Työikäisten mielen hyvinvointi
Työ on yleisesti ottaen hyväksi työntekijöiden mielenterveydelle. Työllisyys ei tarjoa pelkästään tuloja, vaan luo myös turvallisuuden tunnetta ja edistää yksilön itsetuntoa. Työyhteisössä voi kokea yhteisöllisyyttä ja se voi tarjota sosiaalista tukea. Työntekijöiden mielenterveys ja hyvinvointi vaikuttavat työpaikalla monin tavoin, myös kielteisesti. Esimerkiksi työntekijöiden alhainen motivaatio, kireä työskentelyilmapiiri ja kiusaaminen voivat johtaa poissaolojen lisääntymiseen ja työstä kokonaan pois jäämiseen.
Työn luonne on muuttunut ja stressi aiheuttaa paljon poissaoloja
Työn luonne on muuttunut henkisesti haastavammaksi, samalla kun monien työllisyystilanne on epävarma. Psyykkinen kuormitus ja henkinen jaksaminen ovat nousseet keskeiseksi työelämää jäsentäväksi teemaksi. Psyykkistä haavoittuvuutta ilmentävät työstressi, uupumus ja masennus. Työelämää koettelevan rakennemuutoksen myötä yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta.
Työstressi voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, muun muassa masennusta. THL:n toteuttama FinTerveys-tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että Suomessa 30-64-vuotiasta naisista 8,5 ja miehistä 7,4 prosenttia raportoi kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormitusta.
Yhä useampi työikäinen saa sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi ja mielenterveyden häiriöt ovatkin yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Noin 93 200 työikäistä sai vuonna 2021 sairauspäivärahaa niiden perusteella. Kela maksoi vuonna 2020 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 5 miljoonalta päivältä. Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat mittavia, ja niistä koituu myös epäsuoria kustannuksia menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuen.
Mielenterveyden edistäminen työpaikalla
Mielenterveyden edistämiseen työpaikalla tarvitaan moniulotteista näkökulmaa: useita asioita pitää ottaa huomioon. Tehokkaan mielenterveyden edistämistoiminnan vakiinnuttamiseksi organisaatiossa on suositeltavaa toteuttaa sekä yksilöihin että organisaatioon kohdistuvia toimenpiteitä.
Työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja työpaikan psykososiaaliseen ilmapiiriin vaikuttavat muun muassa:
- työympäristö
- yrityskulttuuri
- johtamistapa
- työyhteisön toimivuus
- viestintätavat.
Seuraavia asioita tulisi ottaa huomioon mielenterveyden edistämisessä työpaikoilla:
1. Johtamistapa
Erilaiset johtamistavat vaikuttavat niin esihenkilön kuin työntekijöiden mielenterveyteen. Vakiintuneita hyvän johtajuuden käytäntöjä ovat esimerkiksi säännöllisten tiimipalaverien pitäminen sekä neuvojen ja palautteen antaminen selvästi, mutta kunnioittavasti. Kiusaamiseen tai häirintään pitää puuttua ajoissa.
2. Viestinnän merkitys
Esihenkilöiden ja alaisten välinen viestintä sekä työtovereiden välinen viestintä vaikuttavat työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin huomattavasti. Olennaista työntekijöiden positiiviselle mielenterveydelle on se, miten viestintä järjestetään, miten sitä edistetään ja miten siihen kannustetaan. Hyvällä viestinnällä on merkitystä sekä työntekijöille että työnantajalle, sillä päästään parempiin työsuorituksiin ja se auttaa myös yksilöä menestymään urallaan.
3. Työpaikkaan liittyvän stressin ymmärtäminen ja hoitaminen
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä töissä. Työpaikkaan liittyvä stressi on yleinen terveysongelma, ja siksi stressiä on tärkeää ehkäistä ja hoitaa. Johtajien ja esihenkilöiden on olennaista ymmärtää stressiä ja sen syntymistä, kun halutaan edistää psyykkistä hyvinvointia. Työn kuormitustekijät ja työperäinen stressi kuuluvat myös työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädännön piiriin, joiden tarkoituksena on tukea terveyden ja työkyvyn säilyttämistä ja parantaa työelämän laatua sekä edistää työturvallisuutta.
Työhön liittyvän stressin poistamiseksi tai vähentämiseksi on olemassa keinoja. Sen lisäksi, että työoloja ja organisaation toimintatapoja parannetaan, on tärkeää vahvistaa henkilöstön sosiaalisia ja yksilöllisiä voimavaroja ja suojaavia tekijöitä. Johtajien ja esihenkilöiden pitää paitsi tietää stressistä, myös tarttua siihen ja vähentää ja ehkäistä sitä mahdollisuuksien mukaan. Esihenkilöt voivat tehdä organisatorisia parannuksia ja muuttaa johtamistapaansa, ja vahvistaa stressin tai muiden psyykkisten kuormitustekijöiden kanssa kamppailevien työntekijöiden selviytymistaitoja.
Epätasapaino työn ja muiden velvollisuuksien, kuten perhe-elämän, sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan tarpeiden välillä voi myös vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Esihenkilöiden tulisikin tukea työntekijöitään löytämään yksilölliset tarpeet täyttävä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä.
Lisätietoa
Tamminen, Nina & Solin, Pia (toim.): 2014. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla. Opas 32. THL: Helsinki.
Ahola, Kirsi: Miten yleistä stressi on? 2012. Teoksessa Toppinen-Tanner S & Ahola K (toim.) Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos.
Raportti: Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus
Kelan taskutilasto 2019. Helsinki: Kela, 2018.
IPS-kehittämishankkeen ohjelma (pdf 515 kt)
IPS-mallissa kyse on tuetun työllistymisen näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen toteuttamisesta psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna.