Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan talousasiakirjoissa

Hyvinvointikertomusten ja hyvinvointisuunnitelmien tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tärkeää konkretisoida kuntien talousarvioasiakirjoissa. Näin varmistetaan resurssit, joilla voidaan toteuttaa annettuja tavoitteita.

Tällä sivulla on esimerkkejä kuntien talouden suunnittelun ja seurannan asiakirjoista sekä tavoista konkretisoida hyvinvointitavoitteita.

• Hyvinvointitavoitteiden toteutuminen tarvitsee usein resurssien kohdentamista
• Talousarvion suunnitteluohje turvaa hyvinvointitavoitteiden mukanaolon
• Resurssien kohdentaminen hyvinvointiin
• Toiminnan muutos ilman resurssimuutoksia
• Hyvinvointitavoitteiden toteutumista seurattava osana talousarvioprosessia
• Tilinpäätös hyvinvointitavoitteiden seurantavälineenä
• Kansallinen vertailutieto hyödyksi toiminnan ja talouden suunnittelussa ja arvioinnissa

Hyvinvointitavoitteiden toteutuminen tarvitsee usein resurssien kohdentamista

Hyvinvointitavoitteiden tulisi näkyä vähintään yleisperusteluissa osana kunnan strategiaa ja strategisia tavoitteita sekä palvelualueiden toiminnallisina tavoitteina parhaimmillaan sitovina tavoitteina seurantamittareineen.  Myös hyvinvointikertomuksessa on tarpeen kuvata tavoitteiden ja toimenpiteiden vastuutahot, resurssit ja indikaattorit, joiden avulla onnistumista seurataan. Näin niiden sitominen talousarvion suunnitteluun ja seurantaan on helpompaa. Resursseja ovat esimerkiksi työpanos, avustukset, kokoontumistilat ja markkinointi. Toimiva yhteistyö eri sektoreiden välillä suuntaa käytettävissä olevia resursseja tehokkaammin.

Käytännössä hyvinvointia edistävien tavoitteiden ja toimenpiteiden tulisi näkyä toiminto- ja taloussuunnitelmassa sitovina tavoitteina, toimialakohtaisina toimina ja resursseina sekä käyttötalousosassa ja investointiosassa onnistumisen mittareina toimintakertomuksessa kuvauksena käytetyistä resursseista ja onnistumisista tavoitteittain.

Kouvolassa hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosana toimii oma ohjelmansa, Hyvinvoiva Kouvola-ohjelma 2017- 2020, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Toimialat määrittelevät hyvinvointiohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä kaupungin taloussuunnitelman tavoitteet valtuustokaudelle. Ohjelmasta on nostettu tavoitteita kaupungin talousarvioon. Toimialojen ja palveluketjujen seuraavan vuoden hyvinvointitavoitteet asetetaan elokuussa. Palveluiden hyvinvointiohjelmaa toteuttavat toimenpiteet laaditaan ja ne esitetään vuosittaisessa talousarvion käyttösuunnitelmassa tammikuussa.

Hyvinvointisuunnitelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan vuosittain hyvinvointi-indikaattoritiedon vuosiraportissa. Vuosiraportin indikaattoritiedon kerääminen tapahtuu huhtikuussa ja raportointi valtuustolle toukokuussa osavuosikatsauksen liitteenä.

Hyvinvoiva Kouvola -ohjelman valmistelua varten perustettiin monialainen työryhmä, joka toimii nyt ohjelman toimeenpano- ja seurantaryhmänä. Hyvinvoinnin työryhmä koordinoi ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista osana kunnan talousarvion suunnittelua ja raportoi hyvinvoinnin ohjausryhmälle. Kouvolassa tavoitteiden toteutumisen seurantaa tehdään osavuosikatsausten yhteydessä. Salossa toimii monialainen hyvinvointiryhmä, joka mm. kokoaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Eri palvelualueet tekevät esityksensä hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueista ja toimenpiteistä sekä voimavaroista, joilla tavoitteet voidaan toteuttaa. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset ovat mukana lautakuntien talousarvio- ja toimintasuunnitelmissa.

Tornion kaupungin hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, tavoitteita ja kehittämiskohteita vuosille 2021-2025 käsitellään talousarviossa ja suunnitelmassa. Poikkileikkaavaksi teemaksi on valittu ”eriarvoisuuden ehkäisy”. Hyvinvointityön tavoitteiksi valitut kolme tavoitetta on muotoiltu kuntalaisen kokemuksellista näkökulmaa korostaviksi, kun taas kehittämiskohteet on asetettu niin, että kaupungin toimialat ja verkostokumppanit voivat tunnistaa niistä omat mahdollisuutensa ja roolinsa kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. 

Alaohjelmista koostuvaa hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa tarkennetaan vuosittain osana talousarviosuunnitelmaa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittaisissa tilinpäätöksissä ja vuosittain valtuustolle esitettävissä hyvinvointiraporteissa kaupunkistrategian alaohjelmissa valittujen mittareiden pohjalta.

Tornion kaupunki Kaupunkistrategia
Tornion kaupunki Hyvinvointikertomus 2017-2021 ja tavoitteet 2021-2025
Tornion kaupunki Talousarvio 2023, suunnitelma 2024-2025

Talousarvion suunnitteluohje turvaa hyvinvointitavoitteiden mukanaolon

Esimerkiksi Oulun talousarvio 2021 ja taloussuunnitelma 2022–2023 suunnitteluohjeessa hyvinvointitavoitteet ovat osa strategista ohjausta eikä hyvinvointia käsitellä vain toimintaympäristön kuvaus -luvussa. 

• Strateginen ohjaus ja sitovien tavoitteiden asettaminen -luvussa on lueteltu hyvinvointikertomuksen tavoitteet ja ne velvoitetaan sisällytettäväksi eri toimialojen suunnitelmiin.
  Lue lisää asiakirjasta (Oulun kaupunki)

Resurssien kohdentaminen hyvinvointiin 

Resurssien osoittaminen hyvinvointiin pitää sisällään ajatuksen hyvinvointi-investoinnista, jossa hyvinvointiin sijoitetut resurssit palautuvat erilaisina hyötyinä. Hyvinvointitavoitteet eivät toteudu itsestään ilman, että tavoitteisiin liitetään toiminta.

Kun hyvinvointikertomuksessa kuvataan tavoitteiden ja toimenpiteiden vastuutahot, resurssit ja indikaattorit, joiden avulla onnistumista seurataan, niiden sitominen talousarvion suunnitteluun ja seurantaan on helpompaa. Resursseja ovat esimerkiksi työpanos, avustukset, kokoontumistilat ja markkinointi. Toimiva yhteistyö eri sektoreiden välillä suuntaa käytettävissä olevia resursseja tehokkaammin.

Esimerkkejä

• Porin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kohdennetaan yhdistyksille toiminta avustusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä Rakkaudella porilaisille nuorille hyvinvointirahaa kaikille avoimen toiminnan järjestämiseen (osallistuva budjetointi). Lisäksi kohdennetaan Nuorisopassiin ja Harrastamisen Porin malliin.
  Lue lisää Porin kaupungin talousarviosta 2023 ja taloussuunnitelmasta 2023-2025 (pdf 4,6Mt, Porin kaupunki)
• Kemissä hyvinvointisuunnitelman tavoitteina mainitaan työllisyysasteen nostaminen. Esimerkiksi keskusvirastoon toimialan konkreettisena toimenpiteenä on Kohtaamo-hankkeena. Hankerahoituksessa toimenpiteelle on yksilöity henkilökunnan määrä ja budjetti. 
• Kemin kaupunkistrategian tavoitteena on tasaisesti jakautunut hyvinvointi, ja konkreettisena toimenpiteenä esimerkiksi Koko Kemi Liikkuu -hanke. Hankkeessa varataan rahaa projektipäällikön ja liikuntaneuvojan toimia varten. 
  Lue lisää Kemin talousarvioista ja -suunnitelmasta (pdf 5,3 Mt, Kemin kaupunki) 
• Hyvinvoiva Kouvola -ohjelman valmistelua varten perustettiin monialainen työryhmä, joka toimii nyt ohjelman toimeenpano- ja seurantaryhmänä. Hyvinvoinnin työryhmä koordinoi ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista osana kunnan talousarvion suunnittelua ja raportoi hyvinvoinnin ohjausryhmälle. Kouvolassa tavoitteiden toteutumisen seurantaa tehdään osavuosikatsausten yhteydessä.
• Salossa toimii monialainen hyvinvointiryhmä, joka mm. kokoaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Eri palvelualueet tekevät esityksensä hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueista ja toimenpiteistä sekä voimavaroista, joilla tavoitteet voidaan toteuttaa. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset ovat mukana lautakuntien talousarvio- ja toimintasuunnitelmissa.

Toiminnan muutos ilman resurssimuutoksia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttaminen ei aina tarvitse uusia nimettyjä resursseja. Esimerkiksi työtapoja voidaan muuttaa tai luoda uusia toimintatapoja. 

Joskus kunnan yleiset hyvinvointitavoitteet eivät riittävästi konkretisoidu toimialojen toiminnassa. Silloin yhteys strategisten tavoitteiden ja käytännön toiminnan välillä voi jäädä ohueksi ja tavoitteiden toteutuminen vaarantua. 

Toimialoittaiset sitovat tavoitteet ja tarkat tavoitteiden toteutumisen mittarit tukevat strategisten tavoitteiden toteutumista. 

Esimerkkejä:

• Vantaan talousarviossa 2021 ja taloussuunnitelmassa 2021–2024 liitetään hyvinvointitavoitteet taloussuunnitteluun: ”Hyvinvointiohjelma on strategiaa toimeenpaneva ohjelma. 
• Vantaan yhtenä strategisena painopistealueena on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tälle painopisteelle on nimetty strateginen tavoite ”Hyvinvointierot vähenevät”.  Strateginen tavoite konkretisoituu esimerkiksi sitovana tavoitteena ”Harrastustakuun edistäminen”, jonka mittarina on ”Hobihobissa näkyvien ilmoitusten (harrastusten) sekä osallistujien määrä lisääntyy.” Mittarin tavoitetasoksi vuodelle 2021 on asetettu ”Ilmoitusten määrä lisääntynyt 200 % ja osallistujien määrä lisääntynyt 300 %.”
  Vastaavasti toinen sitova tavoite on ”Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman toteuttaminen”, jossa mitataan suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista.
• Porin talousarviossa 2023 ja taloussuunnitelmassa 2023-2025 liitetään strategian painopisteet taloussuunnitteluun: ”kasvun, osaamisen ja hyvinvoinnin korostaminen”. Talousarvioon liittyvä raportointi on samalla raportointia strategian tavoitteiden onnistumisesta. Raportoinnissa käytetään liikennevalomallia: tavoite on toteutunut, tulee toteutumaan tai ei toteudu.
• Porin strategiassa painopisteille on määritelty kymmenen strategista tavoitetta ja 47 tekoa, joiden kautta avataan toimenpiteet ja mittarit talousarviossa ja -suunnitelmassa TOP10-prosesseittain sekä toimialarajat ylittävissä tavoitteissa.

 Hyvinvointitavoitteiden toteutumista seurattava osana talousarvioprosessia

Punkalaitumella hyvinvointikertomuksessa valitut painopistealueet ja tavoitteet esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Näin varmistetaan toimenpiteiden kirjaaminen toiminta ja taloussuunnitteluun kunnan vuosikellon rytmissä. 

Punkalaitumen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sijoitettu kunnan talouden vuosikelloon. Hyvinvointiryhmä varmistaa, että hyvinvointi- ja terveystavoitteet otetaan mukaan talousarvioon ja niiden toteutumista arvioidaan osana tilinpäätöstä. 

Punkalaitumen kunta Talousarvio
Punkalaitumen kunta Kuntastrategia
Punkalaitumen kunta Hyvinvointikertomus

Helsingissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet ja tavoitteet kaupunkistrategian pohjalta sekä toimeenpanee, seuraa ja arvioi kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana kaupungin toiminnan, henkilöstön ja talouden johtamista. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosikellossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kaupungin talouden suunnittelua. Talousarvion valmistelussa huomioidaan kaupunkiyhteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja mittarit.

Nokian kaupungissa hyvinvointiohjelma 2022-2030, Hyvinvoiva ja osallistuva nokialainen on kaupungin strategian painopisteenä, politiikkaohjelmana ja kärkihankkeena osallisuuden edistäminen. Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupungin missioksi eli ydintehtäväksi on kirjattu: hyvinvoivat nokialaiset. Hyvinvointiohjelman kuntalaisten osallisuuden edistäminen on huomioitu talousarviossa tavoitteina ja toimenpiteinä palvelualuettain ja tulosaluettain sekä kaupungin tilinpäätöksessä.

Hyvinvointisuunnitelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan vuosittain hyvinvointi-indikaattoritiedon vuosiraportissa. 

Nokian kaupunki Strategia
Nokian kaupunki Hyvinvointiohjelma
Nokian kaupunki Tilinpäätös

Tilinpäätös hyvinvointitavoitteiden seurantavälineenä

Tilinpäätös on hyvä keino seurata asetettujen hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Tilinpäätös ja vuotuinen hyvinvointikertomuksen toteutumisen seuranta tukevat toisiaan.

Esimerkkejä:

• Lahden kaupungin tilinpäätöksessä 2022 tarkastellaan asukkaiden luontolähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Luontoaskel terveyteen -ohjelmalla. Mittarina on esimerkiksi Luontoaskel terveyteen -ohjelman toteutuminen. Toteumaa kuvataan tehdyillä toimenpiteillä ja tilaa toteutuneeksi.
  Lue lisää Lahden kaupungin tilinpäätöksestä 2022 (pdf, 2,2Mt, Lahden kaupunki)

• Porin kaupungin tilinpäätöksessä 2022 arvioidaan sivistystoimialan asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

  • Esimerkiksi tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen on asetettu mittareiksi harrastamisen suomen malli -toiminnan osallistujamäärä ja nuorisopassin käyttöaste. Toteuman kuvataan harrastamisen suomen mallissa olleen syksyllä 2022 6480 toteutunutta asiakaskontaktia ja keväällä 2022 vastaava lukumäärä 9454. Nuorisopassin käyttöaste oli 79,4% ja suosituimmiksi eduiksi kuvattiin: uimahallit, linja-automatkat, kuntosalit, keilahalli, elokuvat ja Porin Ässien kotipelit.
    
    Lue lisää Porin kaupungin tilinpäätöksestä 2022 (pdf, 1,5Mt, Porin kaupunki)

• Vihdin kunnan tilinpäätöksessä 2021 tarkastellaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi Avoimuus- ja osallistumiskulttuurin kehittäminen Vihdissä -teemassa päätösten vaikutuksia arvioidaan valmistelun yhteydessä vahvistetun arviointimenettelyn mukaisesti. Arviointikriteeriksi esitetään päätösten ennakkovaikutusten arviointimenettelyn olevan käytössä kaikissa toimielimissä. 
  
  Poikkeamalle annetaan selitys, esimerkiksi ”päätöksenteon ennakkovaikutusten arviointiprosessin käyttöönotto ei ole toteutunut vuoden 2021 aikana. Lapsivaikutusten arviointi toteutetaan osana Lapsiystävällinen kunta -työtä.”
  
  Lue lisää Vihdin kunnan tilinpäätöksestä 2021 (pdf, 6,6 Mt, Vihdin kunta)

• Mänttä-Vilppulan kunnan tilinpäätöksessä 2021 tehdään toteumavertailua ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi toiminnalliseksi tavoitteeksi on asetettu hyvän hallinnon periaatteiden mukaisen päätösvalmistelun parantaminen. Strateginen kytkös on kuvattu niin että rakenteet ja prosessit ovat tarkoituksenmukaisia, toimivia ja tehokkaita. Ennakkovaikutusten (mm. yritysvaikutukset) arviointi sisällytetään päätösvalmisteluun. Arviointikriteeriksi esitetään sisäisen tarkastuksen lausuntoa päätösvalmistelusta.

  • Toteumaa kuvataan esimerkiksi ”Päätöksien valmisteluun, valvontaan ja ohjaukseen on panostettu loppuvuonna. Uusi asianhallintaohjelma ohjaa parempaan päätösvalmisteluun.”
    
    Lue lisää Mänttä-Vilppulan tilinpäätöksestä 2021 (pdf, 2,1Mt, Mänttä-Vilppulan kunta)

Kansallinen vertailutieto hyödyksi toiminnan ja talouden suunnittelussa ja arvioinnissa 

Tornion kaupunkistrategiassa 2021-2025 ja taloussuunnittelussa hyödynnetään kansallisesti tuotettua vertailutietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kouluterveyskyselyllä, TEAviisarin tiedonkeruulla sekä HYTE-kertoimella. Tiedot ovat käytössä elämänlaatupalveluiden vahvistamisessa sekä osallistuva ja yhteisöllinen kaupunki tavoitteissa.

Oulun kaupungissa kansallisesti tuotettua vertailutietoa hyvinvoinnin ja edistämisestä käytetään sekä vuosittaisessa että valtuustokausittaisessa toiminnan ja talouden suunnittelussa. TEAviisarin tiedot ovat käytössä esimerkiksi sivistys- ja kulttuuripalveluiden vuosittain seurattavina tunnuslukuina. Toimenpiteistä vertailutietojen perusteella sovitaan, koska tavoitteena on olla kuntien parhaassa neljänneksessä liikunnassa, perusopetuksessa ja lukioissa.

Alla olevasta videosta voit poimia yhteensä seitsemän vinkkiä tietojen hyödyntämiseen kunnassa.