Pykälällä 48 torjuttavien tautien tarttuminen ja leviäminen
Tautien tarttuvuus ja leviämisherkkyys on tärkeä ottaa huomioon, kun toimipisteessä tehdään lääketieteellistä arviota siitä, mitä suojaa siellä edellytetään.
Tuhkarokko
Tuhkarokolle ovat alttiita ne, joilla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.
Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. Tuhkarokolle altistuneista suojaamattomista henkilöistä 90 % saa tartunnan.
Tuhkarokkoa sairastava erittää virusta runsaasti. Sairastunut voi tartuttaa virusta eteenpäin jo ennen ensimmäisiä oireita. Tuhkarokkovirukset säilyvät tartuttavina huoneilmassa ja pinnoilla jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on jo poistunut.
Terveydenhuollon henkilöstöllä on keskimääräistä suurempi riski kohdata tuhkarokkoa sairastava henkilö. Toisaalta he myös hoitavat tuhkarokon vakaville seurauksille alttiita potilaita.
Tuhkarokkoa voidaan ehkäistä vain rokotuksin. MPR- eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote antaa hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Ilman rokotuksia lähes kaikki sairastaisivat tuhkarokon.
Vesirokko
Vesirokolle ovat alttiita ne, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai jotka eivät ole saaneet vesirokkorokotusta.
Vesirokko tarttuu erittäin herkästi. Virus leviää sairastuneen hengitysteistä ja ihorakkuloista ilma-, pisara- ja kosketustartuntana. Vesirokolle altis voi saada tartunnan, vaikka oleskelisi vain lyhyen aikaa samassa huoneessa vesirokkoa tartuttavan kanssa.
Tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja loppuu rakkuloiden rupeuduttua.
Vesirokkovirustartunnan voi saada myös vyöruusurakkulanesteestä.
Kaksi annosta vesirokkorokotetta antaa hyvän suojan etenkin vesirokon aiheuttamia vakavia tautimuotoja vastaan. Ilman vesirokkorokotuksia lähes kaikki sairastaisivat vesirokon.
Hinkuyskä
Hinkuyskä tarttuu herkästi tautia sairastavasta henkilöstä pisaratartuntana suoraan toiseen henkilöön. Tartuttavuus on suurimmillaan taudin alkuvaiheessa ja loppuu noin kolmen viikon kuluessa oireiden alkamisesta.
Hinkuyskäepidemioita esiintyy Suomessa vuosittain. Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua. Tauti voi olla erityisen vaarallinen alle 6 kuukauden ikäisille lapsille.
Hinkuyskän voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu tauti ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan. Rokotuksen antama suoja hiipuu noin 3–4 vuodessa.
Influenssa
Influenssa leviää pääasiassa pisara- ja kosketustartuntana. Se tarttuu herkästi lähikontakteissa, ja pääsee usein leviämään sairaaloissa, laitoksissa ja hoivakodeissa. Tartuttavuus on suurinta muutaman ensimmäisen päivän ajan oireiden alkamisen jälkeen ja kestää noin viikon verran. Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa muita ihmisiä jo päivää ennen sairastumistaan.
Influenssaepidemioita esiintyy Suomessa joka talvi, jolloin aikuisista keskimäärin yksi kymmenestä ja lapsista joka viides sairastuu tautiin. Influenssarokotteen saanutkin voi sairastua, mutta tauti on tällöin yleensä lievempi. Lievempioireinen tartuttaa influenssaa vähemmän kuin voimakkaasti oireileva.
Rokotuksilla voidaan suojata henkilöstöä, joka työskentelee influenssaa sairastavien parissa. Henkilökunnan rokottaminen suojaa myös esimerkiksi vanhuksia, pieniä lapsia, raskaana olevia ja pitkäaikaissairaita. Tämä on tärkeää, sillä rokote ei aina anna parasta mahdollista suojaa juuri niille, joita influenssa eniten uhkaa.
