Vaikeavammaisuuden määrittely

Kunnan on vammaispalvelulain 9 §:n mukaan korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. 

Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista pidetään vammaispalveluasetuksen 13 §:n mukaan vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.

KHO:2022:6 Vuosikirjaratkaisu Asunnon muutostyöt - Esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä - Pihan aitaaminen - Lapsi - Välttämättömyys - Tavanomaiset elämän toiminnot

4-vuotiaalle lapselle oli haettu vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä korvattavaksi kustannuksia pihan aitaamisesta. Asiassa oli ratkaistavana, tarvitsiko lapsi kehitysvammaisuutensa vuoksi välttämättä pihan aitaamista suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista, jotka oli suhteutettava hänen ikäänsä.

Lapsella oli vammansa vuoksi erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toimintoihin kuuluvasta ulkoilusta piha-alueella ikäistensä lasten tavoin. Hänen voitiin arvioida olevan vaikeavammainen suhteessa haettuun toimenpiteeseen, josta voitiin arvioida olevan myös hyötyä sekä hänen että hänestä huolehtivien aikuisten kannalta.

Asiassa oli vielä arvioitava, oliko haettu toimenpide lapsen vamman vuoksi välttämätön. Valvottuna hän kykeni ulkoilemaan pihalla. Turvallisuusriski lähellä olevasta tiestä ei johtunut nimenomaan lapsen vammasta. Kun otettiin huomioon lapsen vamman laadusta ja olosuhteista saatu selvitys kokonaisuutena, haettu korkeampi piha-aita ei ollut lapsen kotona asumisen ja hänen ulkoilusta suoriutumisensa kannalta välttämätöntä. Kunnalla ei ollut velvollisuutta korvata vaadittuja kustannuksia asunnon muutostöinä.

Äänestys 5-4

Ks. myös KHO 2008:61 (Finlex)

KHO:2022:6 Vuosikirjaratkaisu (Finlex)

KHO 16.9.2020 T 3669 Lyhyt ratkaisuseloste - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus - Älylukko ulko-oveen - Lapsi - ADHD

Viranhaltija oli hylännyt hakemuksen ulko-oveen asennettavan älylukon kustannusten korvaamisesta vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) mukaisena asunnon muutostyönä, koska hakemuksessa tarkoitettua lasta ei voitu pitää vaikeavammaisena. Myös oikaisuvaatimus hylättiin.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan kyseessä oli tuolloin 9-vuotias lapsi, jolle oli keväällä 2018 asetettu ADHD-diagnoosi. Lapselle oli aloitettu lääkitys, jota hän käytti koulupäivinä. Lääkärinlausunnon mukaan lapsi tarvitsi ikäistään enemmän aikuisen valvontaa ja ohjausta, ja hän oli tapaturma-altis. Lapsi voi olla kotona yksin valvomatta tunnista puoleentoista tuntiin. Lapsi pystyi ulkona toimimaan kuitenkin ilman aikuisen valvontaa esimerkiksi kavereiden kanssa. Vanhemman täytyi kuitenkin seurata lapsen liikkumista.

Hakemuksen mukaan ulko-oveen asennettava älylukko tuki kotona jo olevaa hälytysjärjestelmää. Älylukon avulla vanhempi voi etänä avata ja sulkea oven sekä seurata oven käyttöä. Lukko helpottaisi arjessa selviytymistä ja vanhemman huolta, koska lapsi ei pystynyt huolehtimaan kotiavaimesta.

Hallinto-oikeus katsoi, että lapsi tarvitsi ikäistään enemmän vanhempien ohjausta ja valvontaa. Häntä ei ollut kuitenkaan pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuotti vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Älylukon ei voitu katsoa myöskään olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoista. Hakemus älylukon kustannusten korvaamisesta oli siten voitu hylätä.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen.

KHO 16.9.2020 T 3669 (Finlex)

KHO 30.9.2019 T 4407 – Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus – Välttämättömyys – Porrashissi

Kunta oli hylännyt A:n hakemuksen tuolihissin asentamisesta hänen asuntoonsa asunnon muutostyönä.

A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Selvityksen mukaan A on monisairas. Hän asuu puolisonsa kanssa kaksikerroksisessa omakotitalossa rinnetontilla ja A:n puoliso toimii hänen omaishoitajanaan. Talon yläkerrassa sijaitsevat olohuone, keittiö, wc, esteettömät pesutilat, makuuhuone ja työhuone. Yläkerrassa on talon pääsisäänkäynti, jota A ei portaiden ja mäkisen maaston vuoksi kykene käyttämään. Portaiden tasoeron vuoksi rampin rakentaminen yläkerran sisäänkäynnille ei ole mahdollista. A on kulkenut toistaiseksi taloon alakerran autotallin kautta. Talon sisällä A ei kuitenkaan kykene käyttämään turvallisesti portaita päästäkseen yläkertaan. A on sittemmin asennuttanut porrashissin omalla kustannuksellaan ja hakenut hissistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Hallinto-oikeus katsoi, että A:ta on pidettävä vaikeavammaisena asunnon muutostöiden suhteen. Asiassa oli kysymys siitä, onko porrashissin asentaminen A:n välttämättä tarvitsema toimenpide, josta aiheutuneet kustannukset kunnan on korvattava. Hallinto-oikeuden mukaan, koska olohuone, keittiö, wc, esteettömät pesutilat, makuuhuone ja työhuone sijaitsivat samassa kerroksessa, A:n suoriutuminen tavanomaisista elämän toiminnoista talon sisällä ei edellytä porrashissin asentamista. Vaikka kulku omakotitaloon ja sieltä ulos sinänsä kuului vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tavanomaisiin elämän toimintoihin, asiassa ei ollut esitetty selvitystä, että porrashissi helpottaisi A:n liikkumista kodin ulkopuolella.

A valitti ratkaisusta KHO:een, joka kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja palautti asian kunnalle porrashissistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. KHO katsoi, että vaikka A ei varsinaisesti tarvitse porrashissiä omakotitalon sisällä liikkumiseen, koska kaikki keskeiset asuintilat ovat talon yläkerrassa, ei A kuitenkaan pysty kulkemaan omakotitaloonsa ja sieltä ulos kuin alakerran autotallin kautta. Koska A:n kulku omakotitaloonsa ja sieltä ulos kuuluu vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tavanomaisiin elämäntoimintoihin ja koska A:n liikkuminen portaissa on vammaispalveluasetuksen 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisen vaikeaa, KHO katsoi, että A kaksikerroksisessa omakotitalossa asuessaan välttämättä tarvitsee porrashissiä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoistaan.

KHO 30.9.2019 T 4407 (pdf 97 kt)

KHO 29.1.2018 T 388 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus - Välttämättömyys - WC ja peseytymistilat

A haki asunnon muutostyönä turvalattian asentamista suihkutilaan. Kunta hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että suihkutilassa oli tukitankoja ja A:lla oli käytössään suihkutuoli ja suihkutossut.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Se totesi asiassa olevan riidatonta, että suihkutilojen muovimatto oli liukas ja aiheutti kastuessaan A:lle liukastumisvaaran. Samaten riidatonta oli, että A ei selviytynyt itsenäisesti pesutilanteista. Peseytyminen kuului A:n tavanomaisiin elämäntoimintoihin ja turvalattia lisäisi A:n mahdollisuutta osallistua aktiivisesti peseytymiseen ja siten ehkäisisi ja poistaisi osaltaan hänen vammaisuutensa aiheuttamia liikkumisen rajoitteita ja esteitä tavanomaisissa elämäntoiminnoissa vammaispalvelulain tarkoituksen mukaisesti. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja ei kuitenkaan pystyisi peseytymään itsenäisesti, vaikka asunnossa olisi turvalattia, vaan hän tarvitsee peseytymiseen aina toisen henkilön apua. Näin ollen nyt haettu asunnon muutostyö ei mahdollistaisi valittajan itsenäistä suoriutumista tavanomaisista elämän toiminnoista, vaan sen luonne olisi lähinnä kuntouttava. Siten, vaikka turvalattia vastaisi selkeästi A:n yksilölliseen tarpeeseen turvallisemmasta elinympäristöstä, ei muutostyö ollut vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla A:lle välttämätön. KHO pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun. 

KHO 29.1.2018 T 388 (pdf 91 kt)

KHO 16.9.2014 T 2748 - Asunnon muutostyö – Välttämättömyys - Vaikeavammaisuus – WC ja peseytymistilat - Porrashissi

A haki toisen kerroksen WC:n muutostöitä, mm. viemärin siirtoa, kyynärtukia ja uutta, korotettua WC-istuinta. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että A:lla oli mahdollisuus saada lainaksi WC-istuimeen kiinnitettävä korotus ylös kääntyvin sivutuin.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen ja totesi, että A:lle oli jo aiemmin myönnetty muutostyöt alakerran WC-tiloihin ja porrashissi rappusten kulkemiseen. Tällä tavoin kunta oli jo täyttänyt välttämättömän korvausvelvollisuutensa. Lisäksi kunnan tarjoamaa siirrettävää koroketta ei ollut edes kokeiltu, joten sen toimivuudesta ei ollut tietoa.  Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen.

KHO 16.9.2014 T 2748 (pdf 89 kt)

KHO 13.9.2013 T 2898 - Asunnon muutostyö - Vaikeavammaisuus - Välttämättömyys - WC ja peseytymistilat

Henkilö haki vammaispalvelulain nojalla korvausta omakotitalon yläkertaan sijoittuvan wc:n rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannusarvio wc:n rakentamisesta on 4 380 euroa. Kunnan perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on päätöksellään hylännyt hakemuksen.

Päätöksen perusteluna on todettu, että wc-tilan rakentamista yläkertaan ei kotikäynnillä saadun selvityksen perusteella pidetä sellaisena asunnon muutostyönä, jota hakija välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.

HaO totesi, että asiassa on kysymys siitä, onko wc:n rakentaminen omakotitalon yläkertaan vammaispalvelulaissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä henkilön päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta, kun esteetön wc-tila sijaitsee omakotitalon alakerrassa.

Kun otetaan huomioon asiassa saatu selvitys omakotitalon tilaratkaisuista ja siitä, että riittävä makuutila on mahdollista sijoittaa myös talon alakertaan, jossa nykyinen wc-tila sijaitsee, yläkerran wc:n rakentamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vammaispalvelulain nojalla korvattavia henkilön vamman tai sairauden aiheuttamasta tarpeesta johtuvia välttämättömiä kustannuksia hänen tavanomaisista elämäntoiminnoistaan suoriutumiseksi.

Alakerran tilojen ei voida katsoa muuttuvan henkilön ja hänen puolisonsa tarpeisiin nähden epätarkoituksenmukaisiksi tai riittämättömiksi sen perusteella, että makuutila sijoitetaan sinne. KHO pysytti HaO:n päätöksen.

KHO 13.9.2013 T 2898 (pdf 86 kt)

KHO 13.4.2012 T 889 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus

Henkilö haki asunnon muutostöinä hissiä ulkoportaisiin. HaO totesi ratkaisussaan, että henkilön liikkuminen kotinsa ulkoportaissa on selvästi hankaloitunut. Kun otetaan huomioon asiakirjoista henkilön sairauksista ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista saatu selvitys kokonaisuudessaan sekä se, että hän kuitenkin pystyy kävelemään ulkoportaat kaiteeseen tukeutuen ja välillä leväten, HaO katsoi, että häntä ei jaoston päätöksen tekohetkellä ole ollut pidettävä vammaispalvelulain 9 §:ssä ja vammaispalveluasetuksen 13 §:ssä tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. KHO pysytti HaO:n päätöksen.

KHO 13.4.2012 T 889 (pdf 80kt)

KHO 13.4.2012 T 888 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus

Henkilö (reisiproteesi, selkäkivut) haki vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä korvattavaksi kustannukset keittiön alakaappien muuttamisesta vetolaatikoiksi sekä astianpesukoneen ja uunin siirtämisestä työskentelykorkeudelle.

HaO totesi ratkaisussaan, että keittiöön tehtävät muutostyöt ovat sinänsä henkilön elämän toimintoja helpottavia ja hyödyllisiä asunnon muutostöitä. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että vaikka kumartelu aiheuttaa henkilölle selkävaivoja ja proteesi ihovaurioita, liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa ei tuota hänelle erityisiä vaikeuksia, eikä hänellä ole erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoistaan.

Näin ollen keittiön muutostöitä ei ole pidettävä vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisina vamman tai sairauden johdosta henkilön välttämättä tarvitsemina toimenpiteinä tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumiseksi. KHO pystytti HaO:n päätöksen.

KHO 13.4.2012 T 888 (pdf 88 kt)

KHO 7.7.2011 T 1974 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus

Selvityksen mukaan henkilö on lähinnä halunnut varautua mahdollisen pyörätuolin käyttöönottoon asunnon korjaustyöllään. HaO totesi, että vammaispalvelulaki ei kuitenkaan ota huomioon varautumista mahdollisiin tuleviin asunnonmuutostarpeisiin.

Henkilöllä ei siten vielä tässä vaiheessa ole ollut säännöksissä tarkoitettuja pitkäaikaisia ja erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, eikä selvityksen mukaan muukaan omatoiminen suoriutuminen jokapäiväisistä toimista kotona ole tuottanut hänelle erityisiä vaikeuksia, joten häntä ei voida pitää asunnon muutostöiden korvaamisen osalta vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa ja vammaispalveluasetuksen 13 §:ssä tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä. KHO pysytti HaO:n päätöksen.

KHO 7.7.2011 T 1974 (pdf 89kt)

KHO 23.10.2006 T 2798 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus

Tapauksessa vaikeavammaista henkilöä hoidettiin kotona dementian, keliakian ja eturauhassyövän johdosta. Henkilö oli myös osittain halvaantunut ja kärsi afasiasta. Lääkärintodistuksen mukaan henkilö oli ympärivuorokautisesti omaishoitajana toimivan puolisonsa valvonnan ja avun tarpeessa. Puoliso huolehti kaikista päivittäisistä toiminnoista, ja ilman tätä apua olisi henkilö ollut lääkärintodistuksen mukaan pysyvän laitoshoidon tarpeessa. Kunta katsoi, että erityistä velvollisuutta asunnon muutostöiden korvaamiseen ei ollut, koska henkilö oli tällöin voimassa olleen vammaispalvelulain 9.2 §:n mukaan laitoshuollon tarpeessa oleva.

HAO kumosi kunnan päätökset ja totesi, että henkilö oli vammaispalvelulain 9.2 §:n mukainen vaikeavammainen henkilö, jolle oli korvattava asunnon muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Näin ollen, ja kun häntä ei voitu pitää jatkuvan laitoshoidon tarpeessa olevana, kunta ei ollut voinut päätöksessään mainitsemalla perusteella hylätä henkilön hakemusta. KHO pysytti HAO:n päätöksen.

KHO 27.9.2006 T 2470 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus - Lapsi - Hengityshalvauspotilas - Sosiaalihuoltolaki

Tapauksessa oli kysymys vuonna 1998 syntyneestä lapsesta, jolla oli synnynnäinen hyperventilaatio-oireyhtymä. Sairaus aiheutti mm. hengityksen lamaantumista. Lapsi oli siirretty hengityshalvauspotilaana kotihoitoon sairaalan kirjoista poistamatta.

Lapsen huoltajat olivat vaatineet korvattavaksi omakotitalon rakentamisen lisäkustannuksia, sermiovesta, ylimääräisestä säilytystilasta kaapistoineen ja laatikostoineen, ilmanpoistolaitteiden suojakaapista, minikeittiön asentamisesta mikroineen ja jääkaappeineen sekä viilennysjärjestelmästä ja pimennysverhojen asentamisesta aiheutuneet kustannukset yhteensä tässä tapauksessa noin 20 000 euroa.

KHO:n mukaan sairaalassa kirjoissa pidetty, mutta kotihoidossa oleva hengityshalvauspotilas oli vaikeavammainen. Hänellä oli oikeus vammaispalvelulain mukaiseen korvaukseen asunnon muutostöistä aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista siltä osin kuin kysymys ei ollut hengityshalvauspotilaan kotisairaanhoidon järjestämisestä johtuvista toimenpiteistä. KHO palautti asian lautakunnalle käsiteltäväksi sen selvittämiseksi, miltä osin kysymyksessä olevat kustannukset liittyivät kotisairaanhoitoon ja miltä osin korvausta oli myönnettävä vammaispalvelulain nojalla.

Mikäli hengityshalvauspotilaan omatoimista suoriutumista tavanomaisista elämäntoiminnoista ei voida tukea asunnon muutostöiden avulla, ei vammaispalvelulakia voida asiassa soveltaa, vaan hakemus tulee ratkaista sosiaalihuoltolain mukaisena hoitoon liittyvänä, hoidon järjestämiseksi tarpeellisena asunnon muutostyötä koskevana hakemuksena.

KHO 27.9.2006 T 2470 (Finlex)

KHO 14.2.1992 T 447 - Asunnon muutostyöt - Vaikeavammaisuus - Hengityshalvauspotilas - Sosiaalihuoltolaki

KHO katsoi, että hengityshalvauspotilaan hakemus asunnon muutostöistä tuli käsitellä myös sosiaalihuoltolain mukaisena hakemuksena siltä osin "kuin nuo kustannukset johtuivat henkilön asumispalveluhoidon helpottamiseksi tehtävistä asunnon muutostöistä".

Lähteet

Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.

Vammaispalvelujen käsikirjan lakiryhmä