Lastensuojelun valvonta

Lastensuojelun valvonta ja vastuu jakautuvat eri tavoin eri toimijoiden kesken. Valvonnassa on erilaisia rooleja hyvinvointialueiden, aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) välillä. Toimintayksiköillä on myös velvollisuus suorittaa omavalvontaa. Sijaishuollon valvonnasta on Lastensuojelun käsikirjassa oma kokonaisuutensa sijaishuollon työprosessin yhteydessä.
Sijaishuollon valvonta

Tietoa lapsille ja nuorille

Lastensuojelun viranomaisten valvonta Lasten ja nuorten lastensuojeluoppaassa

Yleistä

Sosiaalihuollon yleinen valvonta ja suunnittelu kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Alueellinen sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta kuuluu kuudelle aluehallintovirastolle. Kukin aluehallintovirasto vastaa valvonnasta omalla alueellaan.

Valviran rooli valvonnassa on valtakunnallinen. Valviran ohjaus- ja valvontavastuu koskee muun muassa sellaisia asioita, jotka ovat laajakantoisia, koskevat usean aluehallintoviraston aluetta tai koko maata tai joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Aluehallintovirastojen ja Valviran hyvinvointialueisiin kohdistama sosiaalihuollon järjestämisen valvonta painottuu 1.1.2023 alkaen omavalvonnan valvontaan ja ohjaukseen.
Hyvinvointialueiden sote-valvonnan kehittäminen (Aluehallintovirastot)
>Omavalvonta sosiaalipalveluissa (Valvira)

Hyvinvointialueen vastuu lastensuojelun valvonnassa

Vastuu lastensuojelun järjestämisestä kuuluu hyvinvointialueelle. Sen on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin tarve edellyttää. Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen kuuluu 1.1.2023 jälkeenkin myös kunnalle.
Lastensuojelulaki 3 a § (417/2007, Finlex)
Ehkäisevä lastensuojelu

Hyvinvointialueen tulee valvoa sekä oman toimintansa että hankkimiensa yksityisten palvelujen toiminnan laatua ja lainmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen pitää varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla yksityisellä palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta.
Laki hyvinvointialueesta 10 § (611/2021, Finlex)

Lastensuojelulaissa säädetään erikseen sijaishuollon valvonnasta. Lapsen sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoitushyvinvointialueen on järjestettävä.
Lastensuojelulaki 79 § 1 momentti (Finlex)
Sijaishuollon valvonta

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valvontavastuu

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa yleisesti siitä, että lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tuen. Lastensuojelulaki korostaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän roolia koko lastensuojeluasiakkuuden ajan.

Vastuu lapsen edun toteutumisen valvonnasta tarkoittaa myös, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on avustettava lasta ja nuorta puhevallan käytössä ja tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin sekä huolehdittava tarvittaessa siitä, että lapselle haetaan edunvalvojan.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät
Lastensuojelun edunvalvonta
Lastensuojelulaki 24 § (Finlex)

Hyvinvointialue valvoo yksityisiä sijoituksia

Yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan pysyväisluonteista sijoitusta, jonka toteutumiseen sosiaalitoimi ei ole vaikuttanut. Kyse on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa lapsen huoltaja elämäntapansa tai elämäntilanteensa johdosta päättää sijoittaa lapsen muuhun yksityiskotiin hoidettavaksi. Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta voivat tällöin vastata esimerkiksi isovanhemmat tai muut lapselle läheiset henkilöt.
Lastensuojelulaki 81 § (Finlex)

Huoltajalla ja lapsen hoitoonsa ottaneella henkilöllä on velvollisuus ilmoittaa sijoituksesta hyvinvointialueelle, jonka tulee selvittää, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Hyvinvointialueen tulee myös selvittää, kykeneekö lapsen luoksensa ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta ja onko sijoitus lapsen edun mukainen.

Vuoden 2023 alusta lastensuojelulain 81 § 4 momentin mukaan "Hyvinvointialueen on pidettävä rekisteriä lapsista, jotka se on sijoittanut yksityisesti." Tarkoitus ei ole kuitenkaan muuttaa vallinnutta sääntelyä, jonka mukaan sosiaalihuolto ei sijoita lasta. Yksityinen sijoitus siis tarkoittaa edelleen huoltajan päätösvaltaan kuuluvaa lapsen sijoittamista yksityiskotiin pysyväisluonteisesti.

Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös ja yksityisesti sijoitetuista lapsista on pidettävä rekisteriä. Lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle tulee selvittää hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Häntä tulee tarvittaessa tukea järjestämällä lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Sijoituksen jatkumista ja tukitoimia tulee tarpeen mukaan seurata.
Hyvinvointialueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri

Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, on hyvinvointialueen yritettävä saada aikaan korjaus. Jollei korjausta saada aikaan, hyvinvointialue voi kieltää lapsen pitämisen tässä yksityiskodissa. Tällöin tulee huolehtia siitä, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaan. Tämä voi joissakin tapauksissa tarkoittaa sijaishuollon järjestämistä lapselle, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät.

Yksityisen sijoituksen hyväksymisestä tai kieltämisestä on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös. Ratkaisu voidaan saattaa hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Asianosaisia asiassa ovat henkilö, jonka luokse lasta ollaan yksityisesti sijoittamassa, lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Päätös mahdollistaa, että lapsen hoitoonsa ottanut henkilö voi hakea esimerkiksi lapsilisää, asumistuen korotusta tai eläkkeensaajan lapsikorotusta.

Lapsen edun arviointi yksityisessä sijoituksessa edellyttää pääsääntöisesti lapsen tapaamista kyseisessä yksityiskodissa. Lisäksi on yleensä tarpeen, että tavataan lapsen huoltajaa ja lapsen hoitoonsa ottanutta henkilöä. Tarvittaessa on oltava yhteydessä myös lapsen vanhempaan.
HE 252/2006 vp (Finlex)

Ilmoitus toisen hyvinvointialueen alueelle sijoitettavasta lapsesta

Jos lapsi sijoitetaan jonkun muun kuin lapsen sijoittaneen hyvinvointialueen alueelle, sijoittajahyvinvointialueen tulee ilmoittaa sijoitushyvinvointialueen sosiaalihuollolle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta.
Lastensuojelulaki 78 § (Finlex)
Sijaishuollon valvonta
Hyvinvointialueelle sijoitettujen lasten valvontarekisteri

Aluehallintovirastot ja Valvira lastensuojelun valvonnassa

Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintovirastojen (AVI) tehtävänä on muun muassa edistää kansalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan vaikuttavien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Lisäksi se ohjaa ja valvoo sekä hyvinvointialueen järjestämää että yksityisesti tuotettua sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Aluehallintovirastot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus- ja valvontaviranomainen. Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastojen toimintaa toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa.

Valvira ohjaa ja valvoo lastensuojelua silloin, kun kysymyksessä ovat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat, usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat tai asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. Valvira myöntää hakemuksen perusteella sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaiset ammattioikeudet Suomessa ja ulkomailla koulutetuille sosiaalihuollon ammattihenkilöille.

Valvira ylläpitää valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteriä (Soteri) palveluntuottajien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rekisteröintiä, valvontaa ja tilastointia sekä muiden viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä varten.
Sosiaalihuollon valvonta (Valvira)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 3, 4 ja 5 luku 

Oikeus tuottaa palveluja

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (sote-valvontalaki) on voimassa 1.1.2024 alkaen. Sen 5 §:n mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja saa tuottaa vain palveluntuottaja, joka on Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri) ja jonka palveluyksikkö on rekisterissä. Sosiaali- ja terveyspalveluntuottajan toiminnan aloittamisen tai muutoksen toteuttamisen edellytyksenä on, että palvelutoiminnan rekisteröinnistä tai sen muutoksesta on tehty lain 21 §:ssä tarkoitettu päätös.
Palveluntuottajarekisteri Soteri 
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (sote-valvontalaki) 5 §

Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain voimaan tuloa myönnetyt luvat tai rekisteröidyt ilmoitukset yksityisestä sosiaalipalvelusta jäävät voimaan. Valviran tai aluehallintoviraston on viran puolesta ja maksutta muutettava aikaisemmat luvat ja tehdyt rekisteröinnit sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain mukaisiksi palveluntuottajan ja palveluyksikköjen rekisteröinneiksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (sote-valvontalaki) 55 § 
Lue lisää Soterista

Valvonnan sisältö

Aluehallintovirastojen ja Valviran suorittama valvonta on laillisuusvalvontaa. Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja toteuttaminen edellyttää useiden eri lakien noudattamista.

Aluehallintoviraston valvonta voi kohdistua:

  • viranhaltijan päätöksenteon lainmukaisuuteen;
  • palvelujen riittävään saatavuuteen; ja/tai
  • palvelujen toteuttamiseen liittyvään menettelyyn tai kohteluun.

Mitä lakeja valvonnassa sovelletaan?

Valvonnan keinot

Aluehallintovirastot ja Valvira ohjaavat  lastensuojelupalvelujen järjestäjiä ja tuottajia seuraavin tavoin:

  • yhteydenottoihin liittyvän neuvonnan avulla;
  • järjestämällä koulutustilaisuuksia;
  • laatimalla informaatio-ohjausta sisältäviä raportteja palvelujen tilaa koskevista selvityksistä (esimerkiksi lastensuojelulain edellyttämien määräaikojen noudattamisen seuranta); sekä
  • toimintayksiköihin tehtävillä ohjaus- ja valvontakäynneillä.

Lasten vanhemmat, muut huoltajat tai kasvattajat sekä lapset itse voivat tehdä hallintokantelun aluehallintovirastoon. Kantelun sisältö voi olla tyytymättömyyttä kohteluun tai epäilyä viranomaisen menettelyn lainvastaisuudesta. Kantelun aiheena voi olla myös tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisen puutteet.
Hyvinvointialueiden sote-valvonnasta löytyy tarkemmin tietoa aluehallintovirastojen verkkosivuilta (avi.fi)

Muu lapsilainsäädäntöön liittyvä ohjaus ja valvonta

Lastensuojelupalvelujen lisäksi aluehallintovirastot ja Valvira ohjaavat ja valvovat hyvinvointialueiden toiminnan lainmukaisuutta sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta annettujen lakien toteuttamisessa.

Oikeusasiamies ja lastensuojelun valvonta

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat, tutkii kanteluita, ottaa omia aloitteita ja tekee tarkastuksia. Oikeusasiamies käsittelee myös lastensuojelua koskevia kanteluita ja tekee tarkastuksia toimintayksiköihin.
Oikeusasiamiehen toiminta (Eduskunnan oikeusasiamies)

Omavalvonta lastensuojelussa

Palvelunjärjestäjän (kuten esimerkiksi hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja valtion koulukodit) on varmistettava omavalvonnalla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviensä lainmukainen hoitaminen. Palvelunjärjestäjän on valvottava toimintaansa siten, että sosiaali- ja terveydenhuolto on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaista kuin asiakkaiden ja potilaiden tarve ja turvallisuus edellyttävät. Palvelunjärjestäjän on otettava toiminnassaan huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti.

Palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma, jossa on määriteltävä, miten palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvontavelvoitteiden noudattaminen toteutetaan.

Omavalvontaohjelmassa on todettava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman osana on myös päivittäisen toiminnan sisältämät palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat.

Palvelunjärjestäjän omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla.

Sosiaalihuollon palveluntuottajan on valvottava oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakasturvallisuutta. Palveluntuottajan on laadittava palveluyksiköittäin omavalvontasuunnitelma päivittäisen toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten. Omavalvontasuunnitelman tulee kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut. Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä.

Palveluntuottajan on tehtävä omavalvontasuunnitelma sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista on seurattava ja seurannassa havaitut puutteellisuudet on korjattava. Seurannasta on tehtävä selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 4 luku
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 40 § (612/2021, Finlex)

Toimiva omavalvonta on palvelujen laadunhallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline. Parhaimmillaan omavalvonta on koko työyhteisön toteuttamaa jatkuvaa palvelujen laadun ja turvallisuuden varmistamista ja kehittämistä. Omavalvonnalla varmistetaan, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännöstä ja valvontaohjelmista johtuvat sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset, joissa on otettu huomioon palvelujen laadusta annetut suositukset. Omavalvonta on osa toimintayksikössä tai toiminnassa toteutettavaa laadunhallintaa. Se korostaa toimintayksikön omaa vastuuta palvelujen asianmukaisuudesta ja laadusta.

Omavalvontaohjelma ja omavalvontasuunnitelma

Palvelunjärjestäjän ja kahdessa tai useammassa palveluyksikössä toimivan palvelutuottajan laatima omavalvontaohjelma toimii strategisena välineenä ja ohjeena palveluyksiköittäin tehtäville omavalvontasuunnitelmille.

Palveluntuottajan laatimaan omavalvontasuunnitelmaan kirjataan keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat palveluyksikköään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua ja turvallisuutta.

Omavalvontasuunnitelman avulla on tarkoitus ennakoida ja tunnistaa palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä palveluiden onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet, ja sopia menettelytavat niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä korjaamiseksi.Riskien realisoituessa omavalvontasuunnitelma varmistaa, että tilanteeseen pystytään reagoimaan pikaisesti tilanteen korjaamiseksi.

Tavoitteena on siis ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Lisäksi omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillinen osaaminen varmistetaan.

Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta
Meidän oma valvontasuunnitelma - Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa (LSKL)
Valvira valmistelee määräyksen omavalvontasuunnitelmasta 

Ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta tai sen uhasta

Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän huomaa asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Jos epäkohtaa tai sen uhkaa ei korjata välittömästi, tulee ilmoituksen tehneen henkilön ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon.

Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja uhat tulisivat tietoon nopeasti, jolloin niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa.

Työnantajalla on velvollisuus tiedottaa henkilöstöä ilmoitusvelvollisuudesta ja omavalvontasuunnitelmassa on oltava toimintaohjeet, kuinka ilmoitusvelvollisuus yksikössä toteutuu. Ilmoituksen tehneeseen työntekijään ei saa milloinkaan kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (sote-valvontalaki) 29 ja 30 §

Muistutuksen tai kantelun tekeminen

Jos sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kantelun valvovalle viranomaiselle. Siitä, miten ja milloin asiassa on aihetta tehdä muistutus ja milloin kantelu, voit lukea tarkemmin seuraavilta sivuilta:
Valviran ohje muistutuksen käsittelyyn
Valittaminen (STM)
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (STM)
Lasten ja nuorten sivut (Oikeusasiamies)

Päivitetty: