Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap)

Rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä ja ehkäisee tauteihin liittyviä vakavia seurauksia.

Tällä sivulla

Kenelle dtap-rokote annetaan?

Rokote annetaan tehosterokotteena kansallisen rokotusohjelman osana 14–15-vuotiaille nuorille sekä 25 vuoden iässä. Vuonna 1993 ja sen jälkeen syntyneillä on oikeus saada dtap-rokote 25-vuotiaana. Jos rokote on jäänyt saamatta, sen saa antaa myöhemminkin.

Kun kouluikäinen tarvitsee tapaturmatilanteen takia tehosteen, on suositeltavinta käyttää dtap-rokotetta. 

Ennen vuotta 1993 syntyneet saavat maksuttoman dtap-rokotteen vain, jos he ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Tartuntatautilain (1227/2016) pykälän 48 mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteessä työskentelevällä on tärkeä olla suoja hinkuyskää vastaan, jos hän jatkuvasti hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä lapsia. 

Rokote voidaan antaa myös opiskelijalle, joka on menossa pitkäaikaiseen työharjoitteluun sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa hoidetaan alle 12 kuukauden ikäisiä. 

Puolustusvoimissa dtap-rokotusta tarjotaan palvelukseen astuvalle, jos edellisestä jäykkäkouristustehosteesta on yli 5 vuotta. 

Rokotetta voidaan antaa myös muille aikuisille silloin, kun tarvitaan jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojan lisäksi suojaa hinkuyskältä. Tällöin rokotteen maksaa rokotettava itse.

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään Triaxis-rokotetta. Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.

  • Vaikuttavana aineena rokotteessa on kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskäbakteerien toksoideja. Toksoidit ovat bakteerien tuottamien myrkkyjen vaarattomaksi tehtyjä muotoja. Lisäksi rokote sisältää hinkuyskäbakteerien pieniä rakenneosia.
  • Tehosteaineina on alumiiniyhdistettä.
  • Apuaineea on puhdistettua vettä.
  • Rokote sisältää säilytysaineena pienen määrän fenoksietanolia.

Triaxis-rokote (Lääkeinfo.fi) 

Katso rokotepakkauksesta tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta. 

Annostus ja aikataulu

Rokoteannos on 0,5 ml. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotetta annetaan yksi annos 14–15 vuoden iässä ja yksi annos 25 vuoden iässä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä jatkuvasti alle yksivuotiaiden parissa työskenteleville dtap-rokote annetaan 5 vuoden välein.

Koska suojateho laskee noin 3–4 vuodessa, alle 12 kuukauden ikäisten pariin työharjoitteluun menevälle opiskelijalle kannattaa antaa dtap-rokote vasta lähellä harjoittelun alkua.

Huomioitavaa:

  • Jäykkäkouristustehosteiden välin tulee olla vähintään 2 vuotta.
  • Jos henkilön kurkkumätä-jäykkäkouristussuojan perusrokotussarja on kesken ja hän on menossa työhön tai pitkäaikaiseen työharjoitteluun imeväisikäisten pariin, voidaan yksi dT-rokotussarjan rokotteista antaa dtap-rokotteena.
  • Yksi annos dtap-rokotetta riittää, vaikka henkilö olisi saanut perusrokotussarjan vain dT-rokotteella. Yksittäisen työntekijän hinkuyskäsuojaa ei tarvitse lähteä rakentamaan kolmella dtap-rokotteella. 
  • Jos henkilö saa haavan, jossa on suuri tetanusriski, anna tehoste, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta.
    Jäykkäkouristuksen ehkäisy tapaturmatilanteissa
  • dtap-rokotteen voi tarvittaessa antaa myös raskaana olevalle.

Myös raskautta suunnitteleva tai raskaana oleva voi ottaa dtap-rokotteen. Äidin muodostamat hinkuyskävasta-aineet siirtyvät raskauden aikana lapselle ja suojaavat vastasyntynyttä juuri kaikkein altteimman ajan. Joissakin maissa dtap-rokotusta suositellaan kaikille raskaana oleville. Suomessa vastaavaa suositusta ei ole tehty.  

Suomessa imeväisikäisten hinkuyskätapaukset ovat olleet harvinaisia. Muiden ikäryhmien ja kohderyhmien hinkuyskärokotukset ja -tehosteet suojaavat kaikkein pienimpiä lapsia. Lisäksi hinkuyskäepidemiatilanteessa aikaistetaan viitosrokotteen ensimmäisen annoksen antamista. Lisätietoa: 

Rokotusohjeet

Rokote annetaan lihaksensisäisesti (IM) olkavarren hartialihakseen. Rokotetta ei saa antaa pakaraan.

Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?

Jokainen tarvitsee suojan jäykkäkouristusta vastaan. On tärkeää, että rokote ei jää antamatta turhan kevein perustein. 

Siirrä tavanomaista dtap-tehostetta, jos rokotettavalla on kuume tai kuumeinen infektio. Joskus on tarpeen antaa dtap-rokotus esimerkiksi likaisen syvän haavan yhteydessä, vaikka rokotettava olisi kuumeinen.

Mitä hyötyjä dtap-rokotteella on?

Rokotteella tehostetaan neuvolassa lapsille annettua viitos- ja nelosrokotteen synnyttämää suojaa kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan.

Rokotteen suojateho jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan on erinomainen. 

Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on tuskallinen, kouristeluun ja hengitysongelmiin johtava tauti. Vuosittain klassiseen jäykkäkouristukseen sairastuu maassamme keskimäärin yksi iäkäs, puutteellisesti rokotettu henkilö. Ilman rokotuksia sitä esiintyisi edelleen useita kymmeniä tapauksia vuosittain. 

Jäykkäkouristussuoja on tarpeellinen kaikenikäisille. Taudilta ei suojaa ympärillä olevien rokotettujen tuottama laumasuoja, sillä jäykkäkouristus ei tartu toisesta ihmisestä. Rokote auttaa elimistöä puolustautumaan jäykkäkouristusbakteerin erittämää myrkkyä vastaan.

Kurkkumätä

Rokote auttaa elimistöä puolustautumaan kurkkumätäbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. Rokote ei ehkäise kurkkumädän tarttumista, mutta se ehkäisee erinomaisesti vakavan taudinkuvan ja kurkkumädän vakavat seuraukset. 
Mikä on kurkkumätä?

Hinkuskä

Hinkuyskärokotekomponentin teho on parhaimmillaan noin 80 %. Rokotteen antama suoja heikkenee noin 3-4 vuodessa. 

Kattavien rokotusten ansiosta laajoja hinkuyskäepidemioita ei enää esiinny maassamme. Paikallisia epidemioita esiintyy edelleen, ja ne voivat olla henkeä uhkaavia suojaamattomille tai vaillinaisen suojan saaneille pikkulapsille. 

Mitä haittoja dtap-rokotteella voi olla?

Vakavat haittavaikutukset kuten anafylaktinen reaktio ovat hyvin harvinaisia.
Anafylaksia ja anafylaksiaksi epäillyt oireet

Tavanomaisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikalliset oireet, huonovointisuus ja lämmönnousu. Myös muita ohimeneviä yleisoireita, esimerkiksi lihassärkyä ja -jäykkyyttä sekä päänsärkyä voi ilmetä.

Ihottuma, korkea kuume ja pistoskohdan steriili absessi ovat harvinaisia.

Paikallis- ja yleisoireet ovat yleisempiä, jos tehosterokotusten väliajat ovat lyhyet. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla ja naprokseenilla.
Rokotusraajan paikalliset oireet

dtap-rokotteen historia rokotusohjelmassa

Rokote on otettu käyttöön Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2003, jolloin sitä annettiin 6-vuotiaille. 

Vuonna 2005 tapahtuneen rokotusohjelman uudistuksen jälkeen sitä annettiin ennen vuotta 1997 syntyneille 11–13-vuoden iässä. Vuodesta 2011 lähtien dtap-rokotetta on annettu 14–15-vuoden iässä vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneille. 

Armeijassa palvelukseen astuville dtap-rokotetta on annettu vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2015 lähtien dtap-rokotetta on tarjottu palvelukseen astuville, jos edellisestä dT- tai dtap-rokotteesta on yli 5 vuotta. 

Vuodesta 2018 lähtien rokotetta on annettu 25-vuotiaille.

Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa?  

Tässä osiossa

Päivitetty: