Synnynnäiset epämuodostumat 2021

Epämuodostumien esiintyvyydessä ei merkittäviä muutoksia

Vuonna 2021 Suomessa todettiin merkittäviä epämuodostumia yhteensä 2 287 syntyneellä lapsella. Elävänä syntyneistä lapsista epämuodostumia diagnosoitiin 4,6 prosentilla ja kuolleena syntyneistä lapsista 7,9 prosentilla. Kuolleena syntyneistä ja ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yhteensä 17,0 prosentilla todettiin epämuodostumia.

Epämuodostumatapausten kokonaisesiintyvyys (syntyneillä lapsilla ja sikiöperustekeskeytyksissä) vuonna 2021 oli 530/10 000 syntynyttä lasta. Vuosina 2012–2021 epämuodostumatapausten vuosittainen kokonaisesiintyvyys oli keskimäärin 538/10 000 syntynyttä lasta eli keskimäärin 2 835 epämuodostumatapausta vuodessa. Vuositason vaihtelut eivät ole olleet merkittäviä.

Tilaston luvut perustuvat terveydenhuollon yksiköistä saataviin epämuodostumatietoihin, joita täydennetään eri rekistereistä. Epämuodostumatietojen toimittaminen THL:lle on lakisääteinen velvollisuus.

Lataa koko tilastoraportti

Vuosina 2012–2021 epämuodostumatapausten vuosittainen kokonaisesiintyvyys oli keskimäärin 538/10 000 syntynyttä lasta. — Epämuodostumatapausten esiintyvyys (1/10 000 syntynyttä lasta) vuosina 2012–2021 (kokonaisesiintyvyydessä syntyneet lapset ja sikiöperustekeskeytykset) .

Taulukot

Liitetaulukot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Tilasto sisältää tietoja syntyneillä lapsilla ja sikiöillä todetuista epämuodostumista. Tilastossa on tietoja epämuodostumien lukumääristä ja esiintyvyyksistä vuosittain koko maan osalta ja sairaanhoitopiireittäin. Tilastossa tarkastellaan epämuodostumia kokonaisuutena ja tarkemmin eräitä kansainvälisesti seurattavia epämuodostumadiagnooseja sekä epämuodostumiin liittyvää imeväiskuolleisuutta ja sikiöperusteella tehtyjä raskauden keskeyttämisiä.

Epämuodostumia koskevat tiedot kerätään epämuodostumarekisteriin sairaaloista ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä sekä muista valtakunnallisista terveysrekistereistä. Tilastotietoja käytetään epämuodostumien valtakunnalliseen ja alueelliseen seurantaan ja mm. sikiön poikkeavuuksien seulontojen, sikiödiagnostiikan ja epämuodostumien hoidon suunnitteluun sekä epämuodostumien tutkimukseen.