Työntekijän rokotussuojan arviointi
Tälle sivulle on koottu ohjeita, joiden avulla työterveyshuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa vodaan arvioida, onko työntekijän tai opiskelijan suoja tartuntatautilain (1227/2016) pykälän 48 mukainen.
Opiskelijan kannattaa jo hyvissä ajoin ennen työharjoittelujakson alkamista selvittää, minkälaista suojaa työharjoittelupaikassa edellytetään. Tarvittaessa opiskeluterveydenhuollossa autetaan opiskelija arvioinnissa ja täydennetään puutteellinen suoja.
Tarkista työntekijältä tai työharjoittelun aloittavalta opiskelijalta, onko hän sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut rokotuksen näitä tauteja vastaan.
Suojaksi riittää aiemmin sairastettu tauti. Työntekijän oma ilmoitus sairastamisesta riittää, eikä suojaa tarvitse tarkistaa verinäytteestä.
Aiemmin sairastetut taudit evät riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää tai influenssaa vastaan. Näitä tauteja vastaan tarvitaan tehosterokotuksia.
Aina työntekijä ei muista annettuja rokotuksia, eikä tietoja annetuista rokotuksista ole saatavilla. Siinä tapauksessa kysy, onko hän aikoinaan saanut kaikki rokotusohjelman rokotukset.
Alla olevat ohjeet on laadittu ottaen huomioon, minkälaista suojaa Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa on eri aikoina tarjottu.
Tuhkarokkosuojan arvioiminen
Työntekijällä on pykälän 48 mukainen tuhkarokkosuoja, jos hän on joko sairastanut tuhkarokon tai saanut kaksi annosta rokotetta tuhkarokkoa vastaan.
Suomessa käytettiin yksittäistä tuhkarokkorokotetta vuosina 1975–1981.
Tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta suojaava MPR-rokote otettiin lasten rokotusohjelmaan 1982.
Huomioi suojaa arvioidessasi:
- Suomessa ennen vuotta 1960 syntyneet ovat yleensä sairastaneet tuhkarokon, eli MPR-rokotetta ei tarvita.
- 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa syntyneissä on eniten niitä, joilta suoja voi puuttua.
- Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen ovat yleensä saaneet 1975 ja sen jälkeen syntyneet.
- Raskauden jälkeen synnytyssairaalassa tarjottiin MPR-rokotetta vihurirokkoa sairastamattomille vuosina 1982–1992.
- Jos henkilö on opiskellut terveydenhuoltoalaa vuoden 1987 jälkeen, hän on voinut saada yhden MPR-rokotuksen opiskelun takia.
- Jos henkilö on käynyt armeijan vuosina 1986‒2000, hän on saanut ainakin yhden annoksen MPR-rokotetta.
- Vuodesta 2012 lähtien varuskunnassa rokotustilaisuudessa on palveluksen aloittaneelta selvitetty aikaisemmat rokotukset. Jos suoja MPR-tauteja vastaan on ollut vajaa, niin sitä on täydennetty yhdellä annoksella MPR-rokotetta.
- Moni työntekijä on voinut saada MPR-rokotuksen opiskelujen aikana, työterveyshuollossa tai esimerkiksi ennen lomamatkaa.
Jos työntekijä on saanut aikanaan pelkkää tuhkarokkorokotetta tai vain yhden annoksen MPR-rokotetta, kannattaa huolehtia siitä, että työntekijä saa yhteensä kaksi annosta MPR-rokotetta.
Tämä suojaa työntekijää itseään tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta sekä niihin liittyviltä jälkitaudeilta ja komplikaatioilta. Etenkin terveydenhuollossa työskentelevällä on keskimääräistä suurempi riski sairastua MPR-tauteihin.
Vesirokkosuojan arvioiminen
Valtaosa aikuisväestöstä on suojassa vesirokolta, koska on itse sairastanut sen lapsena tai nuorena. Aiemmin sairastettu tauti tai 1–2 annosta vesirokkorokotetta riittää suojaksi. Tehosteita ei tarvita.
Vesirokkorokotusten tarve on erittäin vähäinen. Rokotetta ei siis kannata hankkia turhaan varastoon, vaan ensin kannattaa kartoittaa, kuinka moni työntekijä sen oikeasti tarvitsee.
Huomioi suojaa arvioidessasi:
- Jos henkilö on saanut aiemmin elämässään vain yhden annoksen vesirokkorokotetta, saatetaan tarvita toinen annos
- Jos yhden rokoteannoksen saanut on myöhemmin sairastanut vesirokon, toista rokoteannosta ei tarvita.
- Jos nuori työntekijä ei muista sairastaneensa, kannattaa aina rokottaa.
- Jos työntekijän omat lapset ovat sairastaneet vesirokon, on työntekijä todennäköisesti immuuni.
- Mitä iäkkäämmästä työntekijästä on kyse, sitä todennäköisemmin hän on jo monta kertaa törmännyt vesirokkovirukseen ja on siksi immuuni sille.
- Jos henkilö on sairastanut vyöruusun, se on merkki siitä, että hän on sairastanut myös vesirokon.
- Ulkomaalaissyntyiset nuoret aikuiset, jotka ovat kotoisin esimerkiksi Afrikasta, eivät välttämättä ole kohdanneet vesirokkovirusta lainkaan. Heillä on riski sairastua vesirokkoon.
Hinkuyskäsuojan arvioiminen
Aiemmin sairastettu hinkuyskä ei tuo elinikäistä immuniteettia. Lapsuusiässä saatujen hinkuyskärokotteiden tuottamaa suojaa tehostetaan aikuisilla dtap-rokotteella.
Hinkuyskäsuoja tehostetaan viiden vuoden välein, sillä suojateho laskee noin 3–4 vuodessa. Tämän vuoksi alle yksivuotiaiden pariin työharjoitteluun menevälle opiskelijalle kannattaa antaa dtap-rokote vasta lähellä harjoittelun alkua.
Huomioi suojaa arvioidessasi:
- dtap-rokote annetaan vain sellaisille työntekijöille, jotka jatkuvasti työskentelevät alle 1-vuotiaiden parissa. Rokotusta ei siis anneta rutiinisti tai varmuuden vuoksi kaikille esimerkiksi sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskenteleville.
- Jos henkilö on juuri saanut dT-rokotteen, kannattaa odottaa kaksi vuotta, ennen kuin annetaan dtap-rokote.
- Yksi annos dtap-rokotetta riittää, vaikka henkilö olisi saanut perusrokotussarjan vain dT-rokotteella. Yksittäisen työntekijän hinkuyskäsuojaa ei tarvitse lähteä rakentamaan erillisellä rokotussarjalla.
- Jos kurkkumätä-jäykkäkouristussuojan perusrokotussarja on kesken ja henkilö on menossa työhön tai työharjoitteluun imeväisikäisten pariin, voidaan yksi dT-rokotteista antaa tällöin dtap-rokotteena.
- Yksittäisen työntekijän suojaa ei tarvitse lähteä rakentamaan esimerkiksi DTaP-IPV eli nelosrokotteella, vaikka henkilö olisi saanut perusrokotussarjan vain dT-rokotteella.
Hinkuyskä
dtap-rokote eli kurkkumätä-, jäykkäkouristus ja hinkuyskärokote
Influenssasuojan arvioiminen
Influenssaa vastaan suoja tehostetaan vuosittain. Influenssarokotusta ei anneta, jos rokotukselle on olemassa vasta-aihe.
