Asunnon vaihtaminen

Mikäli vammainen henkilö muuttaa tai vaihtaa asuntoa, on korvausta koskevassa hakemuksessa perusteltava paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin myös muuton tai asunnon vaihdon peruste.

Jos muuton syynä on pääasiassa esimerkiksi asumisviihtyvyyteen liittyvät seikat, ei kunnalla ole yleensä korvausvelvollisuutta. Jos taas uuteen asuntoon muuttamisen tarpeet johtuvat pääasiassa henkilön vammasta tai sairaudesta, on kunnan korvattava välttämättömät uuteen asuntoon tehtävien muutostöiden kustannukset.

Vammaisen henkilön muuttaessa paikkakunnalta toiselle on usein ongelmallista sen ratkaiseminen, minkä kunnan vastuulle asunnon muutostöiden korvaaminen ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaaminen kuuluu.

Jonkinlaisena sääntönä voitaisiin pitää sitä, että mikäli vammainen henkilö ei voi ilman asunnon muutostöitä muuttaa kunnasta toiseen, tulee lähtökunnan eli kotikunnan korvata kustannukset. Mikäli asunnon muutostyöt voidaan suorittaa muuton jälkeen, on korvausvastuussa uusi kotikunta. Muuttotilanteissa voi olla perusteltua hakea korvausta sekä lähtökunnasta että uudesta asuinkunnasta.

Tilanne on arvioitava samoin, kun vammainen henkilö muuttaa kunnan sisällä asunnosta toiseen. Vammaisella henkilöllä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä hakemusta voida hylätä pelkästään sillä perusteella, että aikaisempaan asuntoon on mahdollisesti myönnetty ja tehty muutostöitä.

KHO 21.8.2019 T 3758 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen - Kohtuulliset kustannukset - Vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muuttoon

Kunta oli hylännyt A:n hakemuksen asunnon muutostöistä.

A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Selvityksen mukaan A on vaikeavammainen pyörätuolia käyttävä henkilö, joka tarvitsee apua kaikissa toiminnoissaan. A on muuttanut toiseen omakotitaloon ja teettänyt seuraavat muutostyöt: kylpyhuoneen lattiakaadon korjaus ja lattialämmitys, uudet kaakelit ja nousutuki, liuskat ja tukikahvat, välioven poisto ja talon yhden sisäoven aukeamissuunnan kääntö. A:n mukaan muutto samassa pihapiirissä sijaitsevaan kolmikerroksiseen omakotitaloon, jossa A käytti yhtä kerrosta, on ollut perusteltua vammasta johtuvista syistä. Aiempaan kaksikerroksiseen omakotitaloon oli tehty A:n vamman kannalta tarpeelliset muutostyöt, kuten 54 000 euron arvoinen hissi vuonna 2004, mutta asunto oli käynyt vuosien mittaan ahtaaksi ja hissin toiminta oli käynyt epäluotettavaksi. Hallinto-oikeuden mukaan A:n olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei entinen asunto olisi vastannut A:n tarpeita.

A valitti KHO:een, joka kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun ja palautti asian kunnalle uudelleen käsiteltäväksi. KHO:n mukaan asiassa oli ensiksi ratkaistava, oliko A:n muutto perusteltua hänen vammastaan johtuvista syistä. Tämän jälkeen on ratkaistava, ovatko vaaditut kustannukset välttämättömiä ja kohtuullisia. A:n mukaan syynä muuttamiseen oli ollut erityisesti se, että vanhan asunnon hissi oli käynyt epäluotettavaksi. Vanhan asunnon WC-tilat olivat myös erittäin ahtaat sähköpyörätuolia käyttävälle A:lle. Esteettömien WC-tilojen rakentaminen vanhaan asuntoon olisi edellyttänyt mittavia muutostöitä A:n pääasiallisessa asuinkerroksessa. KHO piti uskottavana, että vanhan asunnon ahtaus olisi joka tapauksessa pakottanut teettämään merkittäviä muutostöitä, jotta A olisi kyennyt käyttämään jatkossa näitä asuintiloja. Esitetyn selvityksen mukaan muutostöistä olisi aiheutunut merkittävästi suuremmat kustannukset kuin uuteen asuntoon tehdyistä korjauskustannuksista. KHO katsoi, että muutto tilavampaan asuntoon, jonka tilat samassa kerroksessa sijaitsevina soveltuvat vähäisin korjauksin paremmin vastaamaan A:n henkilökohtaisia vammasta johtuvia tarpeita, oli ollut näissä olosuhteissa perusteltua. Korvattaviksi vaadittuja muutostöitä voitiin pitää välttämättöminä ja kohtuullisina.

KHO 21.8.2019 T 3758 (pdf 146 kt)

KHO 30.3.2012 T 771 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen - Kohtuulliset kustannukset

KHO totesi, että vaikeavammaisen henkilön aikaisempi kerrostaloasunto oli sinänsä siellä tehtyine muutostöineen ollut hänelle sovelias asunto. Kun otettiin huomioon asunnon ahtaus ja siitä johtuva epäkäytännöllisyys, muutto tilavampaan asuntoon, jonka tilat voidaan suunnitella henkilön erityistarpeita paremmin vastaaviksi, oli hänen vammastaan johtuvista syistä perusteltu.

Koska korvausta oli haettu pelkästään peseytymistilojen ja valaistuksen muutostöihin, talon mahdollisella muulla kunnostustarpeella ei ole asiassa merkitystä. KHO katsoi, että kunnan oli siten korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

KHO 30.3.2012 T 771 (pdf 95 kt)

Helsingin HAO 14.11.2008 nro 08/1207/6 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen – Järjestämisvastuu - Korvausvastuu - Lapsi - Kohtuulliset kustannukset

Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä muuton johdosta uuteen asuntoon toiseen kuntaan. Tapauksessa kysymys oli myös siitä, mikä on lähtökunnan järjestämisvastuu asunnon muutostöiden osalta. Asunnon muutostöitä haettiin vaikeasti monivammaiselle lapselle. Kyseessä oli uudisrakennus ja rakenteilla oleva omakotitalo.

HAO katsoi ratkaisussaan, että maankäyttö ja -rakennuslain sekä vastaavan asetuksen nojalla annetut liikuntaesteettömälle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia koskevilla määräyksillä ja ohjeilla ei ole välitöntä merkitystä arvioitaessa kunnan vaikeavammaiselle korvattavaksi kuuluvia asunnon muutostöitä.

Perheen muuttaessa kaupungista uuteen kuntaan oli uuden asunnon tullut täyttää ne lapsen vaikeavammaisuuden edellyttämät tarpeet, jotka olivat tuolloin olleet hänen suoriutumisen kannalta välttämättömiä. Vaikeavammaisuuden edellyttämät rakentamisratkaisut oli tullut ottaa huomioon jo uudisrakentamisen suunnittelusta ja silloinen kotikunta (lähtökunta) oli vastuussa sanottujen muutostöiden korvaamisesta.

HAO katsoi vielä, että pyörätuoliluiskien kustannukset riittivät kattamaan lapsen sisään- ja uloskulun mahdollistavat kohtuulliset muutostöiden kustannukset.

KHO 3.2.2006 T 202 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen - Lapsi - Kohtuulliset kustannukset

Tapauksessa perhe oli muuttamassa uuteen asuntoon ja haki rakenteilla olevaan taloon hissin hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Hallinto-oikeus totesi, että vaikka vaikeavammaisen lapsen liikuntavamma oli huomioitu uuden kodin rakenneratkaisuissa, ei uuden talon rakentaminen johtunut vaikeavammaisen henkilön vamman asettamista vaatimuksista.

Tapauksessa otettiin huomioon vanhan asunnon koko, siihen aikaisemmin tehdyt muutostyöt sekä perheen muuttamisen syistä esittämät seikat. HAO ja KHO katsoivat, ettei henkilö tarvinnut välttämättä hakemiaan asunnon muutostöitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.

Helsingin HAO 3.9.2004 nro 04/0754/6 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen – Korvausvastuu

Kysymys oli asunnon muutostöiden korvaamisesta muuttotilanteessa. Tapauksessa vaikeavammainen henkilö oli hakenut V:n kunnalta vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä V:n kunnassa sijaitsevaan asuntoonsa. V:n kunta oli siirtänyt hakemuksen H:n kaupungin käsiteltäväksi sillä perusteella, että vaikeavammaisen henkilön kotikunta oli hakemuksen vireille tullessa ollut H:n kaupunki.

HAO totesi, että asunnon muutostöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta kuntien kesken ei ole säännöksiä. Korvausvelvollisuus voi kuitenkin eräissä tapauksissa syntyä perusteettoman edun palautusta koskevien periaatteiden perusteella.

HAO katsoi, ettei hakijan kotikunnalla hakemuksen vireille tullessa yksinään ollut ratkaisevaa merkitystä kustannusvastuun määräytymisen osalta. Kun V:n kunta oli kieltäytynyt käsittelemästä vaikeavammaisen henkilön hakemusta, oli H:n kaupungin sosiaalilautakunta ottanut hakemuksen käsiteltäväkseen, jotta vaikeavammainen henkilö saisi hänelle vammaispalvelulain mukaan kuuluvat mahdolliset muutostyöt kuntien välistä kustannusvastuuta koskevasta erimielisyydestä huolimatta.

HAO katsoi, että kun vaikeavammainen henkilö oli muuttanut V:n kunnassa sijaitsevaan asuntoonsa ennen muutostöiden tekemistä ja kun muutto ajankohta oli ollut riippuvainen myös V:n kunnasta, kuului asunnon muutostöiden järjestämis- ja kustannusvastuu V:n kunnalle.

KHO 30.9.1999 T 2635 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen - Välttämättömyys

Tapauksessa vaikeavammainen henkilö oli muuttanut perheineen isompaan asuntoon, johon hän haki asuntoon tehtävistä muutostöistä aiheutuvien kustannusten korvaamista. Vammaiselle henkilölle oli korvattu asunnon muutostöitä hänen nykyiseen sekä myös hänen edelliseen asuntoonsa.

KHO katsoi, että vaikka vaikeavammaisella henkilöllä olikin oikeus itse valita asuinpaikkansa ja asuntonsa, tapauksessa uuden asunnon hankinnassa oli kysymys sinänsä hyväksyttävistä asumistason ja -viihtyvyyden nostamisesta.

Kun kuitenkin otettiin huomioon vammaisen henkilön nykyisen asunnon koko, se seikka, että kunnan peruspalvelulautakunta oli ilmoittanut, että nykyiseen asuntoon voitiin tarvittaessa tehdä välttämättömiä muutostöitä sekä vammaisen henkilön muuttamisen tarpeestaan esittämät seikat, ei vammaisen henkilön voitu katsoa tarvitsevan vammaispalvelulain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla välttämättä asunnon muutostöitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.

KHO 31.12.2007 T 3495 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen - Välttämättömyys - Kohtuulliset kustannukset

Tapauksessa vammainen henkilö ja hänen puolisonsa muuttivat toiseen kuntaan kerrostaloasunnosta omakotitaloon. Uuteen asuntoon haettiin muutostöitä ja porrashissin hankkimisesta ja asentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vammainen henkilö perusteli muuttoaan uuteen kuntaan ja asuntoon lisätilan tarpeella, paremmalla ympäristöllä sekä toisaalta halulla muuttaa asumaan maaseudulle lähemmäksi perhettään ja sukulaisiaan. Aikaisempaan asuntoon vammaiselle henkilölle oli tehty asunnon muutostöitä.

HAO ja KHO katsoivat, että asiassa ei ollut selvitetty, että vammaisen henkilön tilassa olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei vammaisen henkilön ja hänen vaimonsa asunto enää vastannut vammaisen henkilön vammasta johtuvia tarpeita.

HAO katsoi, että vammaisen henkilön olisi ollut mahdollista selvitä päivittäisistä toiminnoistaan aikaisemmassa asunnossaan. Muutto omakotitaloon uuteen kuntaan ei siten johtunut henkilön vamman asettamista vaatimuksista. HAO katsoi, että vammainen henkilö ei välttämättä tarvinnut haettuja asunnon muutostöitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista, eikä asunnon muutostöitä voitu muutostöiden laajuus ja kalleus huomioon ottaen pitää kohtuullisina.

KHO hylkäsi valituksen ja katsoi, että uuden asunnon hankinnassa oli kysymys sinänsä hyväksyttävästä asumistason ja -viihtyvyyden nostamisesta. Kun asiassa otettiin huomioon, että vammainen henkilö oli muuttanut aikaisempaan asuntoonsa neljä vuotta aikaisemmin, ja että tähän asuntoon oli tehty välttämättömät muutostyöt, ja kun lisäksi otettiin huomioon uuteen asuntoon muuttamisen tarpeesta esitetyt seikat, ei henkilön voitu katsovan tarvitsevan välttämättä hakemuksessa tarkoitettuja asunnon muutostöitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.

KHO totesi vielä, että kun kysymys oli taloudellisen etuuden myöntämisestä, ei päätös rajoittanut vammaisen henkilön oikeutta valita asuinpaikkaansa.

KHO 23.11.1990 T 4130 - Asunnon muutostyöt - Asunnon vaihtaminen – Korvausvastuu - Kohtuulliset kustannukset

Vaikeavammainen henkilö oli muuttanut X:n kaupungista T:n kaupunkiin. Vaikeavammainen henkilö oli hankkinut T:n kaupungista uuden asunnon, jossa oli välttämätöntä tehdä muutostyöt. Hakija muutti vasta muutostöiden jälkeen T:n kaupunkiin.

KHO katsoi, että koska muutostöistä aiheutuneet kustannukset olivat syntyneet silloin, kun työt oli tehty ja kun henkilö ei vielä tällöin ollut T:n kaupungin asukas, ei po. kaupunkia voitu velvoittaa korvaamaan vammaiselle henkilölle aiheutuneita kustannuksia.