Järjestöt kunnassa

Järjestöt edistävät hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt työskentelevät lähellä kansalaisen arkea. Järjestötoiminnassa ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin.

Toiminnan vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Suomessa on tällä hetkellä noin 135 000 rekisteröityä yhdistystä. 

Järjestöjen monipuolinen toiminta

Järjestöt tarjoavat mielekästä matalan kynnyksen toimintaa kaikenikäisille, niin suurissa kuin pienissä kunnissa. Järjestöjen toimintamuotojen laajaan kirjoon kuuluvat muiden muassa:

  • Yksinäisyyden torjunta, ystävätoiminta
  • Lastenhoitoapu
  • Kerhot, ryhmätoiminta
  • Tapahtumat, virkistystilaisuudet
  • Tuetut lomat ja leirit
  • Retket
  • Ulkoilu, liikuntaryhmät
  • Tiedon tuottaminen ja jakaminen, oppaat
  • Vaikuttamistyö, edunvalvonta
  • Koulutukset, kurssit
  • Vertaistuki
  • Ohjaus ja neuvonta
  • Kriisiapu

Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö 

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kuntalain 1 § ja 22 § velvoittavat kuntia myös edistämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä on tehtävä laajasti eri toimijat huomioiden ja osallistaen.

Vuoden 2022 Sosiaalibarometrista (SB 2022, 107) käy ilmi, että viidennes kuntavastaajista mainitsi kuntansa viime vuosien onnistuneimpana käytäntönä jonkin järjestöjen toimintamallin, hankkeen, palvelun, liikuntaryhmän, tapahtuman tai kunnan ja järjestön yhteisen toiminnan. 

Järjestöjen keskinäinen sekä kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö ovat keskeisessä roolissa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamistyössä. Yhteistyön kehittäminen edellyttää tavoitteellisuutta ja selkeää sopimista yhteistyön päämääristä ja toimintatavoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimista esimerkiksi yhteistyötavoista ja asiantuntemuksen hyödyntämisestä.

Järjestöjen ja kuntien kumppanuudella terveyden edistämiseen liittyvä toiminta saadaan lähemmäs kuntalaisia. Samalla vahvistetaan kuntalaisten äänen kulumista. Kunnan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä kannattaa huomioida esimerkiksi seuraavat asiat:

  • Yhteisten tavoitteiden määrittely
  • Yhteistyölle on varattu riittävästi aikaa 
  • Joustavat rakenteet yhteistyön tukena
  • Moniäänisyyden arvostaminen 
  • Avoin tiedottaminen molemmin puolin
  • Riittävien resurssien varaaminen
  • Yhteisten tavoitteiden toteutumisen arviointi

Lue myös hyvinvointialueiden yhteistyöstä järjestöjen kanssa
Kunta voi tukea järjestöjä kumppanuusrahoituksella
Ota järjestöt mukaan kunnan osallisuusohjelman tekoon
Osallisuutta edistävässä hallintomallissa järjestöt nähdään kumppaneina

Esimerkkinä iäkkäiden osallisuuden lisääminen

Osallisuuden vastakohta on osattomuus. Osattomuudella tarkoitetaan yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta tai pahimmillaan yhteisöstä syrjäytymistä ja osallistumismahdollisuuksien puuttumista. Iäkkäillä yksinäisyyttä aiheuttaa sosiaalisten verkostojen kaventuminen. Usein taustalla on fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen tai läheisten ihmisten kuolema.

Osallisuutta voidaan lisätä tunnistamalla osattomuutta kokevat ihmisryhmät, minkä jälkeen on mahdollista miettiä yhdessä tarkoituksenmukaista tukea. Tässä järjestöillä on keskeinen rooli kuntien yhteistyökumppaneina. Osattomuutta kokevat ryhmät voidaan tunnistaa esimerkiksi osallisuusindikaattorin avulla.
Osallisuusindikaattori

Järjestöt tarjoavat mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja tilaisuuden mielekkääseen tekemiseen. Järjestötoiminnassa ikäihmiset voivat osallistua esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan, harrasteryhmiin liittyen kulttuuriin, ulkoiluun ja liikuntaan tai saada digitukea ja antaa vertaistukea ikätovereilleen.  

Aineistopankki iäkkäiden ihmisten ryhmä- ja viriketoiminnan tukemiseen (Vahvike)
Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta

Lisätietoa

Vinkkejä järjestöille: Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen
Järjestöbarometri
Sosiaalibarometri
Järjestöjen sote-muutostuki (Soste)
Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri
Tietoa sote-järjestöistä (SOSTE)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Finlex)
Järjestömuotoisten tuottajien sosiaali- ja varhaiskasvatus- ja terveyspalvelut vuonna 2020 Järjestömuotoisten tuottajien sosiaali-, varhaiskasvatus- ja terveyspalvelut vuonna 2020 (Soste, pdf 446 kt)
Kuntajohdon 2021 TEA-viisari Tilastoraportti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa – TEA 2021