinen)
- Nuoren tekemä itsemurha/itsemurhayritys
- Nuoren päihteiden käyttö/aggressiivisuus perheenjäseniä kohtaan
- Riidat vanhempien kanssa
- Tapaamisriidat
- Pienten lasten hoidontarve huoltajan sairastuessa äkillisesti
- Huoltajan kuolema
- Erilaiset onnettomuudet (esimerkiksi tulipalot, liikenneonnettomuudet)