Haitallinen rahapelaaminen
Rahapelihaitoilla tarkoitetaan mitä tahansa toistuvan rahapelaamisen yksilölle aiheuttamia kielteisiä seurauksia, kuten merkittäviä taloudellisia tappioita, riippuvuutta tai fyysisiä ja/tai psyykkisiä ongelmia. Näiden lisäksi myös pelaajan lähipiiri, mukaan lukien perhe- ja sosiaaliset suhteet sekä muu yhteiskunta voivat kärsiä rahapelaamisesta. Haittojen vakavuus voi vaihdella lievemmistä aina erittäin vakaviin haittoihin. Rahapelaamisen aiheuttamat haitat voivat olla lyhytkestoisia eli ilmetä ajoittain tai kroonistua eli olla pitkäkestoisia.
Suurella osalla suomalaisista rahapelaaminen on hallinnassa, mutta osalle rahapelaaminen aiheuttaa haittoja. Haitat voivat liittyä
- talouteen
- tunne-elämään
- terveyteen
- ihmissuhteisiin
- työhön tai opiskeluun.
Rahapelihaitat koskettavat suoraan tai välillisesti satoja tuhansia suomalaisia. Haittoihin on mahdollista vaikuttaa vastuullisella rahapelipolitiikalla, muilla ehkäisevän työn keinoilla sekä riittävillä tuki- ja hoitopalveluilla.
Rahapelihaitat pelaajan näkökulmasta
Rahapeliongelmamittareiden (SOGS ja PGSI) kysymysten avulla voidaan saada tietoa pelaamisen haitoista talouteen, tunne-elämään, terveyteen, ihmissuhteisiin sekä työhön tai opiskeluun. Vuonna 2019 yleisimmin koettu haitta rahapelaamisesta oli syyllisyyden tunteminen (6,7 %). Toiseksi yleisin oli kritiikin kokeminen rahankäytöstä tai rahapelaamisesta (3,4 %).
Tarkasteltaessa rahapelihaittojen kokemista vuonna 2017 Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa 11 prosenttia vastaajista oli kokenut vähintään yhden rahapelihaitan. Miehet kokivat rahapelihaittoja naisia useammin. Haittojen kokeminen oli myös tavallisempaa pienituloisilla, työttömillä, lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla sekä pitkäaikaissairailla. Vuonna 2017 tavallisimmat haitat olivat tunnetason haittoja (7 %) ja taloudellisia haittoja (7 %). Vähintään yhden haitan kokeminen oli yleisintä 18–24-vuotiailla. Heistä 17 prosenttia oli kokenut rahapelihaittoja.
12–18-vuotiaat nuoret, jotka pelasivat viikoittain, kokivat enemmän rahapelaamiseen liittyviä haittoja kuin kuukausittain tai harvemmin pelanneet. Useimmiten koettuja haittoja viikoittain pelaavien nuorten keskuudessa olivat
- syyllisyyden ja häpeän tunne (17 %)
- ihmissuhdeongelmat (13 %)
- päivärytmin häiriintyminen (10 %).
Rahapelihaitat läheisten näkökulmasta
Vuonna 2019 vastaajista 14 prosenttia oli kokenut läheisen tai läheisten rahapeliongelmien aiheuttaneen haittaa myös itselleen. Vähintään yhden haitan kokeminen lisääntyi vuodesta 2015. Yleisimmin koettuja haittoja olivat
- huoli läheisen terveydestä tai hyvinvoinnista (10 %)
- tunne-elämän kuormittuneisuus (9 %)
- ihmissuhdeongelmat, kuten erimielisyydet, eristäytyminen tai ystävyyssuhteiden katkeaminen (4 %).
Rahapelihaitat yhteiskunnan näkökulmasta
Rahapelaamisen haitat voivat olla yksilöllisiä tai ulkoisia. Yksilölliset haitat kohdistuvat pelaajaan itseensä, ulkoiset haitat puolestaan muuhun yhteisöön ja yhteiskuntaan. Näin rahapelaaminen voi vaikuttaa myös ihmisiin, jotka eivät välttämättä pelaa itse lainkaan.
Rahapelaamisen yhteiskunnalliset haitat voidaan jaotella esimerkiksi
- taloudellisiin haittoihin
- työhaittoihin
- terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haittoihin.
Yhteiskuntatason haitat ovat useammin rahallisia ja liittyvät ongelmapelaamisen aiheuttamiin haittoihin. Yhteiskuntatason haittoja voivat olla esimerkiksi rahapelaamisen aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kulut sekä rahapelaamiseen liittyvän rikollisuuden aiheuttamat kustannukset.
Rahapelirikollisuuden aiheuttamien kustannusten arvioitiin vuonna 2019 olevan noin 9,3 miljoonaa euroa. Jos huomioon otetaan myös aineettomat kustannukset, kuluja syntyi noin 36,2 miljoonaa euroa.
