Päätöksenteko

Oletko oikealla sivulla?

Luet nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaista asiakasprosessia. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen.

Lue lisää vanhan vammaispalvelulain mukaisesta asiakasprosessista
Uudessa vammaispalvelulaissa on siirtymäaika.
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987).

Huomioi vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessissa

Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus olla osallisena asiakasprosessin kaikissa vaiheissa.
Lue lisää vammaisen henkilön osallisuudesta asiakasprosessissa: (Palvelutarpeen arviointi)

Vammaispalveluista tehdään kirjallinen päätös

Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä.
Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on kuitenkin käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.
Sosiaalihuoltolaki 45 §

Asiakkaalle voidaan antaa suullinen päätös, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullisessa päätöksessä ilmoitetaan se, miten asia on ratkaistu ja kerrotaan ratkaisun perustelut. Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen.
Hallintolaki 43 §

Vammaisen henkilön palveluita koskevat päätökset tekee aina virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Vammaispalvelulaki 5 §

Päätöksen sisältö

Lähtökohta päätöksenteossa on, että päätös perustuu asiakassuunnitelmaan kirjattuihin palveluihin. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa määritellyt henkilön yksilölliset tarpeet.
Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, se on perusteltava päätöksessä.
Sosiaalihuoltolaki 45 §

Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
päätöksen perustelut, joissa on ilmoitettava se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset;
yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

Hallintolaki 44 § ja 45 §

Lisäksi päätöstä tehtäessä on otettava huomioon ainakin seuraavat vammaispalvelulakiin (675/2023) kirjatut palveluja koskevat vaatimukset:

Valmennus

Valmennuksen sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen ottaen huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta valmennuksesta sekä sen tavoitteista.
Vammaispalvelulaki 8 §

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen tuottamis- ja toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteiden varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palvelua koskevaan päätökseen.
Vammaispalvelulaki 10 §
Avustajan palkan sekä työnantajana toimimisesta aiheutuvien kulujen perusteet ja korvaamistapa on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja päätökseen.
Vammaispalvelulaki 11 §
Palkan pitää olla sen suuruinen, että sillä on realistiset mahdollisuudet palkata avustaja. Jotta palkka pysyisi kohtuullisena, asiakassuunnitelmaan ja päätökseen tulee kirjata ne perusteet, joilla palkkaa tulee mahdollisesti korottaa. Tämä turvaa niiden työnantajien asemaa, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. (ks. HE 191/2022)

Erityinen osallisuuden tuki

Erityisen osallisuuden tuen määrästä, sisällöstä ja toteuttamistavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen avun ja tuen tarve, omat toivomukset, elämäntilanne sekä muu palvelukokonaisuus. Päätökseen on kirjattava myönnettävän tuen määrä, sisältö ja toteuttamistapa.
Vammaispalvelulaki 13§

Tuettu päätöksenteko

Erillisenä palveluna toteutettavan tuetun päätöksenteon sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen ottaen huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta tuesta.
Vammaispalvelulaki 15 §

Vaativa moniammatillinen tuki

Vaativan moniammatillisen tuen sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 17 §

Asumisen tuki

Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 18§

Lapsen asumisen tuki kodin ulkopuolella

Päätös lapsen asumisen tuesta kodin ulkopuolella edellyttää huoltajien suostumusta ja lapsen mielipiteen selvittämistä. Huoltajien suostumus on kirjattava päätökseen. Kuten myös tieto lapsen mielipiteen selvittämisestä.
Vammaispalvelulaki 19 § ja 20 §

Esteettömän asumisen tuki

Esteettömän asumisen tuen sisältö ja toteutustapa on kirjattava päätökseen. Vammaisen henkilön hakiessa korvausta esteettömän asumisen toteuttamisesta päätökseen on kirjattava myös korvattavat kustannukset.
Vammaispalvelulaki 23 §

Lyhytaikainen huolenpito

Lyhytaikaisen huolenpidon sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 24 §

Päivätoiminta

Palvelun sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 26 §

Liikkumisen tuki

Liikkumisen tuen toteuttamistapa, määrä ja alueellinen laajuus on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 28 §

Päätökset tehdään lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleviksi

Vammaispalvelulain mukaiset päätökset on tehtävä toistaiseksi voimassa oleviksi, elleivät henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä.
Vammaispalvelulaki 5 §

Määräaikainen päätös palvelusta voidaan tehdä esimerkiksi opiskelijalle opiskelun ajaksi.
Luonteeltaan määräaikaisia palveluita voivat olla esimerkiksi valmennus, tuettu päätöksenteko sekä esteettömän asumisen tuki. Näissä palveluissa on yleensä kyse määräaikaisesta palvelutarpeesta, jossa asetetaan tavoitteet ja sovitaan työskentelytavat, joilla tavoitteeseen pyritään.

Hyvinvointialueen on kiinnitettävä huomiota palvelun jatkuvuuteen myös määräaikaisia päätöksiä tehtäessä. Palvelu on myönnettävä riittävän pitkäksi ajaksi ja uusi päätös on tarvittaessa tehtävä riittävän ajoissa ennen edellisen päätöksen voimassaolon päättymistä.
Luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti asiakkaan tulee voida luottaa muun muassa päätösten pysyvyyteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei päätöksiä lainkaan voisi muuttaa.
Luottamuksensuojaperiaate

Määräaikojen ylittäminen

Sosiaalihuoltolaissa päätöksen toimeenpanolle säädetty kolmen kuukauden määräaika voidaan ylittää vain poikkeuksellisesti. Näin voidaan toimia, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai viivästykselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi se, että asiakas tarvitsee palvelua vasta tietyn ajanjakson jälkeen.

Jos asiakkaalta pyydetään lisäselvitystä hakemuksen käsittelemiseksi, on selvityksen antamiselle asetettava riittävä määräaika. Asiakkaalle lähetettävässä selvityspyynnössä on ilmoitettava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Hallintolaki 33 §

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan aina kirjallisena ja postitetaan asiakkaalle.
Päätös voidaan antaa myös suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Kirjallinen päätös on silti annettava viipymättä oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisun vaatimiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista.
Hallintolaki 43 §

Lue lisää: Muutoksenhaku

Viranhaltijapäätöksen liitteeksi laitetaan oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen liitteeksi laitetaan valitusosoitus.
Päätöksen liitteenä olevassa oikaisuvaatimusohjeessa tai valitusosoituksessa on mainittava seuraavat asiat:

valitusviranomainen;
viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä
valitusaika ja mistä se lasketaan.

Lisäksi valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.
Hallintolaki 47

Päätöksen toimeenpano

Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä.

Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Sosiaalihuoltolaki 45 §

Palvelukokonaisuus

Palveluiden järjestäjän on huolehdittava, että vammaisen henkilön eri lakeihin perustuvat palvelut muodostavat tämän lain tarkoitusta toteuttavan yhtenäisen kokonaisuuden. Vammaisen henkilön perheelle järjestettävien palveluiden tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia sekä täydentää vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta. Perheelle järjestettävät palvelut sisällytetään osaksi vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta.
Vammaispalvelulaki 5 §

Palvelut tulee järjestää siten, että ne yhdessä muodostavat asiakkaan edun mukaisen, yhtenäisen kokonaisuuden, jolla toteutetaan vammaispalvelulain tarkoitusta. Kokonaisuus voi sisältää yhden tai useamman palvelun asiakkaan tilanteen tai tarpeiden mukaan.

Palvelukokonaisuudesta päätettäessä voidaan antaa päätös, johon on listattu kaikki asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Suositeltavaa on, että näistä jokaisesta palvelusta annetaan vielä palvelukohtaiset päätökset, joissa eritellään tarkemmin palvelun määrä ja se, miten palvelu toteutetaan käytännössä. Tällainen kokoomapäätös voi olla esimerkiksi päätös asumisen tuesta, johon sisältyy esimerkiksi vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja.
Vammaispalvelulaki 18 §
Lue lisää: Asumisen tuki

Toinen esimerkki kokoomapäätöksestä on sosiaalihuoltolain 46 §:ssä säädetty välttämätöntä huolenpitoa ja toimeentuloa koskeva päätös. Tällainen päätös sisältää ne sosiaalipalvelut, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan välttämätön huolenpito, toimeentulo, terveys ja kehitys.
Sosiaalihuoltolaki 46 §

Lue lisää sosiaalihuoltolain 46 §:n soveltamisesta: Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024

Hyvä hallinto päätöksenteossa

Vammaispalveluasian käsittely ja päätöksenteko viranomaisessa on hallintomenettelyä, josta säännellään yksityiskohtaisesti hallintolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Hyvän hallinnon perusteet edellyttävät, että viranomainen kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käyttää toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Hallintolaki sääntelee asian vireille tuloa, selvittämistä ja päätöksentekoa. Viranomaisen tekemä päätös on aina perusteltava.

Hallintolaissa asetetaan viranomaiselle erilaisia velvoitteita; esimerkiksi palveluperiaate, neuvontavelvollisuus ja selvittämisvelvollisuus. Tämän lisäksi säädetään hyvän kielenkäytön vaatimuksista ja viranomaisten yhteistyövelvoitteista.

Hyvän hallinnon toteutuminen sosiaalihuollossa pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Hallintolain 7 §:ssä säädetään palveluperiaatteesta ja palvelun asianmukaisuudesta. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita.

Palvelun asianmukaiseen toteuttamiseen ja sen mahdollistamiseen liittyy läheisesti hallintolain 8 §:ään kirjattu neuvontavelvollisuus. Neuvontavelvollisuus merkitsee sitä, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää menettelyllistä neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Hallintolain mukaisella ohjauksella tarkoitetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita menettelymuodoista esimerkiksi sitä, miten asia saatetaan vireille.

Asiakkaalla on oikeus tietää kuka hänen asiaansa hoitaa, milloin viranhaltija tai työntekijä on paikalla ja kuinka kauan asian käsittely kestää. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Neuvonta on maksutonta.

Sosiaalihuollon asiakaslain 5 §:n mukaan asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Viranomaiselle syntyy säännöksen mukaan oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle myös sisällöllisiä seikkoja, kuten palvelujärjestelmään sisältyvät erilaiset vaihtoehdot ja minkälaisilla edellytyksillä asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia.

Lue lisää hyvän hallinnon oikeusperiaatteista: Hyvä hallinto ja vammaispalvelut (Vammaispalvelujen johtaminen)

Luottamuksensuojaperiaate

Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan sosiaalihuollon asiakkaan tulee voida luottaa viranomaisen oikeellisuuteen, virheettömyyteen ja viranomaisten tekemien hallintopäätösten - edun suovien päätösten - pysyvyyteen. Luottamuksensuojaperiaatteella tarkoitetaan myös sitä, että hallintopäätöksen pysyvyyden johdosta viranomainen ei voi yleensä ilman asianosaisen henkilön omaa suostumusta peruuttaa asianosaiselle myöntämäänsä oikeutta tai etuutta tai edes vähentää sitä, ellei lailla ole erikseen säädetty esimerkiksi palvelun tai tukitoimen edellytysten tarkistamisesta.

Mikäli palvelun myöntämisen edellytykset ovat kokonaan lakanneet tai ne ovat oleellisilta osin muuttuneet, päätöstä voidaan luottamuksensuojasta huolimatta tarkistaa. Voimassa olevia päätöksiä voidaan siis muuttaa edunsaajan vahingoksi, jos perusteet muutoksille löytyvät henkilön yksilöllisten olosuhteiden selkeistä muutoksista tai hänen antamistaan virheellisistä tiedoista. Henkilöä on kuultava ennen päätöksentekoa. Jos asiakkaan olosuhteet ovat muuttuneet, tulee muuttuneista olosuhteista tehdä yksilöllinen arviointi.

Hakemuksen käsittely hakijan kuoltua

Mikäli hakija kuolee kesken hakemuksen tai valituksen käsittelyä, on käsittelyä jatkettava ja asiassa annettava päätös, mikäli hakemuksella tai valituksella on oikeudellista merkitystä vammaiselle henkilölle tai tämän kuolinpesälle. Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun kysymys on hakemuksesta kustannusten korvaamiseksi (esimerkiksi vaatimus esteettömän asumisen tuesta vammaiselle henkilölle jo aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta tai myönnetyn liikkumisen tuen kustannusten korvaamisesta).

Mikäli hakemus tai valitus on koskenut palvelun tai tukitoimen järjestämistä, johon ei liity taloudellista merkitystä, hakemus tai valitus raukeaa.