Lautakunnat hyvinvoinnin edistäjinä
Hyvinvointityö lautakunnissa
Kunnassa on tärkeä varmistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollisuus riippumatta luottamushenkilöorganisaatiosta. Kaikkien toimialojen ymmärrettävä oma roolinsa hyvinvoinnin edistäjänä, vaikka kunnassa olisikin erillinen hyvinvointilautakunta. Kaikissa lautakunnissa tehdään päätöksiä, joilla on suora tai epäsuora vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Vaikka tietylle lautakunnalle olisi keskitetty hyvinvointipalvelujen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointivastuu, eivät muut lautakunnat saa unohtaa omaa rooliaan hyvinvoinnin edistämisessä.
Hyvinvoinnin edistäminen lautakuntatyössä
Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain. Pakollisia lautakuntia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunta. Esimerkkejä lautakuntarakenteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi:
- Vaalassa on hyvinvointilautakunta, elinvoimalautakunta ja tarkastuslautakunta. Hyvinvointilautakunnan toimialaan kuuluvat: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, vapaa sivistystyö, vapaa-aika-, nuoriso-, liikunta-, taide- ja kulttuuri-, kirjasto- ja työllistämispalvelut sekä paikallisen yhteisöllisyyden edistäminen.
Hyvinvointilautakunnan esittelijöinä toimivat hallintopalveluiden ja sivistyspalveluiden osastojohtajat omilla toimialoillaan. - Kuopiossa on kymmenen lautakuntaa, muun muassa hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta ja perusturva- ja terveyslautakunta. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta johtaa hyvinvoinnin edistämisen palvelualuetta, johon sisältyy kirjastopalvelut, museokeskus, liikuntapaikkapalvelut, kansalaistoiminnan palvelut, kansalaisopisto, kaupunginteatteri ja musiikkikeskus.
Esittelijänä toimii apulaiskaupunginjohtaja tai esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen johtaja. - Heinolassa toimii seitsemän lautakuntaa, mukaan lukien hyvinvointilautakunta. Lautakunta vastaa muun muassa varhaiskasvatuksen, opetus- ja koulutus-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluista, museotoiminnasta ja taiteen perusopetuksesta, kotouttamisesta sekä toimii ehkäisevän päihdetyön vastaavana toimielimenä.
Esittelijänä toimii hyvinvointijohtaja.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päätökset voidaan tehdä myös lautakuntavalmistelun ulkopuolella.
- Lahdessa konsernihallinto toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Konsernihallinnossa toimii osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto, joka
- vastaa kaupungin hyvinvoinnin tilan selvittämisestä ja seurannasta
- vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta
- vastaa kuntalaisten osallisuuden kehittämisestä ja seurannasta
- edistää kaupungin vuorovaikutteista ja asiakaslähtöistä toimintaa sekä yhteisöllisyyttä
- päättää määrärahojensa puitteissa järjestöjen ja yhdistysten toiminta-avustuksista hyvinvoinnin-, terveyden edistämisen ja osallisuuden lisäämisen käyttötarkoituksiin
- osallistuu talousarvion ja -suunnitelman laatimiseen ja toimenpiteiden
- toteutumisen arviointiin toiminta-alueensa osalta
- toimii ehkäisevän työn lain edellyttämänä toimielimenä
- vastaa vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan työskentelystä
- päättää aluejohtokunnan esittelijän määräämisestä.
Jaoston puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja jäseninä kaupunginhallituksen I ja II varapuheenjohtaja, sivistys-, liikunta- ja kulttuuri- sekä teknisen ja ympäristölautakuntien puheenjohtajat.
Tarkastuslautakunta hyvinvoinnin valvojana
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 121 §:n mukaan muun muassa arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa. Tällä oikeutuksella tarkastuslautakunta voi ottaa aktiivisesti kantaa myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilaan ja kunnan asettamien tavoitteiden toteutumiseen kunnassa.
Käytännössä tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa hallinnon ja taloustavoitteiden arvioinnin lisäksi tunnistetaan usein myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä toimia ja arvioidaan terveyden edistämisen tavoitteita. Vaihtelu eri kuntien välillä on kuitenkin suurta.
Tehdyn selvityksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueita arviointikertomuksissa ovat esimerkiksi
- hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
- ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki
- hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja palvelut
- hyvinvointijohtaminen ja sen kehittäminen
- työhyvinvointi kuntaorganisaatiossa
- liikunnan edistäminen sekä
- osallisuuden edistäminen.
Etenkin hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousivat selvityksen aineistosta merkittävästi esille.
Lue lisää: Grönroos (2022) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkastuslautakuntien arviointikertomuksissa (Theseus.fi)
Tarkastuslautakunta voi esimerkiksi tarkastella kunnan toimintaa kriittisesti:
- Ylöjärvi: Tavoite: "Laaja valtuustokauden kattava hyvinvointikertomus integroidaan osaksi toimintaa” Arvio: ”Tavoitteessa edistymisestä ei ole raportoitu tilinpäätöksessä."
- Oulu: Tavoite: "Ikäihmisten hyvinvointi ja toimintakyky paranee (hyvinvointilautakunta)" Arvio: Kotona itsenäisesti asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta, mutta tavoitetta (93 %) ei saavutettu. Kotona asui 92,3 % (v. 2021: 92,2 %)."
Tarkastuslautakunta voi nostaa esiin onnistumisia:
- Ylöjärvi: Hyvinä onnistumisina voidaan mainita erityisesti tehdyt panostukset matalan kynnyksen ja ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin.
- Lempäälä: Vuoden 2015 marraskuussa julkaistiin tuoreet tulokset terveydenedistämisaktiivisuudesta kunnan strategisessa johtamisessa (kuntajohto). Lempäälän osalta yhteispistemäärä oli nyt 80, kun se vuonna 2013 oli 35. Yhteenvetona tarkastuslautakunta on huolissaan nuorisotyöttömyyden kasvusta sekä lastenpsykiatrian avohoitokäyntien lisääntymisestä. Positiivista on kuitenkin kunnan johdon lisääntynyt panostus terveydenedistämisaktiivisuuden alueella, jossa on tapahtunut merkittävää edistystä aiemmasta.
Tarkastuslautakunta voi esittää kunnan toiminnan kehittämistä:
- Jyväskylä: "Kaupunki järjestää monipuolisesti liikuntaa tukevia palveluja. Liikuntapääkaupunki – strategiakärjen toteutumisesta ei ole selkeää viestinnällistä linjaa; miten liikunnan edistämisen tavoitteet toteutuvat suhteessa muihin kaupunkeihin, mikä tekee Jyväskylästä liikuntapääkaupungin?"
- Kouvola: "Hyvinvointialueiden käynnistyttyä on syytä pohtia kaupungin organisaatiorakenne vastaamaan uutta tilannetta, jossa hyvinvointityön resurssit nivoutuvat tiiviisti yhteen ja johtamisjärjestelmä on luotava sellaiseksi, että johtamiselle on riittävästi aikaa."
- Kuopio: "Tarkastuslautakunta esittää, että hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laadittaisiin keväällä, jolloin sen tietoja voidaan huomioida nykyistä paremmin talousarvion laadinnassa. Tavoitteena tulee olla, että hyvinvointikertomusta hyödynnetään paremmin, koska hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin strategiassa keskeisenä painopisteenä.
- Kuopio:Ongelmana on usein todettu vaikuttavuuden mittaus ja todentaminen; mm. hyvinvointikertomuksen kehittäminen entistä ajantasaisemmaksi ja sen suurempi huomiointi auttaa varmaan osaltaan tässä asiassa."
- Oulu: "Lastensuojelun tavoitteen toteutumattomuushaaste on siirtynyt hyvinvointialueelle, mutta kaupunki voi tukea tavoitetta ennaltaehkäisevillä toimilla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei ole vähentynyt ja pääasiallinen syy sijoituksiin on vanhempien tai nuoren päihde- ja mielenterveysongelmat."
Lähteet
Espoon hyvinvointikertomus 2013
Hattulan hyvinvointikertomus 2014
Kuopion arviointikertomus 2015
Lahden hyvinvointikertomus 2012
Lempäälän arviointikertomus 2015
Ylöjärven arviointikertomus 2015
Vaalan hallintosääntö 2017
Kuopion hallintosääntö (Kuopion kapunki, pdf 547 kt)
Jyväskylän arviointikertomus 2022
Heinolan hallintosääntö 2018
Lahden kaupungin hallintosääntö 2019
Kouvolan arviointikertomus 2022
Oulun arviointikertomus 2022
