Jälkihuolto

• Mitä on jälkihuolto?
• Jälkihuollon tavoitetila
• Yleiset edellytykset jälkihuollon järjestämiselle
• Jälkihuollon toteuttaminen
• Nuoren itsenäistymisen tukeminen
• Jälkihuollon asiakassuunnitelma
• Toimeentulon ja asumisen turvaaminen jälkihuollossa
• Jälkihuollon järjestämisvastuu
• Jälkihuollon kustannusvastuu (jälkihuoltovelvollinen hyvinvointialue)
• Jälkihuollon päättyminen 
• Itsenäistymisvarat

Mitä on jälkihuolto?

Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle lapsen iästä riippumatta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai hänen itsenäistymistään auttamalla häntä saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen arkeen ja aikuisuuteen. Jälkihuollolla tuetaan myös sijaishuollosta opiskelun takia toiselle paikkakunnalle omilleen muuttavaa lasta, jos muutto on lapsen edun mukaista.

Jälkihuollon tavoitteet ja keinot rakennetaan huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso sekä suhde perheeseen. Aikuistuvien nuorten ja kotiin palaavien lasten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet ovat erilaisia. Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös perheen jälleenyhdistämiseen liittyvä sijaishuollosta kotiutuvan lapsen tai nuoren vanhempien, huoltajien tai muiden hänen kasvatuksestaan vastaavien henkilöiden tukeminen. Tukemalla heitä pyritään turvaamaan lapsen kehitys ja kasvu sekä ehkäisemään uudelleen sijoittamisen tarvetta. Tarjottu tuki voi olla esimerkiksi vanhemmille järjestettäviä avohuollon tukitoimia tai taloudellista tukea.

Omilleen muuttavan nuoren osalta keskitytään riittävien valmiuksien vahvistamiseen itsenäisessä arjessa pärjäämiseksi. Valtaosa jälkihuollossa olevista nuorista on täysi-ikäisiä. 
Lastensuojelulaki 75 § (Finlex)

Jälkihuollon asiakkaana voi olla myös tilapäistä suojelua saava tai turvapaikanhakijana vastaanottojärjestelmässä oleva lapsi tai nuori, jos lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset muutoin täyttyvät.
Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Pakolaistaustaiset lapset ja ilman huoltajaa tulleet alaikäiset

Aikuistumisen tuki on rinnalla kulkemista 

Valtaosa aikuistuvista nuorista saa tukea vanhemmiltaan täysi-ikäistyttyään, sillä harva on valmis täysin itsenäisesti vastaamaan arjen asioistaan. Pitkäaikaisilla turvallisilla aikuissuhteilla onkin tärkeä merkitys nuoren pärjäämiselle. Erityisesti sijaishuollosta omilleen siirtyvien elämä ja arki on usein ollut repaleinen ja tuen tarve on suuri. Riittävän tuen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tuen tarve on erityisen suuri muutos- ja siirtymätilanteissa, esimerkiksi kun nuori itsenäistyy sijaishuollosta. Hyvin toteutettu jälkihuolto on lastensuojelun ja sijaishuollon kantavuuden kulmakivi. 

Aikuistuvaa lasta tai nuorta tulee tukea asumisen, koulutuksen ja työelämään siirtymisen ja niissä pysymisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen. Samat elementit tulee huomioida myös ennakoiden perheen jälleenyhdistämisessä ja lapsen kotiutumisen tueksi tarpeellisen jälkihuollon tuen sisällössä. Onko perheellä riittävät valmiudet tarjota yhtäältä lapselle tai nuorelle turvallinen alusta ja ihmissuhteet kasvulle ja kehitykselle ja toisaalta vahvistaa lapsen tai nuoren taitoja myöhemmin itsenäiseen arkeen siirtymiseksi. 

Jälkihuollon tuen sisältö määräytyy aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tuen tarpeen perusteella. Jälkihuollon sisältö ja järjestäminen perustuu asiakassuunnitelmaan, jossa arvioidaan lapsen tai nuoren yksilöllinen tuen tarve ja sitä vastaava jälkihuollon tuki. 
Lastensuojelulaki 30§ (Finlex)

Jälkihuollon tavoitetila

• Jälkihuolto tukee aikuistumista ja itsenäistymistä tavoitteellisesti, johdonmukaisesti ja pitkäkestoisesti. 
• Jälkihuolto on räätälöity yhdessä aikuistuvan nuoren kanssa niin, että se vastaa nuoren yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin.
• Nuoren kanssa laaditaan kokonaissuunnitelma, jonka toteuttamisen tukemiseksi eri hallinnonalat muodostavat moniammatillisen palvelukokonaisuuden. Irrallisten palvelujen sijaan eri ammattiryhmät tekevät koordinoitua ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka tukee nuoren edun toteutumista ja vähentää syrjäytymisen riskiä. Lastensuojelun jälkihuollon työntekijä varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja koordinoi tuen toteutusta nuoren kanssa.
• Laadukasta jälkihuoltoa on tarjolla tasapuolisesti kaikille sijoitettuna olleille lapsille ja nuorille, riippumatta sijoitusmuodosta tai paikkakunnasta. Jälkihuollon tuki on jatkuvaa ja riittävää.
• Jälkihuolto tiedostetaan lapsen tai nuoren elämän sekä lastensuojelun onnistumisen kannalta olennaiseksi vaiheeksi, ja hyvinvointialueet sekä sijaishuollon toimijat varaavat työhön resursseja sen mukaisesti. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että työntekijällä on vain sen verran asiakkaita, että yhteydenpitoon ja lasten, nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseen on riittävästi aikaa.
• Aikuistumisen tuki on rakennettu niin, että lapsi tai nuori voi sitoutua suunnitelman tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi tarjottavaan tukeen. Tuki on tarvittaessa alkuun hyvinkin intensiivistä ja tarpeen vähentyessä asteittain vähenevää kuitenkin niin, että lapseen tai nuoreen pidetään yhteyttä koko jälkihuollon ajan. Elämäntilanteen muuttuessa, esimerkiksi jos nuori saa lapsen, tuen tarve ja muoto voivat muuttua. Tähän vastataan yksilöllisesti asiakassuunnitelmassa arvioidun tuen tarpeen mukaisesti.
• Alueen palvelukokonaisuudet ja yhteistyöverkostot rakennetaan siten, että tarvittavat palvelut ja verkostot on helppo muodostaa yksittäisten lasten tai nuorten tarvetta vastaaviksi.
• Tavoitteena on luoda aikuistumisen tuen kokonaisuus, joka tukee nuorten aikuisten toimintakykyä ja vahvistaa itsenäistä toimijuutta, sekä vähentää ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Aikuistumisen tuen laadukasta toteutusta tukee palvelulupauksen käyttöönotto hyvinvointialueella.  Varmistetaan, että jokaisella nuorella on 

• oma koti, riittävät asumisen valmiudet ja asumisen tuki
• nuoren tarpeita vastaava yksilöllinen, arjessa rinnalla kulkeva tuki
• pääsy matalan kynnyksen tukeen ja apuun myös ilman ajanvarausta ja virka-aikojen ulkopuolella
• tarvittaessa taloudellinen tuki ja taloustaitojen tuki
• tuki työhön ja opiskeluun pääsyyn sekä niissä pysymiseen
• pääsy muuhun tarvitsemansa tuen piiriin.

Yleiset edellytykset jälkihuollon järjestämiselle

Hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuoltoa

• sijaishuollon päättymisen jälkeen (viimeistään kun lapsi täyttää 18 vuotta) ja
• avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
  Lastensuojelulaki 75 § 1 momentti (Finlex)

Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös sellaiselle nuorelle, jota ei ole aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai jonka sijoitus ei ole kestänyt puolta vuotta. Hyvinvointialue voi tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan.
Lastensuojelulaki 75 § 2 momentti (Finlex)

Lapsen oikeus jälkihuoltoon alkaa huostassapidon päätyttyä:

KHO 3.10.2018 (KHO): Lapsi oli huostaanoton aikana sijoitettu kodin ulkopuolisesta sijoituksesta väliaikaisesti kotiin lastensuojelulain 49 § 3 momentin nojalla. Huostaanotto sittemmin purettiin. Lapsen oikeus jälkihuoltoon alkoi huostassapidon päättymisen ajankohdasta eikä siitä ajankohdasta, jolloin väliaikainen sijoitus kotiin alkoi.

Jälkihuollon toteuttaminen

Jälkihuollon tukitoimet rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Käytettävissä ovat mitkä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita järjestetään yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella. Riittävän toimeentulo ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne on järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii. 
Lastensuojelulaki 76 - 76 a § (Finlex)

Jälkihuollon palveluja ovat esimerkiksi

• Psykososiaalisen tuen antaminen: henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista
• Apu omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun
• Apu asunnon hankkimiseksi
• Tuki koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen
• Tuki työllistymiseen ja harjoitteluun
• Tukea taloudenhallintataitojen vahvistamiseen. (budjetointi, maksaminen, velkaantumisen ehkäisy, palkka- ja palkkiokäytännöt, etuudet)
• Tuki harrastuksiin
• Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen
• Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään
• Taloudellinen tuki nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin, sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön
• Mahdollisuus vanhempien tai muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden säännölliseen tukeen sijoituksen jälkeisessä kotiuttamistilanteessa.
• Kansalaistaitojen vahvistaminen 
• Tuki muissa palveluissa asiointiin. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsy sekä terveydenhuollon ja työllisyyspalvelut.

Nuoren itsenäistymisen tukeminen 

Nuoruuteen kuuluu kehitystehtäviä, jotka auttavat itsenäistymisessä ja persoonallisuuden kehittymisessä. Lastensuojelun kokemukset, huostaanotto ja sijoituspaikkojen vaihtuminen voivat asettaa erityisiä haasteita kehityskululle ja aikuistumiselle. Huostaanotetun nuoren voi olla hankala nähdä elämänhistorian haavoittaneita tekijöitä ja joskus nuoret saattavat tuntea itse epäonnistumisen tunteita. Raskaat kokemukset voivat toimia tukitekijöinä ja haavoittuvina tekijöinä.

Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti suhde omaa sukupuolta olevaan perhehoitajaan voi toimia nuorelle vahvana tukitekijänä. Aikuistumisvaiheessa on tärkeä käsitellä tunnekaaosta, joka liittyy sijoitukseen ja huostaanottoon. Menneisyyden kotien ja keskeisten tapahtumien voimavarakeskeisessä työstämisessä sosiaalityöntekijällä on vahva asemansa. 

Traumatietoisen työskentelyn perustaidot antavat hyvät eväät toimia haastavia ja traumaattisia kokemuksia kokeneiden nuorten ja perheiden parissa. Konsultaatio- ja yhteistyökäytännöt traumaterapiaan erikoistuneiden ammattilaisten kanssa tukevat toimintaa. 

Nuoruuden keskeisenä kehityshaasteena on oman elämäntyylin löytäminen ja itsenäistymisen itsenäisen arjen rakentaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi omien arvojen ja asenteiden muokkaamista itselle sopiviksi, raha-asioiden hallintaa ja itsenäistä päätöksentekoa.

Nuoruudessa haasteena on myös minäkäsityksen ja vahvan minätunteen muodostaminen. Minäkäsitystä on rakennettu koko elämän aikana ja se on myös mahdollista uudelleen määritellä. Nuoruuteen liitetään myös identiteetin rakentamisen haasteita. Identiteetti voidaan määritellä itsensä kokemisen prosessiksi, joka sisältää yksilön itsemäärittelyn kannalta keskeiset minäkuvat.

Sijaiskodista aikuistuneella nuorella historia herättää luontaisesti vielä korostettua identiteettiin liittyvää pohdintaa. Useissa kodeissa asuminen, jatkuvuuden tunteen haavoittuminen ja ristiriidat omien ja muiden määritelmissä hämärtävät identiteettiä. Muutot ja useisiin sukuihin kuuluminen voivat antaa nuorelle juurettomuuden tunteen. Keskeistä on tukea nuorta kantavan identiteetin rakentumisessa sekä kuulumista johonkin yhteisöön.

Kun nuori itse muodostaa perhettä ja on tulossa vanhemmaksi, usein lapsuuden kokemukset aktivoituvat. Lasta odottavaa tai lapsen saanutta jälkihuollossa olevaa nuorta on erityisen tärkeä tukea ja rohkaista vanhemmuudessa. Tämä vaihe on myös keskeinen ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisussa ja hyvän elämän rakentumisessa.

Jälkihuollon asiakassuunnitelma

Jälkihuollon yksilöllinen tarpeen arviointi ja suunnittelu täytyy aloittaa hyvissä ajoin sijaishuollon aikana jo ennen jälkihuollon alkamista. Jälkihuoltoa suunnitellaan yhdessä lapsen, lapsen sijoituspaikan, vanhempien ja muun lapselle tärkeän verkoston kanssa. 

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhteistyössä rakentaa nuoren tarpeita vastaava ja parhaalla mahdollisella tavalla tukeva palvelukokonaisuus. Tämä kirjataan jälkihuollon asiakassuunnitelmaan (jälkihuoltosuunnitelma).
Lastensuojelulaki 76 § 1 momentti ja 30 § (Finlex)

Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet, tuen ja vun tarve sekä käytettävissä olevat palvelut ja muut tukitoimet. Lapselle tai nuorelle on aiemmin tehty asiakassuunnitelma, joka on sijaishuollon ajan toiminut suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Jälkihuoltoa toteutetaan samalla tavalla. 

On tärkeää keskustella erikseen lapsen tai nuoren omista tarpeista ja vastaavasti neuvotella vanhempien tai muiden lasta hoitaneiden kanssa heidän tuen tarpeestaan. Varsinkin nuoret kaipaavat turvallista aikuista, joka pitkäkestoisesti voi olla nuoren kanssakulkija kohti aikuisuutta. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 4.2.2021, EOAK/7518/2020 (oikeusasiamies.fi):  Kaupungin hyvinvointipalvelut oli laiminlyönyt kantelun tehneen nuoren asiassa muun muassa jälkihuoltosuunnitelman laatimisen. Laiminlyöntiä oli pidettävänä vakavana ja kantelijan jälkihuolto-oikeuksia vaarantavana.

Toimeentulon ja asumisen turvaaminen jälkihuollossa

Jälkihuollossa olevalle nuorelle tulee viivytyksettä

• järjestää riittävä taloudellinen tuki sekä
• korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto,

kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat olennaisena esteenä lapsen tai nuoren kuntoutumiselle.
Lastensuojelulaki 76 a § (Finlex)

Toimeentulon turvaaminen

Jälkihuollon taloudellisen tuen tarkoituksena on tukea nuoren kehitystä, itsenäistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Hyvin toteutettu jälkihuolto on myös ehkäisevää lastensuojelutyötä.

Jälkihuoltoon oikeutetulla lapsella tai nuorella on subjektiivinen oikeus taloudelliseen tukeen, jotta hänen kuntoutumisensa ei esty taloudellisten syiden johdosta. Nuorelle maksettavat itsenäistymisvarat voivat kuitenkin vaikuttaa jälkihuollon taloudellisen tuen määrään. Lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea on tärkeä hyödyntää perheen kokonaistilanne huomioiden. Harkinnanvaraisella toimeentulotuella tarkoitetaan hyvinvointialueen myöntämää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. 
Laki toimeentulotuesta 6 §, 7 c §, 8 §, 14 §

Toimeentulotuen määrää arvioitaessa henkilön ja perheenjäsenen tuloina ei oteta huomioon lastensuojelulain 76 a §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi jälkihuollossa.
Laki toimeentulotuesta 11 § 2 momentti 7 kohta (Finlex)

Vastaavasti myöskään sellaisia menoja, jotka on turvattu lastensuojelulain 76 a §:n mukaisella tuella, ei oteta menona huomioon toimeentulotuessa.
HE 217/2016 vp, s. 11 (Eduskunta)

Kuntoutumisella tarkoitetaan jälkihuollossa olevan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tukea on myönnettävä lapsen tai nuoren tarvetta vastaavalla tavalla. Käytännössä jälkihuollon taloudellinen tuki kuntoutukseen voi toimeentulotuen lisäksi olla esimerkiksi harrastustoiminnan tai asumiskustannusten tukea, omaan asuntoon muutosta aiheutuvien kulujen tai asunnon sisustamisesta aiheutuvien kulujen korvaamista tai muuta tarpeellista muutostilanteen tai itsenäistymisen tukea. Taloudellisen tuen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole kattaa kaikkea normaalin elämisen perusmenoja vaan se on tarkoitettu myönnettäväksi tarpeen mukaan toimeentulotuen ohessa.
HE 217/2016 vp, s. 11 (Eduskunta)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 4.2.2021, EOAK/7518/2020 (oikeusasiamies.fi):  Taloudellista tukea voidaan myöntää lastensuojelulain mukaisten jälkihuoltoa koskevien säännösten nojalla tai esimerkiksi toimeentulotukilain perusteella. Nuorella on oikeus saada jälkihuoltona taloudellinen tuki riippumatta siitä, onko nuorella oikeus toimeentulotukeen tai minkä suuruinen se olisi. On hyvinvointialueen harkinnassa, mikä kustannetaan itsenäistymisvaroista ja mitä hyvinvointialueen taloudellisena tukena. Harkinnassa on otettava huomioon itsenäistymisvarojen määrä, varojen esitetty käyttötarkoitus sekä nuoren ikä ja hänen yksilölliset olosuhteensa. Itsenäistymisvaroista ei kuitenkaan tule kustantaa menoja, jotka selvästi kuuluvat lastensuojelulain mukaisen taloudellisen tuen piiriin. Menot nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja niihin liittyviin erityisiin menoihin tai hankintoihin ovat esimerkiksi oman asunnon kalusteet. Itsenäistymisvarojen käytöstä on tehtävä suunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Itsenäistymisvarojen maksamisesta tai siitä, ettei itsenäistymisvaroja makseta, on tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 14.1.2021 (EOAK/7624/2020; oikeusasiamies.fi): Jälkihuoltoon voi sisältyä myös nuoren vanhemmuuden  ja tulevan äitiyden tukeminen. Tämä voi merkitä jälkihuollon taloudellista tukea tai viime kädessä toimeentulotukea. Nuorella on aina oikeus saada jälkihuoltona taloudellinen tuki riippumatta esimerkiksi siitä, onko nuorella oikeus toimeentulotukeen tai minkä suuruisena toimeentulotuki tulisi muutoin määrätä. Toimeentulotukinormit eivät jälkihuoltoa järjestettäessä sido viranhaltijaa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 17.12.2020 (EOAK/5256/2019):  Suostumuksen antaminen ajo-opetusluvan tai ikäpoikkeusluvan saamiseksi on arvioitava yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla. Myös taloudellisen tuen myöntämisen tai itsenäistymisvarojen käytön tarkoitukseen tulee perustua yksilölliseen harkintaan. Päätökset on perusteltava ja selvitys hankittava hallintolain mukaisesti.

Jälkihuollon asiakkaana nuorella voi olla mahdollisuus saada: 

• asumistukea, joka haetaan Kelasta. Asumistuen määrästä saat lisätietoa suoraan Kelasta.
• opintotukea, jos nuori on opiskelija. Tulo haetaan Kelasta. Jälkihuollon asiakkuus vaikuttaa opintolainan nostovelvoitteeseen (katso alla toimeentulotuki).
• harkinnanvaraista tukea sosiaalityöntekijän päätöksellä. Tukea voi saada esimerkiksi oppikirjoihin ja suurempiin työvälinehankintoihin silloin, kun kustannuksia ei korvata muualta. (toisen asteen tutkinto muuttui maksuttomaksi 1.8.2021 alkaen kaikille alle 18-vuotiaana toisen asteen opinnot aloittaneille ja on voimassa, kunnes täyttää 20 vuotta).
• työttömyyskorvauksia, jos nuori on työtön työnhakija. Jos nuori on 18–24-vuotias työtön eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, hänen pitää hakea opiskelupaikkaa keväällä. Muutoin nuori voi menettää työttömyysetuudet.
• kuntoutusrahaa, jos nuori ei ole työssä tai opiskelemassa ja tarvitsee työ- ja opiskelukykyä vahvistavaa kuntoutusta. Kuntoutusrahaa haetaan Kelasta.
• toimeentulotukea, jos toimeentulo ei ole riittävä. Toimeentulotuki haetaan Kelasta. Toimeentulotukeen vaikuttavat muut etuudet ja tulot. Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaan itsenäistymisvaroja tai muuta 36 §:n mukaista taloudellista tukea ei huomioida tuloina. Jälkihuollon asiakkaana toimeentulotuen saamisen ehtona ei ole opintolainan nostovelvoite. (Kelan ohje 2023)

Asumisen tukeminen

Asumisvaihtoehtoja harkittaessa kyseeseen voivat tulla esimerkiksi asuminen vanhassa sijoituspaikassa (perheessä tai laitoksessa), asuminen sijoituspaikan yhteydessä olevassa tukiasunnossa tai muu tuettu asuminen.

Itsenäisen asumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi välivuokrausasuntoa, apua asunnon hakemisessa, tuetun asumisen järjestämistä, vuokravakuuden maksamista, asumisohjaajan palveluja tai tukihenkilöä. Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista tukea myös alle 18 -vuotiaan lapsen itsenäistä asumista.

On tärkeää, että nuorelle mahdollistetaan itsenäiseen arkeen siirtymisen harjoittelu esimerkiksi asumisharjoittelun muodossa.

Jos jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren kuntoutuminen edellyttää lisäksi muita erityisiä asumisjärjestelyjä, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää ne.

Nuorille tarkoitettua tuettua asumista ja tukiasuntoja on muun muassa Nuorisosäätiöllä, Nuorisoasuntoliitolla, Nuorten Ystävät ry:llä, Y-Säätiöltä, Silta-valmennuksella sekä eri setlementeillä. Tukea asumiseen voivat tarvita sijaishuollossa olleiden ja jälkihuollossa olevien nuorten lisäksi myös sellaiset täysi-ikäiset nuoret, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaana ja joiden perheessä on ollut tarvetta avohuollon tukitoimille.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 14.1.2021 (EOAK/7624/2020; oikeusasiamies.fi): Kantelijan mukaan jälkihuollosta vastaava kunta ei ollut auttanut häntä vakituisen asunnon saamisessa, vaikka hän oli raskaana. Selvityksen mukaan kantelijalle oli tarjottu ensikotijaksoa ja sosiaalitoimesta oli annettu lausunto asuntotoimistoon. Kunta oli ollut valmis järjestämään väliaikaisen asunnon kiireellisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että nuoren yksilöllinen jälkihuollollinen tuen tarve ja hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan on huomioitava riittävällä tavalla. Nuoren saama apu ei ollut riittävää.

Aluehallintovirastojen ohjauskirje 14.12.2020: Itsenäisen asumisen harjoittelu sijaishuollossa ja tuettu asuminen jälkihuollossa (aluehallintovirastot)

Arjen kokonaisvaltainen tuki

Yli 18-vuotiaiden nuorten tuetun asumisen hankkeissa on todettu, että asunnon lisäksi tarvitaan itsenäistymissuunnitelma nuorelle, yhteinen sopimus eri toimijoiden välille, riittävä tukiverkosto, sosiaalinen isännöinti ja asukastoimintaa. Lastensuojelun jälkihuollon sosiaaliohjauksen rinnalla kulkevalla tuella tai ammatillisella tukihenkilön palkkaamisella voidaan tarjota tuki tähän tarpeeseen. Ammatillisia tukihenkilöitä voidaan ostaa esimerkiksi ostamalla sijoituspaikan työntekijäresurssia, jolloin tutun henkilön tuki jatkuu myös jälkihuollon aikana. Myös järjestöt tarjoavat ammatillista jälkihuollon tukea. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnassa on kehitetty intensiivisen rinnalla kulkevan tuen malli (Innokylässä) ja Ehjä ry tarjoaa ammatillista tukihenkilötoimintaa.

Jälkihuollon järjestämisvastuu

Lastensuojelun jälkihuollon järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren kotikunta on. 

Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei kotikuntalain (201/1994) 2 §:n tai 3 §:n 1 kohdan mukaan ole hänen kotikuntansa, lastensuojelun järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren asuinkunta on (8.7.2022/610).

Jos lapsi tai nuori muuttaa sijoituksen jälkeen jälkihuollon aikana kuntaan, joka sijaitsee toisen hyvinvointialueen alueella, asuinkunnan hyvinvointialue järjestää hänen tarvitsemansa lastensuojelun jälkihuollon tukitoimet ja palvelut yhteistyössä kustannusvastuussa olevan hyvinvointialueen kanssa.

Järjestämisvastuu siis seuraa asiakasta, vaikka kustannusvastuinen hyvinvointialue säilyy samana.Hyvinvointialueiden tulee sopia yhdessä lapsen tai nuoren edun kannalta parhaasta vaihtoehdosta jälkihuollon toteuttamiseksi. Lapsen tai nuoren asuinpaikkakunnan hyvinvointialueen on järjestettävä kaikille samalla hyvinvointialueella asuville lastensuojelun jälkihuollon asiakkaille ja heidän vanhemmilleen riittävät jälkihuollon palvelut yhdenvertaisin perustein ja yksilöllisen jälkihuollon tarve huomioiden.

Toiselta hyvinvointialueelta muuttaneelle ei esimerkiksi voi tarjota suppeampaa palveluvalikoimaa tai asettaa häntä muutoin eriarvoiseen asemaan siitä syystä, että asiakas on muuttanut hyvinvointialueen kuntaan toisen hyvinvointialueen kunnasta. Maksusitoumuksia ei tarvita, koska järjestämisvelvollisuus perustuu lakiin.
Lastensuojelulaki 16 § - 16 b § (Finlex)
HE 225/2009 vp, s. 16 (Finlex)

Jälkihuollon kustannusvastuu

Lapsen sijaishuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, jossa lapsen sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista. Jos jälkihuolto järjestetään yli puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen perusteella, vastaa jälkihuollon kustannuksista se hyvinvointialue, jonka alueella lapsen kotikunta on avohuollon sijoituksen päättyessä. Jos jälkihuolto järjestetään harkinnanvaraisesti, vastaa kustannuksista se hyvinvointialue, jossa päätös jälkihuollosta tehdään.

Kustannusvastuussa oleva hyvinvointialue säilyy samana, vaikka nuori muuttaisi alueelta toiselle. Sen sijaan järjestämisvastuu siirtyy nuoren muuttaessa.
Järjestetyistä palveluista ja tukitoimista aiheutuneet kustannukset sijoitushyvinvointialue sekä lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunta ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunta on oikeutettu perimään sijoittajahyvinvointialueelta. 
Lastensuojelulaki 16 a § 3 momentti(Finlex)

Jälkihuollon päättyminen

Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy kuitenkin viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.

Jälkihuollon päättymisen ikäraja laski 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen 1.1.2024. Nuoren, jonka oikeus lastensuojelun jälkihuoltoon on alkanut ennen muutoksen voimaantuloa eli ennen 1.1.2024 ja joka lain voimaantultua on 23-vuotias tai vanhempi ennen 1 päivää heinäkuuta 2024, jälkihuolto-oikeus päättyy kuitenkin vasta 30 päivänä kesäkuuta 2024.
Tällä säännöksellä mahdollistetaan se, että lastensuojelun jälkihuolto voi jatkua kesäkuun 2024 loppuun, vaikka nuori olisikin täyttänyt 23 vuotta lain muuttuessa.
Lastensuojelulaki 75§

Viiden vuoden määräajan tarkoituksena on rajata järjestämisvelvollisuuden ulkopuolelle ne tilanteet, joissa lapsella ei voida katsoa enää olevan jälkihuollon tarvetta. Säännöksen tarkoittama aika on sidottu lastensuojeluasiakkuuden loppumiseen eli siihen ajankohtaan, kun lastensuojelun tarve on lakannut. Jotta viiden vuoden määräaika voidaan luotettavasti osoittaa, täytyy lapsen asiakassuunnitelmassa ja asiakaskertomuksessa selkeästi todeta, että lapsella ei enää ole lastensuojelun asiakkuuden tarvetta.

Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, jossa kuvataan jälkihuollon jälkeen nuoren käytettävissä oleva tuki ja palvelut. Tällä varmistetaan, ettei itsenäistyvä nuori jää ilman tukea jälkihuoltovelvollisuuden päättyessä, vaan sosiaalityöntekijä ohjaa ja saattaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja, tukitoimia ja etuusjärjestelmiä.
Lastensuojelulaki 76 § 2 momentti (Finlex)

Lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon päättymisen jälkeen asiakkaan tarvitsemat palvelut on järjestettävä sosiaalihuoltolain nojalla. Kyseessä ei ole enää lastensuojelulain mukainen tukimuoto.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Sosiaalihuoltolain 8 §:ssä säädetään, että hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 
HE 56-2023 vp

Jos jälkihuoltoa ei järjestetä, on tästä tehtävä erillinen, valituskelpoinen päätös. Kielteisen päätöksen perusteena voi olla, että lapsi on täyttänyt 23 vuotta tai tämä ei ole ollut sijoituksen päättymisen jälkeen lastensuojelun asiakkaana viimeiseen viiteen vuoteen. Muutoin kielteinen päätös voi perustua ainoastaan lapsen tarpeeseen, eli esimerkiksi siihen, että lapsen tilanne on riittävän turvattu, eikä sisällöllistä tarvetta jälkihuollolle enää ole.
HE 252/2006 vp, s. 187 (Eduskunta)

Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin tahansa pyytää sitä ennen 23 ikävuottaan.

Itsenäistymisvarat

Sijoitetun lapsen itsenäistymisvarat 

Itsenäistymisvaroilla tarkoitetaan erillisiä varoja, jotka varataan sijaishuollossa olleen lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen ensisijaisesti jälkihuollon päätyttyä. 

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona, hänen itsenäistymistään varten täytyy kalenterikuukausittain varata määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisista.

Näitä ovat mm. 

• elatusapu
• eläkkeet
• elinkorko
• avustus.

Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja.
Lastensuojelulaki 77 § 1 mom (Finlex)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 14 § (Finlex)

Lastensuojelun asiakasmaksut

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/971/2020 (oikeusasiamies.fi): Kantelussa moitittiin sitä, ettei lapsilisiä ollut käytetty itsenäistymisvarojen kerryttämiseen. AOA totesi, ettei lastensuojelulaki tätä edellytä. Lain mukaan nuorta tulee kuitenkin itsenäistymisvaiheessa tukea tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Nuorella on oikeus saada sijoittajakunnalta selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna tulona voidaan pitää myös opintotuen opintorahaa. 

Jos lapsella tai nuorella ei ole edellä mainittuja tuloja, korvauksia tai saamisia, tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.
Lastensuojelulaki 77 § 2 momentti (Finlex)

Hyvinvointialueen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä. Selvitys täytyy antaa myös sijoituksen aikana, jos huoltaja, edunvalvoja tai 15-vuotias lapsi sitä pyytää.
Lastensuojelulaki 77 § 4 momentti (Finlex)

Itsenäistymisvarojen käyttäminen

Itsenäistymisvarat eivät kuulu jälkihuollon tukitoimiin, vaan ovat niistä erillisiä nuorelle itselleen kuuluvia varoja. Jälkihuollon aikana voi olla tarpeen myöntää taloudellista tukea muihinkin kuin itsenäistymistä tukeviin asioihin ja tavanomaisiin arjen hankintoihin, joihin itsenäistymisvaroja ei tule käyttää. Jälkihuollon taloudellisesta tuesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Toimeentulon ja asumisen turvaaminen jälkihuollossa. 

Lapsen sosiaalityöntekijä tai nuoren työntekijä huolehtii, että itsenäistymisvarat käytetään itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin, siltä osin kuin jälkihuollon taloudellinen tuki ei kata niitä, kuten

• oman asunnon kalustukseen, kodinkoneisiin, taloustavaroihin ja liinavaatteisiin
• opiskelussa tarvittaviin materiaaleihin
• työpaikan saamiseksi tarvittaviin hankintoihin
• muihin perusteltuihin menoihin, kuten osaan ajokortin hankkimisen kuluista.

Itsenäistymisvarojen käyttämistä arvioidaan yhdessä nuoren tai lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Itsenäistymisvarojen käytöstä on perusteltua tehdä yhdessä nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa erityinen suunnitelma (itsenäistymisvarojen käyttöä koskeva suunnitelma), jonka pohjalta itsenäistymisvarojen käyttöä ja niiden riittävyyttä voidaan seurata. Itsenäistymisvaroilla ei tule kustantaa sellaisia menoja, jotka selvästi kuuluvat hyvinvointialueen vastuulle.

Jos huostassa tai jälkihuollossa oleva lapsi on alaikäinen, varojen käyttämiseen tarvitaan lapsen edunvalvojan (huoltajan tai määrätyn edunvalvojan) kirjallinen tai suullinen suostumus. Suullinen suostumus kirjataan lapsen asiakirjoihin.

Ennen itsenäistymisvarojen maksamista hyvinvointialueen on huolehdittava, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisessa ja asumisjärjestelyissä huolehditaan. Tämä on tärkeää erityisesti, jos varat eivät riitä asumiskustannuksiin ja perushankintoihin.

Jälkihuollossa olevalla lapsella tai nuorella on oikeus myös jälkihuollon taloudelliseen tukeen. 
Lastensuojelulaki 76 § 2 momentti (Jälkihuollon sisältö, Finlex)
Lastensuojelulaki 36 § 1 momentti (Lastensuojelun avohuollon tukitoimet, Finlex)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAM 695/2018 (oikeusasiamies.fi)
Räty, Tapio. Lastensuojelulaki – käytäntö ja soveltaminen (2023). 5., uudistettu painos. Edita Publishing Oy.

Itsenäistymisvarojen maksaminen

Itsenäistymisvaroja voidaan maksaa lapselle tai nuorelle, kun jälkihuolto on päättynyt. Itsenäistymisvaroja voidaan maksaa myös jälkihuollon aikana.
Itsenäistymisvarat maksetaan nuorelle viimeistään, kun tämä on täyttänyt 23 vuotta.
Lastensuojelulaki 77 § 3 momentti (Finlex)

Lapsella tai nuorella ei ole ehdotonta oikeutta vaatia varojen maksamista, vaikka ne ovat kertyneet hänen tuloistaan tai nuori on täysi-ikäinen.Maksamista on arvioitava sen perusteella, mihin lapsi tai nuori varoja haluaa käyttää. Tässä arvioinnissa on harkittava myös sitä, olisivatko esitetyt kustannukset sellaisia, jotka ovat osa jälkihuollon taloudellista tukea ja kuuluvat hyvinvointialueen kustannettaviksi. Itsenäistymistä tukevaan käyttötarkoitukseen voidaan myöntää itsenäistymisvaroja.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai nuoren työntekijän velvollisuus on arvioida, milloin nuori on riittävän kypsä päättämään omista asioistaan ja rahankäytöstään. Nuorta pitää ohjata ja tukea itsenäistymisvarojen käytön suunnittelussa. Jos lapsen tai nuoren ja sosiaalityöntekijän välillä vallitsee erimielisyys itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta, asiasta on tehtävä aina muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

Jälkihuollossa olevien nuorten tilanteet vaihtelevat huomattavasti, jolloin myös tarkoituksenmukainen maksuajankohta vaihtelee. Itsenäistymisvarojen maksuajankohdassa pitää ottaa huomioon kunkin nuoren yksilölliset tarpeet ja tilanne sekä täysi-ikäistymisen vaikutus oikeuteen hallinnoida omia varoja. 
StVM 18/2019 vp (Eduskunta)

Itsenäistymisvarojen maksamista voidaan lykätä esimerkiksi silloin, jos on ilmeistä, että 

• varoja käytettäisiin muuhun kuin itsenäistymiseen (kuten päihteisiin)
• nuoren rahankäyttö on hallitsematonta

• nuori tarvitsee rahankäytössään ohjausta ja neuvontaa.

Itsenäistymisvarojen maksamisesta päättäminen

Hyvinvointialueen viranhaltija päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Maksamisesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. 12 vuotta täyttänyt lapsi ja lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja (täysi-ikäisten kohdalla täysi-ikäinen nuori) voi hakea päätökseen muutosta. 

Selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä

Sosiaalihuollon on annettava selvitys lapsen tai nuoren itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta, kun lapsen tai nuoren sijoitus on päättynyt. Jos huoltaja, edunvalvoja tai 15 vuotta täyttänyt lapsi pyytää selvitystä, selvitys on annettava myös sijoituksen aikana.
Lastensuojelulaki 77 § 4 momentti (Finlex).

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies EOAK/971/2020 (oikeusasiamies.fi):  AOA totesi, nuorella on oikeus saada sijoittajakunnalta selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 12.5.2021 EOAK/2723/2020 : Selvitys on annettava pyynnöstä kirjallisesti ja aina ilman aiheetonta viivytystä

Riittämättömät itsenäistymisvarat 

Jos lapsella tai nuorella ei ole tuloja, korvauksia eikä saamisia tai ne eivät riitä, sosiaalihuollon on tuettava itsenäistyvää nuorta asumisessa, koulutuksessa ja muissa itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Lapsen sosiaalityöntekijä tai nuoren työntekijä harkitsee lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti, millaisella summalla nuorta tuetaan.
Lastensuojelulaki 77 § 2 momentti (Finlex)

Monialainen yhteistyö jälkihuoltoikäisten parissa

Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret tarvitsevat usein monenlaista tukea aikuistumiseen. On tärkeä rakentaa alueellisesti yhteistyöverkostoja ja moniammatillisia tiimejä nuorten tuen laadun parantamiseksi, palvelukokonaisuuksien ja ketjujen varmistamiseksi. Esimerkiksi Helsingissä toimii TOIVO-tiimi, joka tarjoaa erityisen vahvaa tukea tarvitseville nuorille apua mm. sosiaalityön, päihde-, rikos- ja mielenterveystyön näkökulmista. OMA TIIMI -mallissa osaamista integroidaan nuorten psykiatristen palveluiden ja lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten tarpeisiin. Mallia voisi soveltaa myös jälkihuoltoikäisiin. Diakonissalaitoksen intensiivisen arkivalmennuksen mallissa sekä SIB-mallissa jälkihuollon työntekijä ja järjestön ammatillinen arjen valmentaja jakavat nuoren tuen vastuuta yhdessä.

YEE-hankkeessa kehitettiin myös yhteistyömalli lastensuojelun jälkihuollon ja Kelan yhteistyölle ja viritettiin yhteistyötä jälkihuollon ja työpajatoiminnan toimintojen yhteen sovittamiseksi sekä mallinnettiin jälkihuollossa olevien nuorten vanhemmuuden vertaisryhmän elementtejä. Rio-hankkeessa mallinnettiin jälkihuollon ja rikosseuraamistyön yhdyspintatoimintaa konkreettiseksi toimintamalliksi.

Nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä on tärkeä vahvistaa yhtäältä nuorten vertaistoiminnan vahvistamiseksi, mutta myös palveluiden laadun vahvistamiseksi asiakaskehittämisen avulla. Pesäpuu ry:n kanssa mallinnettiin mm. Nuorten foorumimalli. 
Kohti monitoimijaista lastensuojelua -julkaisuun on koottu tietoa ajankohtaisesta lastensuojelun kehittämisestä.  

Lue lisää

TOIVO-tiimi
Intensiivinen arkivalmennus
Rikoksilla oireilevien nuorten aikuisten toimintamalli sosiaalihuoltoon
Laura Yliruka, Anne Kantoluoto, Tarja Heino, Terhi Laine & Tiia Hipp (toim.) 2020. Itsenäistymistä ja hyvinvointia tukeva jälkihuolto ja nuorten aikuisten sosiaalityön mallinnus. THL:n työpaperi 32/2020
Sytykkeitä lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyölle
Vertaisryhmätoiminta jälkihuollossa oleville vanhemmille ja vanhemmaksi tuleville
Nuorten Foorumi - vertaisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilta nuorille
OMA TIIMI -malli 
Laura Yliruka, Pia Eriksson, Liisa Jokinen, Kaisa Pasanen (toim.) 2022. Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla. THL:n työpapereita 2022/52.

Lähteitä ja kirjallisuutta

Lainvalmisteluasiakirjoja

• HE 252/2006 vp (Finlex): Hallituksen esitys eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
• HE 225/2009 vp (Finlex): Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain, vankeuslain 4 ja 20 luvun sekä tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta
• HE 217/2016 vp (Finlex): Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
• HE 71/2019 vp (Eduskunta): Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain ja lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.
• StVM 18/2019 vp (Eduskunta)

Kirjallisuutta

• Araneva, Mirjam (2022). Lapsen suojelu. Toteuttaminen ja päätöksenteko. Helsinki: Talentum Pro.
• Laurila, Anja: Nuoren itsenäistymisen tukeminen. Teoksessa Ketola, Jari (2008): Menetyksistä Mahdollisuuksiin: Perhehoitoa Lasten Ja Vanhemmuuden Tueksi. Jyväskylä: PS-kustannus. 
• Räty, Tapio (2023) Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Raportteja ja selvityksiä

• Tanja Hirschovits-Gerz, Tarja Heino, Terhi Laine, Niina Weckroth (toim.) (2023) Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti
• Hirschovits-Gerz, Tanja & Weckroth, Niina & Sauramäki, Sari & Sevola, Silva (2022). Nuorilähtöinen asiakassuunnitelmatyö lastensuojelun jälkihuollossa. Teoksessa: Laura Yliruka & Pia Eriksson & Liisa Jokinen & Kaisa Pasanen (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla.
• Hirschovits-Gerz, Tanja & Weckroth, Niina & Heino, Tarja (toim.) (2022). Ikkuna aikuistumiseen : Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista. THL:n raportti 002/2022. 
• Laura Yliruka, Pia Eriksson, Liisa Jokinen, Kaisa Pasanen (toim.)  2022. Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla. THL:n työpapereita 2022/52. 
• Tanja Hirschovits-Gerz, Niina Weckroth, Tarja Heino (toim.) (2022). Ikkuna aikuistumiseen: Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista. THL:n raportti 002/2022.
• Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmä. Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti. (STM)