Kunnan monialaiset ryhmät
Kunnissa toimii useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä monialaisia työryhmiä. Työryhmät edistävät erilaisia aihesisältöjä ja toteuttavat osaltaan kunnan strategiaa ja eri toimialojen suunnitelmia. Lisäksi työryhmät voivat osallistua esimerkiksi ennakkoarviointien, lausuntojen ja hyvinvointikertomusten tekemiseen.
Hyvinvointiryhmässä monialainen edustus
Kunnat voivat nimetä eri toimialojen johtohenkilöistä koostuvan hyvinvointityöryhmän, jonka puheenjohtaja on kunnan johtoryhmän jäsen. Tämä helpottaa hallinnonalat ylittävää operatiivista johtamista sekä asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. (HE 2016)
Esimerkiksi Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmän tehtävänä on parantaa Kuopion alueen asukkaiden hyvinvointia kehittämällä ja arvioimalla hyvinvoinnin strategioita ja toimintamuotoja.
Hyvinvointiryhmä tuottaa ja välittää tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista sekä tuottaa Kuopion vuosittaisen ja valtuustokausittaisen sähköisen hyvinvointikertomuksen.
Hyvinvointiin liittyviä ryhmiä on perustettu myös luottamushenkilöille.
Esimerkiksi Kontiolahdella on Hyvinvointi- ja osallisuusneuvottelukunta, jonka jäseniksi kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan viisi luottamushenkilöjäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat sivistyslautakunnan jäseniä.
- Neuvottelukunnan tehtävänä on:
- Tehdä esityksiä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen palvelujen kehittämisestä.
- Osallisuuden lisääminen kunnan, kuntalaisten, seurojen ja järjestöjen kanssa.
- Tilaisuuksien järjestäminen yhdessä järjestöjen ja seurojen kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Kutsua tarvittaessa kokouksiinsa asiantuntijoita sekä järjestöjen ja yhdistysten edustajia.
Esimerkiksi Espoossa hyvinvoinnin johtamisesta ja ohjaamisesta vastaa johtoryhmä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä (HTE) sekä kolme ikäkausittaista hyvinvointityön ohjausryhmää. HTE:n tehtävänä on muun muassa johtaa hyvinvointia koskevien tavoitteiden toimeenpanoa ja edistää hyvinvointia tukevaa yhteistyötä toimialojen ja verkostojen välillä.
Hyvinvointiryhmä voi koota muita monialaisia ryhmiä
Hyvinvointityöryhmän alaisuudessa sisältökysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa toimii sisällöllisiä työryhmiä. Asiat voidaan myös valmistella sillä toimialalla, joka pääasiassa vastaa kyseisistä asioista.
Jos kunnassa on erillinen hyvinvointiryhmä, on varmistettava että siinä on riittävä edustus kunnan johtoryhmästä. Hyvinvointiryhmillä voi olla alatyöryhmiä, jotka voivat olla muutoinkin toimivia työryhmiä.
Esimerkiksi Nokian hyvinvointityöryhmän ohjauksessa on vuonna 2020 toiminut seitsemän teemaryhmää:
- viisaan liikkumisen työryhmä
- mielenterveys- ja päihdetyön ryhmä
- lasten ja nuorten verkostoryhmä
- oppilashuollon ohjausryhmä
- työllisyyden edistäminen ryhmä
- ikääntyneiden teematyöryhmä
- ravitsemuksen teematyöryhmä
Lakisääteiset monialaiset ryhmät kunnassa
- Ehkäisevän päihdetyön toimielin
- Nuorisotoimen monialainen yhteistyöryhmä
- Nuorisovaltuusto
- Vanhusneuvosto
- Vammaisneuvosto
- Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä
- Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä
Ehkäisevän päihdetyön toimielin
Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on mm.
- esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa, ja huolehtia siitä, että edellä mainitut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja
- erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. (Ehkäisevän päihdetyön laki HE 339/2014, 5 §)
Nuorisolain mukaiset kuntien ohjaus- ja palveluverkostot
Kunnassa on oltava monialainen ohjaus- ja palveluverkosto tai yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Kunnat voivat myös yhdistellä eri kohderyhmille suunnattuja verkostoja haluamallaan tavalla, kunhan nimetylle verkostolle olisi annettu tehtäväksi ehdotetun lain mukaiset tehtävät. Verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on:
- koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi
- edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta
- edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi. (Nuorisolaki 1285/2016, 9 §)
Nuorisovaltuusto
Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä.
Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 §:ssä (Kuntalaki 410/2015, 26 §)
Vanhusneuvosto
Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
(Kuntalaki 410/2015, 27 §)
Vammaisneuvosto
Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.
Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
(Kuntalaki 410/2015, 28 §)
Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä
Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaava monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen tai kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sen tehtäviä voi hoitaa myös jokin muu tehtävään soveltuva ryhmä.
(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 §)
Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä
Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja.
(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 §)
Täydentäviä monialaisia ryhmiä
Kunnissa on myös muita monialaisia ryhmiä, joissa työskennellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden kaventamisen liittyvien asioiden parissa. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- osallisuusohjelmatyöryhmä kuntalaisen osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi Lahdessa ohjelman käytännön toteutuksesta ja kehityksestä vastaa jatkossa kaupunkikonsernin osallisuustyöryhmä, johon nimetään jokaiselta toimialalta osallisuuden vastuuhenkilö.
- teknisen toimen koollekutsumana kokoontuu kevyen liikenteen yhteistyöryhmä, jossa monisektorinen joukko pohtii kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä.
Lue lisää kestävän liikenteen mallikunnista (Docplayer)
Lue lisää pyöräilyn kehittämisestä (Pyöräilykuntien verkosto) - maankäyttötyöryhmä
- asuntopoliittinen työryhmä
- liikenneturvallisuustyöryhmä
- ympäristöohjelmatyöryhmä
- kehittämistyöryhmä
Lähteet
Hallituksen esityksen yleisperustelut 31.8.2016 (soteuudistus.fi, pdf 2,1 Mt)
Hyvinvoinnin edistäminen monialaisena yhteistyönä Nokian kaupungissa (Nokian kaupunki, pdf 646 kt)
Penttilä J (2016) Kunnan uusi / tuleva hallintorakenne ja hyvinvointityö, Esimerkki Kontiolahdelta. Työkokous kuntien hyvinvoinnin edistämisen toimijoille 19.10.2016, esitys. Itä-Suomen aluehallintovirasto
