Omaistyö

 

Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat myös omaisten elämään. Psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen ja hoitojaksojen lyhentäminen ovat kasvattaneet mielenterveyskuntoutujien omaisten hoitovastuuta 1980-luvulta alkaen. Omaistyön asiantuntija- ja edunvalvontaorganisaatio on FinFami ry ja siihen kuuluu 18 alueellista jäsenyhdistystä. 
FinFami

Omaisten osallisuus ei toteudu palvelujärjestelmässä riittävällä tavalla

• Heidän rooliaan ei tunnisteta
• Vuorovaikutus ammattilaisten kanssa on usein vähäistä
• He eivät saa riittävästi tietoa läheisensä tilanteesta
• He eivät saa mahdollisuutta osallistua hoito läheisen hoidon suunnitteluun

Lähes kaksi kolmasosaa omaisista kokee psyykkistä kuormittuneisuutta ja 38 prosenttia on itse masentuneita. Noin 40 prosenttia kokee, että heidän elämänsä on vaikeutunut usealla elämän osa-alueella, kuten taloudellinen tilanne, työssäkäynti, harrastukset, sosiaaliset suhteet, perhe-elämä ja käytännön asioiden hoitaminen. Omaisen uupumisen riskiä vähentävät oikea-aikainen tiedon ja tuen saaminen, kuulluksi tuleminen, keskustelu omaisneuvojan kanssa, vertaistuki ja mahdollisuus omaan aikaan.

Omaisia tukevia toimintamuotoja

• Omaisneuvonta on keskusteluapua psyykkisesti sairastuneiden omaisille ja läheisille.
• Erilaisissa teemaryhmissä omaiset tapaavat toisiaan ymmärtävässä ilmapiirissä, saavat vertaistukea ja tukea omaan jaksamiseensa.
• Kurssitoiminnassa, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssilla, omaiset saavat tietoa sairauden vaikutuksista omaan elämäänsä ja löytävät omaisen hyvinvointia tukevia toimintamalleja arkeensa.
• Virkistystoiminta toteutuu yleensä omaisyhdistysten kautta ja sisältää retkiä, harrastustoimintaa ja lomailua.

Välillinen tuki omaisille sisältää esimerkiksi edunvalvontaa, tiedottamista ja viestintää, julkaisutoimintaa, tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Välillinen tuki voi olla sekä valtakunnallista että alueellista.

Mielenterveysalan ammattilaisten tapoja tukea mielenterveyskuntoutujien omaisia

• Ollaan ymmärtävä, hyväksyvä ja voimavarakeskeinen (ns. toipumisorientaatio)
• Kiinnitetään huomioita omaisen psyykkisiin reaktioihin, kuten masennukseen, syyllisyyteen, häpeään ja turvattomuuteen
• Realisoidaan läheisen sairautta ja selviytymistä koskevat uskomukset
• Käsitellään omaista kuormittavat elämäntilanteet
• Kiinnitetään huomiota elämänlaatuun
• Tiedotetaan tukipalveluista ja vertaistuen mahdollisuuksista
• Kunnioitetaan omaisen omaa avuntarvetta.

Mitä voidaan tehdä yhteiskunnan tasolla?

• Järjestötason vaikuttamismahdollisuuksia poliittisiin päätöksiin ja kansallisiin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ohjelmiin pitää vahvistaa: yhdessä olemme enemmän
• Erilaisia omaisten osallisuuteen liittyviä toimintamalleja pitää kehittää ja käyttöönottaa
• Ehkäisevän mielenterveystyön liittäminen vahvemmin omaistyöhön: varhainen tuki, varhainen puuttuminen
• Omaistutkimuksen lisääminen, jolloin saadaan tietoa vaikuttavista auttamismenetelmistä