Rahapeliongelman tunnistaminen ja palvelut

Rahapeliongelma ja riskitasolla rahapelaaminen ovat huonosti tunnistettuja ilmiöitä sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikka niiden aiheuttamat haitat yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle laajemmin ovat merkittäviä. 

Ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyy usein pakonomaista pelaamista, hallinnan haasteita, pelaamisen jatkumista haitoista huolimatta, epäonnistuneita yrityksiä pelaamisen lopettamisesta, salailua ja häpeää. Pelaaminen voi olla myös riskitasolla pelaamista, jota pelaaja ei vielä itse tunnista. Riskitason pelaaminen altistaa vakavamman ongelman kehittymiselle. 

Rahapelaamisen puheeksiottamisella pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistamaan mahdolliset rahapelihaitat ja vähentämään rahapelaamiseen liittyvää häpeää, leimaantumisen pelkoa ja stigmaa.  

Puheeksiottaminen mahdollistaa sekä varhaisen riskitason pelaamisen tunnistamisen että jo mahdollisesti ongelmallisella tasolla pelaamisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen, hoitoon ohjauksen ja ehkäisee laajempien rahapelihaittojen kehittymisen. Rahapelaamisen puheeksiottaminen on asiakkaalle kutsu avoimeen vuorovaikutukseen ammattilaisen kanssa. Se mahdollistaa asiakkaalle turvallisen keskusteluhetken hänen rahapelaamisestaan ja siihen liittyvistä muista mahdollisista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja antaa tarvittaessa keinoja rahapelaamisen vähentämiseen tai lopettamiseen.  Avoimessa ja tuomitsemattomassa hengessä ja ilmapiirissä käytävä keskustelu tähtää rahapelaamisesta aiheutuvan häpeän vähentämiseen, muutosvalmiuden vahvistamiseen ja hoitomotivaation kasvattamiseen.  

Rahapelaamisen tuki- ja hoitopalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Hyvinvointialueille kuuluu myös rahapelihaittojen ehkäisyyn liittyviä vastuita. Lakisääteisten palveluiden rinnalla järjestöjen tarjoamat tuki- ja hoitopalvelut sekä järjestöjen tekemä ehkäisevä työ ovat merkittävä osa rahapelihaittojen tuen hoidon ja ehkäisyn kokonaisuutta. Uudistuneen sosiaali- ja terveydenhuollon lain myötä riippuvuuksiin liittyvät tuki- ja hoitopalvelut ovat yhä kiinteämpi osa mielenterveys- ja päihdepalveluita. Laissa puhutaankin nykyisin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluista. 

Ammattilaisten esille nostamia esteitä rahapelaamisen puheeksiottamiselle ovat muun muassa puuttuvat jatkohoitopolut, tietämättömyys saatavilla olevista palveluista, ajan puute, pelko asiakkaan reaktiosta sekä tiedon puute rahapelihaitoista ilmiönä.  

Rahapeliongelman hoidossa tarvitaan usein moniammatillista yhteistyötä. Rahapeliongelmasta toipumiseen liittyy olennaisesti myös taloudellinen toipuminen, joka on tärkeää huomioida tukea ja hoitoa suunniteltaessa ja tässä erityisesti moniammatillinen yhteistyö sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja sujuvien palveluketjujen muodostaminen hyvinvointialueilla ovat merkittävässä roolissa rahapelihaittojen varhaisen tunnistamisen sekä tuen ja hoidon piiriin ohjaamisessa.