Asumisen tuki

Tämän sivun sisältö

• Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut
• Oikeus asumisen tukeen
• Asumisen tuen sisältö ja tarkoitus
• Asumisen tukeen tarvittaessa liitettävät terveydenhuoltopalvelut ja muut palvelut
• Asumisen tukea voidaan järjestää useisiin eri asumismuotoihin
• Asumisen tuen määrä ja toteuttamistavat

Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita sosiaalihuoltolain perusteella. Hyvinvointialue tekee päätöksen sovellettavasta laista ja asumisen käytännön toteuttamisesta. Hyvinvointialueen on kuitenkin otettava huomioon vammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä asiakkaan etu. 

Asumisen tuki kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada asumisen tukea, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.

Tilapäinen asuminen

Tilapäistä asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee asumisensa järjestämisessä hyvinvointialueen lyhytaikaista, kiireellistä apua.
Sosiaalihuoltolaki 21 § (Finlex)

Tuettu asuminen

Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Tuettua asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee hyvinvointialueen apua tai tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä.
Sosiaalihuoltolaki 21 a § (Finlex)

Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. 

Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.

Sosiaalihuoltolaki 21 b § (Finlex)

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Palveluasumista on toteutettava niin, että henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan ja hänen osallisuuttaan tuetaan. Lisäksi on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut.

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista.

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen palveluasuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa.

Sosiaalihuoltolaki 21 c § (Finlex)

Oikeus asumisen tukeen 

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. Asumisen tukea voivat saada sekä jatkuvasti ja runsaasti että myös vähemmän, mutta välttämättä apua tarvitsevat henkilöt.  

Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin väliajoin. 

Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)

Asumisen tuen tarkoitus ja sisältö

Asumisen tuen tarkoitus on, että vammainen henkilö voi asua mahdollisimman itsenäisesti silloinkin, kun hän tarvitsee apua tai tukea asumisessa.

Asumisen tuki sisältää tarvittavan avun ja tuen 

• päivittäisissä toimissa
• vuorovaikutuksessa
• osallisuudessa sekä 
• niissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. 

Asumisen tukeen ei lähtökohtaisesti kuulu asuntoa. Poikkeuksen tästä muodostaa asumisen tuen toteuttaminen ryhmämuotoisena asumisena, jossa asunto kuuluu asumisen tuen kokonaisuuteen, vaikka se voidaan vuokrata erilliseltä vuokranantajalta.  

Päivittäiset toimet

Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin väliajoin. Päivittäiset toimet ovat osa tavanomaista elämää. 

Päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi 

• liikkuminen
• asiointi
• kotityöt
• lastenhoito
• pukeutuminen sekä
• henkilökohtaisen hygienian hoito ja wc-käynnit.

Asiointiin sisältyy sekä asiointi kodin ulkopuolella että asioiden hoitaminen kotona verkon välityksellä. Kotitöitä ovat esimerkiksi ruuan valmistaminen, siivoaminen, vaatteiden ja kodin tekstiilien huoltaminen sekä muut tavanomaisesti itse tehtävät kotityöt.  
Avun tarve, joka liittyy pelkästään esimerkiksi viikko- tai suursiivoukseen, lumenluontiin tai asunnon remontointiin ei sellaisenaan oikeuta asumisen tukeen. 

Apu ja tuki vuorovaikutukseen, osallisuuteen sekä itsehoitoa vastaaviin toimenpiteisiin 

Päivittäisten toimien lisäksi asumisen tukeen sisältyy myös apu ja tuki, jota järjestetään vuorovaikutukseen, osallisuuteen sekä itsehoitoa vastaaviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. 

Silloin, kun asumisen tukeen sisältyy itsehoitoon rinnastettavia toimia, terveydenhuollon vastuulla on vammaisen henkilön, henkilökohtaisen avustajan, omaishoitajan tai muun palvelua toteuttavan henkilön perehdyttäminen ja ohjaaminen tehtävässä. Ohjauksen tarve ja toteutus riippuvat kyseessä olevista toimenpiteistä, vammaisen henkilön yksilöllisistä tarpeista sekä muista tilannekohtaisista tekijöistä.

Asumisen tukeen tarvittaessa liitettävät terveydenhuoltopalvelut ja muut palvelut

Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa terveydenhuoltolain perusteella kotiin järjestettäviä terveydenhuollon palveluita taikka sosiaalihuoltolain tai muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita siten, että ne muodostavat henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden.
Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)

Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa esimerkiksi kotisairaanhoito sekä henkilön tarvitsemat muut terveydenhuollon palvelut. Lisäksi asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa muun muassa sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävä kotihoito ja sosiaaliohjaus. Asumisen tuessa vastuu terveydenhuollon palveluiden sisällöstä ja niiden toteuttamisesta on kuitenkin aina terveydenhuollon viranomaisilla. 

Asumisen tuen järjestämisestä vastaavan toimintayksikön on kuitenkin osaltaan huolehdittava siitä, että vammaisen henkilön terveydenhuollon palveluiden tarve välittyy terveydenhuollon palveluiden järjestäjätaholle, jotta hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtaisesti tietoja voidaan luovuttaa terveydenhuollolle asiakkaan suostumuksella tai laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16 § (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 § (Finlex)

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien ohella asumisen tuessa on aina huolehdittava vammaisen henkilön yksilöllisen elämän ja osallisuuden toteutumisesta hänen toiveidensa mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa vammainen henkilö tarvitsee jatkuvaa toisen henkilön läsnäoloa turvallisuutensa varmistamiseksi. Tämänkaltaisia tilanteita on esimerkiksi henkilöillä, jotka elävät elämää ylläpitävän hengityslaitehoidon varassa tai joilla on muuten jatkuvaa toisen henkilön saatavilla oloa edellyttäviä sairauksia.

Asumisen tukea voidaan järjestää useisiin eri asumismuotoihin

Asumisen tuki voidaan järjestää yksittäiseen asuntoon tai ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen.
Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)

Asumisen tukea voidaan järjestää monipuolisesti erilaiset asumismuodot huomioiden.
Asumisen tuki on mahdollista järjestää esimerkiksi

• henkilön yksityisasuntoon
• useamman henkilön yhteiseen asuntoon
• normaalin asuntokannan seassa olevaan asuntoryhmään tai erillisistä asunnoista koostuvaan asuntojen verkostoon tai 
• ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen. 

Asumismuodosta riippumatta asumisen tuki tulee järjestää vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Lähtökohtaisesti asumisen tuessa hyödynnettävien asumismuotojen tulee myös kuulua normaaliin asuntokantaan, jotta niistä ei muodostu erityisryhmäkeskittymiä. Lisäksi ryhmämuotoisessa asumisessa on huomioitava vammaisen henkilön yhdenvertaisuus, mikä edellyttää, että asukkaan omassa käytössä oleva tila täyttää tavanomaisen asunnon tunnuspiirteet.

Asumisen tuen määrä ja toteuttamistavat 

Asumisen tukea on järjestettävä vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukainen määrä ensisijaisesti vammaisen henkilön toivomalla toteuttamistavalla. Asumisen tuki on toteutettava siten, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yksityisyys toteutuvat.
Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)

Asumisen tuen määrä

Asumisen tuki on jatkuvaa tai pysyväisluonteista tukea, joka voi olla määrältään runsasta tai myös vähäisempää, mutta silti sellaista tukea, jota ilman vammainen henkilö ei pärjäisi. 

Asumisen tuen tarve voi olla myös vaihtelevaa tarvetta, jota ei aina ole mahdollista ennakoida. 

Apu ja tuki olisi tarvittaessa turvattava vuorokauden eri aikoina. 

Asumisen tuki mahdollistaa myös vaativaa ja monialaista apua ja tukea runsaasti ja jatkuvasti tarvitsevien vammaisten henkilöiden asumisen mahdollisimman itsenäisesti henkilön omia valintoja kunnioittaen.  

Asumisen tuen kokonaisuus voi muodostua useista eri toteuttamistavoista

Vammaispalvelulaissa ei tyhjentävästi määritellä, millä tavoin asumisen tuki voidaan toteuttaa. Tarkoituksena on mahdollistaa asumisen tuen toteuttamistapojen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Asumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi henkilökohtaisen avun, asumisen tuen työntekijöiden, sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen, lapsiperheiden kotipalvelun tai kotihoidon avulla taikka näitä yhdistelemällä. Asumisen tuen kokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoidon tuki.

Myös valmennus ja erityinen osallisuuden tuki voivat olla osa asumisen tuen kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos vammaisen henkilön tavoitteena on siirtyä ryhmämuotoisesta asumisesta itsenäiseen asumiseen tai henkilö tarvitsee erityistä osallisuuden tukea harrastukseensa.
Valmennus
Erityinen osallisuuden tuki

Asumisen tuki on mahdollista toteuttaa myös eri toteuttamistapoja yhdistelemällä.

Toteuttamistavan valinta

Tarvittavan asumisen tuen sisällöstä, määrästä ja toteutustavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve ja toivomukset sekä asumisen tuen merkitys vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle. Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
Vammaispalvelulaki 18 § (Finlex)

Itsenäisellä elämällä viitataan YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artiklan sisältämään säännökseen siitä, että vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa hän asuu. Vammaissopimus velvoittaa myös turvaamaan riittävät ja henkilön osallisuutta tukevat kotiin annettavat palvelut.

Vammaisen henkilön oma näkemys palveluiden tarpeesta ja tuottamistavasta on aina kirjattava asiakassuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmasta poikkeaminen on perusteltava. 
Linkki asiakassuunnitelma-sivulle

Päätöksenteossa ja palvelun toteuttamisessa on lisäksi huomioitava vammaisen henkilön

• itsemääräämisoikeus
• osallisuus 
• yksityisyys
• turvallisuus sekä
• oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Palvelujen on tuettava itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja yksityisyyden toteutumista

Asumisen tuen on vammaispalvelulain tarkoituksen mukaisesti tuettava henkilön itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. 
Vammaispalvelulaki 1 § (Finlex)

Asumisen tuessa itsemääräämisoikeus merkitsee esimerkiksi sitä, että vammainen henkilö voi lähtökohtaisesti määritellä itse oman päivärytminsä. Henkilöstön määrä on mitoitettava ja työvuorot järjestettävä asukkaiden tarpeiden perusteella ottaen kuitenkin huomioon työlainsäädäntö. Tämän toteutumisesta on huolehdittava sekä ryhmämuotoisessa asumisessa että tavalliseen yksityiskotiin tuoduissa palveluissa. Itsemääräämisoikeus toteutuu hyvin silloin, kun palvelut joustavat vammaisen henkilön aikataulun mukaan eikä toisin päin.

Asumisen tuen toteuttamistapaa valittaessa on otettava huomioon myös henkilön oikeus osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen saman ikäisten ihmisten kanssa. Samoin on kiinnitettävä huomiota yksityisyyden kunnioittamiseen, joka kuuluu sosiaalihuollon keskeisiin periaatteisiin.
Sosiaalihuoltolaki 30 § (Finlex) 

Asiakasturvallisuuden merkitys

Asumisen tuen järjestämiseen ja käytännön toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun henkilön toimintarajoite edellyttää keskeytyksetöntä avun saatavilla oloa, ja kun avun lyhytaikainenkin viivästyminen tai puute voi aiheuttaa henkeä uhkaavan tilanteen. Asumisen tuen toteutustavan on turvattava vammaisen henkilön tarvitsema välttämätön apu elintärkeiden toimintojen ylläpitämisessä sekä viivytyksetön avunsaanti odottamattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi elämää ylläpitävän hengityslaitehoidon varassa elävillä henkilöillä.

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)