Asuminen

Tämän sivun sisältö

Asumisen edellytyksenä on toimiva asunto ja sopivat palvelut

Sekä vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen että kehitysvammalain perusteella järjestetty asuminen on tarkoitus järjestää joustavasti henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lähtökohtana on, että henkilöllä on hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava esteetön ja toimiva asunto. Henkilön toiveita, tarpeita ja näkemystä on kuultava asunnon ja palvelujen järjestämisessä. 

Asunto voi olla yksittäinen vuokra- tai omistusasunto. Asunto voi olla myös osa asuntoryhmää, ryhmäkotia tai palvelutaloa. 

Asunto ei ole huone, vaan asunnoksi katsotaan asukkaan hallussa oleva tila, jossa on asuinhuoneen tai -huoneiden lisäksi keittiö ja wc-tilat. Ryhmämuotoisissa ratkaisuissa henkilökunnan käytössä olevia tiloja ei voida jyvittää asukkaiden vuokraan. Asunnon ja lähiympäristön toimivuutta pitää tarvittaessa parantaa asunnonmuutostöillä.
Asunnonmuutostyöt

Asunnon lisäksi vammainen henkilö voi tarvita erilaisia palveluita asumisen ja elämisen tueksi. Erityispalveluja on järjestettävä, kun yleiset palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia.

Koska palveluja hankitaan entistä enemmän asumispalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka palveluita järjestetään ja kuinka hankinta toteutetaan. Vammaispalveluiden hankinnasta on käsikirjassa erillinen kokonaisuus.

Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta

Asumispalvelut vammaisille henkilöille

Asumispalveluja voidaan järjestää vammaispalvelulain, kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain perusteella.

Vammaisille henkilöille järjestettävistä asumispalveluista säädetään vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa. Näitä erityislakeja sovelletaan, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia sekä hänen etunsa mukaisia palveluja sosiaalihuoltolain perusteella. Vammaispalvelulaki on ensisijainen laki kehitysvammalakiin nähden.
Lue lisää Vammaispalvelujen käsikirjasta: Yleislaki ja erityislaki

Hyvinvointialue tekee päätöksen sovellettavasta laista ja siitä, kuinka asuminen käytännössä toteutetaan. Aina on kuitenkin kuultava vammaista henkilöä ja otettava huomioon asiakkaan toiveet, tarpeet ja varmistettava, että henkilön etu toteutuu.

Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. 

Tilapäinen asuminen

Tilapäistä asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee asumisensa järjestämisessä hyvinvointialueen lyhytaikaista, kiireellistä apua.
Sosiaalihuoltolaki 21 § (Finlex)

Tuettu asuminen

Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella.

Tuettua asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee hyvinvointialueen apua tai tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä.

Sosiaalihuoltolaki 21 a § (Finlex)

Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.

Sosiaalihuoltolaki 21 b § (Finlex)

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Palveluasumista on toteutettava niin, että henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan ja hänen osallisuuttaan tuetaan. Lisäksi on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut.

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista.

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen palveluasuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa.

Sosiaalihuoltolaki 21 c § (Finlex)
 

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

Palveluasumisen järjestämisvelvollisuus

Hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.
Vammaispalvelulaki 8 § (Finlex)

Palveluasuminen kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten palvelu täytyy myöntää subjektiivisena oikeutena, jos henkilö täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa asetetut myöntämiskriteerit. 

Hyvinvointialue ei voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia.

Hyvinvointialueella on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta, mutta vammaisen henkilön mielipiteitä ja toiveita on kuultava. 

Palveluasuminen on aina asiakkaalle maksuton kokonaisuus, vaikka se muodostuisi eri lakien perusteella järjestettävistä erillisinä palveluina toteutettuna maksullisista palveluista.

Vaikeavammaisen henkilön oikeus palveluasumiseen

Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
Vammaispalveluasetus 11 § (Finlex)

Vaikeavammaisuuden edellytys täyttyy, mikäli yksikin asetuksessa mainituista kriteereistä toteutuu. Vähäisempikin avun tarve riittää, jos henkilö tarvitsee apua sekä päivällä että yöllä taikka toisaalta erityisen runsas avun tarve pelkästään päiväaikaan riittää.

Mitään vammaisryhmää ei voida sulkea säännöksen soveltamisen ulkopuolelle, kun vaikeavammaisuutta määritellään ja siten arvioidaan henkilön oikeutta palveluasumiseen.

Vammaispalvelulaissa ei myöskään eritellä ikärajoja. Tarvittaessa palveluasumista voidaan järjestää esimerkiksi lapselle, vanhukselle, mielenterveyskuntoutujalle tai kehitysvammaiselle henkilölle.

Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää palveluasumista niille hyvin vaikea- ja monivammaisille henkilöille, joiden vaikean vamman tai sairauden takia tarvittavaa riittävää huolenpitoa ei ole mahdollista turvata avohuollon toimenpitein.

Perusteena voi olla esimerkiksi se, että henkilö tarvitsee pääasiassa sairaanhoidollista osaamista- tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Tällöinkin on asiaa tarkasteltava asiakkaan edun ja tarpeiden sekä toiveiden näkökulmasta.

Palveluasumisen sisältö ja toteuttaminen

Vammaispalveluasetuksen 10 §:n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle.

Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vaikeavammaisen henkilön

  • omassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa tai
  • palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai muussa asumisyksikössä.

Palveluasumisen mahdollistamiseksi asuntoon voidaan tehdä muutostöitä tai hankkia erilaisia laitteita, kuten turvapuhelin.
Asunnon muutostyöt 

Henkilön on saatava asumisen tueksi riittävästi palveluja ja muuta tukea.

Tällaisia palveluja voivat olla

  • avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä
  • ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskeistä on palvelujen riittävyys ja sopivuus, palvelukokonaisuuden saumattomuus ja asiakaslähtöisyys.

Palvelut voidaan järjestää muun muassa

  • henkilökohtaisena apuna
  • kotihoitona
  • omaishoidon tuella
  • kotisairaanhoidon avulla
  • yhdistämällä näitä tukimuotoja ja tarvittaessa luomalla yksilöllisiä palveluratkaisuja.

Palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaiselle lapselle

Vaikeavammaiselle lapselle voidaan iästä riippumatta tehdä palveluasumispäätös. 

Vammaispalvelulain esitöiden mukaan palveluasumisen tarkoituksena on auttaa jatkuvasti toisen henkilön avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen ilman laitoshoitoa parantamalla hänen toimintakykyään ja antamalla hänelle päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa apua. 

Vaikeavammaisen, erittäin paljon apua, tukea, hoitoa ja hoivaa tarvitsevan lapsenkin pitää voida asua omien läheisten luona lapsuudenkodissa. Palveluilla on kaikin mahdollisin keinoin tuettava lasta ja hänen perhettään. Lapsen ei pidä joutua muuttamaan pois kodistaan puutteellisten palvelujen vuoksi.

Lapsen palveluasuminen voidaan järjestää monin eri tavoin yhdistelemällä tarvittavia palveluita lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaksi kokonaisuudeksi. Tarvittaessa voidaan järjestää myös henkilökohtaista apua joko palveluasumisen kokonaisuuteen kuuluvana tai erillisenä palveluna esimerkiksi lapsen osallisuuden ja itsenäistymisen tukemiseksi.

On tärkeää, että lapsi voi saada myös tarvitsemansa kuljetuspalvelut osallisuutensa tukemiseksi.

Kehitysvammalain perusteella järjestettävä asuminen 

Asumispalvelut on järjestettävä myös kehitysvammaiselle henkilölle vammaispalvelulain mukaisena palveluasumisena, mikäli hän täyttää palvelun myöntämisen edellytykset.

Jos muiden lakien mukaiset palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia kehitysvammaiselle henkilölle, hänen asumispalvelunsa on järjestettävä erityishuoltona kehitysvammalain 2 pykälän 4 kohdan perusteella. Laissa puhutaan asumisen järjestämisestä. 
Kehitysvammalaki 2 § (Finlex)

Asumisen järjestämisen edellytyksenä ei ole vaikeavammaisuus, vaan vähemmänkin apua tai tukea tarvitsevat kehitysvammaiset henkilöt ovat oikeutettuja saamaan asumispalvelunsa kehitysvammalain perusteella. 

Laissa ei ole ikärajaa, vaan palveluja tulee järjestää kaikenikäisille kehitysvammaisille henkilöille yksilöllisen tarpeen mukaisesti. 
Kehitysvammalaki 1 § (Finlex)

Asumisen järjestämisen sisältöä ei ole juuri säännelty kehitysvammalaissa. Laissa on kuitenkin mainittu laitoshoidon viimesijaisuuden periaate. Lakiin on myös lisätty itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevat säännökset, jotka ovat velvoittavia.

Palvelun järjestämistavasta ja sisällöstä täytyy sopia tarkemmin yhdessä kehitysvammaisen henkilön kanssa, kun erityishuolto-ohjelmaa laaditaan.
Lue lisää Vammaispalvelujen käsikirjasta: Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma

Koska kehitysvammalaki on vanha laki, sitä uudemmat yleiset säännökset saavat suuremman merkityksen erityishuollon palveluita järjestettäessä. YK:n vammaissopimus ohjaa myös palveluiden järjestämistä kehitysvammalain perusteella. Itsemääräämisoikeus ja osallisuus on oltava lähtökohtana palveluja järjestettäessä.

Kehitysvammaisten asumisohjelma ja sen seuranta

Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittäminen on ollut useita vuosia valtioneuvoston sekä sosiaali- ja terveysministeriön erityisessä seurannassa.

Valtioneuvosto päätti 8.11.2012 kehitysvammaisten asumisen ohjelman (Kehas-ohjelma) tavoitteiden laajentamisesta tekemällä periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisestä asumisesta ja palvelujen turvaamisesta. Päämääräksi asetettiin, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Kehas-ohjelman seurantaryhmä on asettanut yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteekseen sen, että lapsilla olisi oikeus tavalliseen lapsuuteen ja perheellä tarvittavaan tukeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama seurantaryhmä arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista ja kokosi maan eri puolilta hyviä käytäntöjä levitettäväksi laajempaan käyttöön.

Asumisen laatukriteerit

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, joka on kehitysvamma-alan eri toimijoiden yhteinen verkosto, on laatinut asumisen laatukriteerit, joiden avulla on tarkoitus kehittää ja arvioida asumista. Kriteerit löytyvät Asumisen-tekoja sivuilta, jonne kerätään myös hyviä asumisen käytäntöjä.
Hyvä asuminen (verneri.net)

Psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennetut asumispalvelut

Sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluilla tarkoitetaan erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Sellaisina on järjestettävä ainakin asumispalveluja sekä niiden yhteydessä annettavaa sosiaaliohjausta, sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta.

Sosiaalihuollon mielenterveystyön palvelut täydentävät muita sosiaalihuoltolain 14 §:ssä tarkoitettuja yksilön mielenterveyden tukemiseksi tarvittavia sosiaalipalveluja.

Sosiaalihuoltolaki 25 a

Psyykkisen toimintakyvyn heikentymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen asumispalvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella, koska sosiaalihuoltolaki on ensisijainen suhteessa vammaispalvelulakiin. Vammaispalvelulain mukaisia asumispalveluja voidaan myöntää, jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia vammaiselle henkilölle ja vaikeavammaisuuden edellytys täyttyy.  

Lähteet

Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
Helsinki: 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.

Kuntaliitto ja TEM: Julkiset hankinnat (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö).

Hallituksen esitys eduskunnalle mielenterveyslaiksi: (HE 201/1989). (Eduskunta).

Päivi Ripatti (toim). (2011) Kehitysvammaisten asuminen: Uusi reformi 2010-2015
Raportti 10/2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987, Vammaispalvelulaki (Finlex)

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987, Vammaispalveluasetus (Finlex)

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977, Kehitysvammalaki (Finlex)

Mielenterveyslaki 1116/1990 (Finlex)