THL:n kartoitus: Osallisuuden edistäminen kuntien osallisuusohjelmissa

Keltainen ja oranssi paperiarkki

Yhä useampi kunta on kirjannut osallisuuden edistämisen viralliseksi tavoitteekseen.

Tällä sivulla luodaan katsaus kunnissa tehtävään osallisuustyöhön, joka on kirjattu erillisiin osallisuusohjelmiin ja -suunnitelmiin. Kartoitus on tehty vuonna 2019.

Osallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on kunnissa kokonaisuutena määritetty hyvin (TEAviisari pistemäärä 74/100). TEA-viisarin kuntajohdon kyselyn 2019 mukaan:

  • Kuntalaisten osallisuuden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty useamman kuin joka toisen kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa (osallisuuden edistämisen tavoitteet 61 % ja toimenpiteet 54 % kunnista).
  • 20 % kunnista osallisuusohjelma on osa jotakin laajempaa kokonaisuutta ja 8 % kunnista on erillinen osallisuusohjelma.

TEAviisari: Osallisuuden edistämisen tavoitteet ja toimenpideet

Tiedonkeruu kuntajohdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2019 - tiedonkeruun perustaulukot (teaviisari.fi)

Sivun sisällys

Osallisuusohjelmien muoto on vielä vakiintumaton

Osallisuusohjelmien näkökulmat, sisällöt ja muodot eroavat paljon toisistaan. Osassa ohjelmia luetellaan olemassa olevia osallisuutta edistäviä toimia, toisissa taas asetetaan selkeitä tavoitteita ja vastuita.

Monissa ohjelmissa osallisuus on yhtä kuin vaikuttaminen. Harvemmin puhutaan osallisuudesta työelämään tai käsitellään mielenterveys- ja päihdepalveluita tai kulttuurihyvinvointia.

Monien ohjelmien perusteella voidaan päätellä, että kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat lisääntyneet. Myös osallistuva budjetointi näyttää lisääntyneen.
Osallistuva budjetointi (Kuntaliitto.fi)

Jotta kunnan osallisuutta edistävistä toimista saisi kattavan kuvan, pitäisi tarkastella rinnakkain muita keskeisiä dokumentteja, kuten kunnan strategiaa ja hyvinvointikertomusta.

Mikä kuntien osallisuusohjelmia yhdistää?

Kuntien osallisuusohjelmissa osallisuus jaotellaan useimmiten tieto-, suunnittelu- päätös- ja toimintaosallisuuteen. Joissakin ohjelmissa on hyödynnetty THL:ssä kehitettyjä määritelmiä ja jaotteluja.
Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet

Osallistumisen väylinä on useimmissa ohjelmissa mainittu: 

  • Osallistuminen (edustukselliseen) päätöksentekoon, kuten kuntalaisaloitteet, kaavoitusprosessit, vaikutusten ennakkoarviointi (esim. Rovaniemi) ja osallistuva budjetointi (esim. Helsinki, Mikkeli, Tuusula)
  • Viestintä ja vuorovaikutusväylät kuten tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, sähköinen asiointi, verkkosivut (kuntien omat Osallistu ja vaikuta -sivut, Otakantaa.fi, Lausuntopalvelu.fi) ja sosiaalinen media
  • Erilaiset vaikuttamisryhmät: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttaja-/monikulttuurisuusneuvosto, kaupunginosayhdistykset, asiakasraadit
  • Palveluihin voi vaikuttaa myös kokemusasiantuntijatoiminnan kautta.
  • Vapaaehtoistoiminta
  • Joissakin kunnissa järjestetään osallisuuskoulutusta ja tehdään osallisuustutkimusta (esim. Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä).

Osallisuus osaksi hyvinvointikertomusta tai kuntastrategiaa, vai erillinen osallisuusohjelma?

Kunnat linjaavat osallisuutta edistävistä toimista erillisessä osallisuusohjelmassa tai osana kuntastrategiaa tai hyvinvointikertomusta.

Kirjaustavasta riippumatta olisi tärkeää ymmärtää, että osallisuutta edistetään monialaisesti eri julkisissa palveluissa. Esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta tukiessa TE-palvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat oleellisia. Myös kolmannen sektorin toimijoiden rooli on tärkeä.

Jos kunta tai alue tekee erillisen osallisuusohjelman, on tärkeää, että ohjelmalle määritettäisiin selkeä asema suhteessa muihin kunnan ohjelmiin ja varsinkin niihin, joissa osallisuus on myös mukana. Myös ohjelman tavoitteiden seurannan pitäisi olla selvää – millä mittareilla onnistumista seurataan, kuka seurantaa tekee ja missä tavoitteiden onnistumisesta kerrotaan.

Tukea osallisuusohjelman tekoon:

Mitä hyvä osallisuusohjelma sisältää?

Hyvässä osallisuusohjelmassa

  • kuvataan ennakoivasti ja konkreettisesti, miten osallisuutta aiotaan edistää.
  • määritellään osallisuuden edistämisen tavoitteet, arviointi, seuranta, resurssit ja vastuut.
  • osallisuustyö kytketään hyvinvointikertomustyöhön, kunnan strategiaan ja muuhun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön.

Hyvässä osallisuusohjelmassa osallisuutta edistetään monipuolisesti

  • osallisuutta omassa elämässä: mm. heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden edistäminen, matalan kynnyksen tilojen kehittäminen, monialainen yhteistyö
  • osallisuutta yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa: mm. ihmisten kokemusten hyödyntäminen ja yhteiskehittäminen, omaehtoisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen, vaikutusten ennakkoarviointiin osallistuminen, digitaalinen osallisuus
  • osallisuutta yhteisestä hyvästä: mm. tilojen hyödyntäminen, osallistava budjetointi, vapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen tukeminen

Osallisuuden edistämisen keinoja osa-alueittain

Osallisuuden osa-alue Tavoitteet Ratkaisut ja mallit
Osallisuus omassa elämässä Oman asuin- ja elinympäristön kehittäminen
  • Henkilökohtainen budjetointi
  • Käyttäjälähtöinen kehittäminen
  • Palveluiden kehittäminen: esim. nuorten Ohjaamot 

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa:

yhdessä suunnittelu ja yhteiskehittäminen

Avoin toimintakulttuuri

Osallistuminen ja vaikuttaminen
  • Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttaja-/monikulttuurisuusneuvosto
  • Tasa-arvotoimikunta, yhdenvertaisuustoimikunta
  • Asiakasraadit, tiedotus, keskustelutilaisuudet
  • Kokemusasiantuntijatoiminta
  • Vaikutusten ennakkoarviointi
  • Palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen, kokemusasiantuntijatoiminta
  • Osallisuuspeli, ideakioski
  • Kyselyt ja selvitykset

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa:

omaehtoinen ja yhteinen toiminta

Vuoropuhelun lisääminen

Viestinnän monipuolisuus
  • Viestintä ja vuorovaikutus, sähköinen asiointi, verkkosivut, some-päivystys, valtuustokokoukset netissä
  • Kuntalaisaloitteet, Otakantaa.fi , Lausuntopalvelu.fi 
  • Digitaalinen osallisuus, verkkovaltuustot
  • Osallistu ja vaikuta -verkkosivut
  • Äänestäminen, verkkoäänestys
  • Viranhaltijoiden jalkautuminen
Osallisuus yhteisestä hyvästä

Asukas- ja kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen

Aktiivinen yhteisöllisyys
  • Kohtaamispaikat
  • Vapaaehtoistoiminta
  • Kaupunginosayhdistykset, asukasyhdistykset, asukasfoorumit
  • Osallistuminen kaavoituksen suunnitteluun
  • Tilojen käyttö, avustukset
  • Osallistuva budjetointi
  • Tapahtumat, hyvinvointiviikot
  • Ympäristönhoito

Rahoitus ja resurssit

  • Määritetään budjetti, henkilöstö (osallisuuskoordinaattorit, luotsit jne.), viestintä ja muut tarvittavat resurssit.

Vastuutahot

  • Hyvinvointiryhmät
  • Osallisuuden johtoryhmä
  • Nuoriso-, vanhus-, vammaisneuvostot
  • Aloitetta käsittelevä viranomainen
  • Kaupunginhallitus
  • Apulaispormestari
  • Toimialalautakunnat
  • Toimialojen vastuuhenkilöt

Lue lisää: Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko

Kunnat, joilla oli osallisuusohjelma vuonna 2019

Osallisuusohjelmissa mainittuja lakeja

  • Perustuslaki (731/1999); Kuntalaki (365/1995); Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista; Vammaispalvelulaki 8c §. Henkilökohtainen apu; Tasa-arvolaki 2005; Yhdenvertaisuuslaki 2004; Hallintolaki (434/2003); Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999); Perusopetuslaki (628/1998) ja -asetus (852/1998); Lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998); Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002); Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998); Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998); Kirjastolaki (904/1998); Liikuntalaki (1054/1998); Ulkoilulaki (606/1973); Nuorisolaki (72/2006); Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999); Luonnonsuojelulaki (1096/1996); Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994); Ympäristönsuojelulaki (86/2000); Maa-aineslaki (555/1981); Yhteishallintosääntö, joka perustuu lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990); Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992); Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983); Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000); Lastensuojelulaki (683/1983); Päivähoitolaki (36/73); Kielilaki (423/2003); Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380; Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Osassa kuntia toimi osallisuustyöryhmä vuonna 2019

Osassa kuntia osallisuustyötä vetämään on perustettu osallisuustyöryhmä ja joissakin kunnissa osallisuuden edistämistä koordinoi jokin toinen ryhmä. Osallisuuden edistäminen on valtuutettu:

  • 53 % kunnista: ei millekään tietylle taholle
  • 30 % kunnista: hyvinvointiryhmälle tai jollekin ryhmälle
  • 9 % kunnista: viranhaltijoista koostuvalle osallisuustyöryhmälle
  • 4 % kunnista: viranhaltijoista ja paikallisista toimijoista koostuvalle osallisuustyöryhmälle
  • 4 % kunnista: osallisuustyöryhmälle, johon kuuluu myös kuntalaisia.

Lähde: Tiedonkeruu kuntajohdolle väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2019 - tiedonkeruun perustaulukot (teaviisari.fi)

Kuntien ja alueiden osallisuustyöryhmillä on erilaisia tehtäviä, kokoonpanoja ja nimityksiä. Esimerkkejä eri kunnista vuodelta 2019:

Osallisuuskoordinaattorit

Osallisuuskoordinaattori toimii ainakin seuraavissa kunnissa: Helsinki (stadiluotsit), Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kotka, Lappeenranta (nuorten palvelut), Mikkeli, Pieksämäki, Kangaslampi, Rovaniemi, Turku (osallisuuden erityisasiantuntija), Tuusula, Tyrnävä, Vantaa ja Varkaus.

Lue lisää

Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko

Osallisuuden edistäminen

Lisätietoja

Jarno Karjalainen
kehittämispäällikkö
Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö
puh. 029 524 7181

Päivitetty: