Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut

 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestäminen

Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon yhtenäiset perusteet määrittävät sen, miten mielenterveystyö ja häiriöiden hoitovastuu jakautuvat perustason ja erikoissairaanhoidon välillä. Ohjeistus kattaa kaikki lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja psyykkiset häiriöt sekä määrittää haittoja aiheuttavan päihteiden käytön hoidon psykiatrian alojen vastuulle.
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019 (Valtioneuvosto)

Yliopistosairaaloiden tehtäviksi on asetuksella määritelty psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi, niitä koskevan osaamisen ylläpito ja alueellinen yhteensovittaminen. 
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä

Keskeisistä häiriöistä laaditut Duodecimin Käypä hoito –suositukset   ohjaavat vaikuttavien hoitomenetelmien käyttöön. THL:n julkaisemat oppaat ohjeistavat perustasolla tehtävää työtä sekä toiminnan organisoinnin että sisällön osalta.

Käypä hoito -suosituksia on seuraavista häiriöistä:

• ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) 
• kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) 
• käytöshäiriöt
• syömishäiriöt 
• traumaperäinen stressihäiriö 
• lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen 
• masennus (ei sisällä lapsia) 
• autismikirjon häiriö
• ahdistuneisuushäiriöt
• pakko-oireinen häiriö (OCD)

Nykypalvelujen järjestämisen haasteita

Useissa selvityksissä on toistuvasti raportoitu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen epäkohdista, kuten palvelujen sirpaleisuudesta sekä yhteistyön ja yhdenvertaisten palvelujen puutteista. Mielenterveysongelmien vuoksi apua hakevien lasten ja nuorten tarpeisiin ei palvelujärjestelmä kykene tällä hetkellä riittävästi vastaamaan. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen yhdenvertaisessa saatavuudessa on puutteita. 

Erityisesti lasten kohdalla mielenterveyden häiriöiden hoitamisen vastuu perustasolla on käytännössä paikantunut ristiriitaisesti. Sosiaalihuollon kasvatus- ja perheneuvonnan säädöspohja on määritellyt kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttamiseen kuuluvaksi myös lääketieteellisen asiantuntemuksen. Se on osaltaan ylläpitänyt käytäntöä, jossa kasvatus- ja perheneuvontaa antava henkilökunta on tosiasiallisesti tuottanut terveydenhuollon palveluja. Tarvetta kehittää lasten mielenterveyspalveluja perusterveydenhuollossa ei ole nähty eikä tarvittavia rakenteita hoitamiseen ole luotu. 

Toisin kuin toisen asteen opiskelijoilla, mielenterveyden häiriöiden hoito ei peruskouluikäisillä kuulu opiskeluhuollon tehtäviin. Käytännössä tuen ja hoidon raja on kuitenkin epäselvä: myös peruskouluikäisten opiskeluhuollossa tehdään hoidon suunnitteluun tarkoitettuja tutkimuksia, motivoidaan ja ohjataan lapsia perheneuvolaan ja erikoissairaanhoitoon sekä nuoria heille kohdennettuihin perus- tai erityistason hoitopaikkoihin. 

Jotta palvelujen sisältöä ja saatavuutta voisi seurata ja kehittää, niistä kertyvän tiedon tulisi olla yhdenmukaista. Tilastoraportin mukaan lasten ja nuorten saamien mielenterveyspalveluiden tietopohjassa on yhä suuria puutteita.
Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020

Toimenpide-ehdotukset lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi

Osana Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa THL on julkaissut toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten hoidollisten mielenterveyspalvelujen  vaikuttavuuden lisäämiseksi.  Ehdotukset nojaavat vuosille 2020–2030 laadittuun Mielenterveysstrategiaan, jossa keskeiset painopistealueet ovat mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.

Toimenpide-ehdotukset perustuvat aiempiin aiheesta toteutettuihin selvityksiin sekä toimenpiteen aikana haastatteluin ja kirjallisuudesta kerättyyn tietoon. Ehdotukset painottuvat perustasolla tarjottaviin mielenterveyspalveluihin. Toki myös erikoissairaanhoidon palveluja tulee kehittää vastaavalla tavalla.

Suurin osa ehdotuksista koskee nuorten palveluita.  Se on perusteltua toisaalta nuoruusikäisten mielenterveysoireiden ja -häiriöiden yleisyyden vuoksi ja toisaalta siksi, että mahdollisuudet vaikuttaa erilaisin interventioin nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ovat hyvät.  

Päihde- ja riippuvuuspalvelut huomioidaan ehdotuksissa vain yleisellä tasolla, koska päihteillä oireilevien nuorten palveluiden parantamista käsitellään toisessa lapsistrategian toteutukseen kuuluneessa julkaisussa.
Välitä, sitoudu, suojele : Toimintasuunnitelma päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseksi (Valtioneuvosto).

Lasten ja nuorten vakavat päihdehäiriöt liittyvät kuitenkin aina mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoito kuuluu siten lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuulle. Mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön läheisen yhteyden vuoksi molemmat palvelut tulisi saada yhtenä integroituna kokonaisuutena.

Toimenpide-ehdotukset sisältävät muutoksia lainsäädäntöön, palvelujen järjestämiseen ja johtamiskokonaisuuksiin sekä ehdotuksia uusiksi palvelumuodoiksi. Vaikuttavien tuki- ja hoitomenetelmien käyttöönoton edistämistä sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien osaamisen lisäämistä korostetaan.

Ehdotukset sisältävät sekä laajaa pitkäjänteistä kehittämistä edellyttäviä että pienempiä ja nopeammin toteutettavia toimenpiteitä. Jotkut ehdotukset edellyttävät lisäselvityksiä ja pitempikestoista valmistelua toteutuksen suunnittelemiseksi.

Suosituksia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten (niin sanottujen NEET-nuorten) perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseksi  esitellään THL:n julkaisussa.
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito : Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille 

Kirjallisuutta

Aalto-Setälä ym: Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa: Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. Ohjaus 6/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aula, Maria Kaisa ym: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Haravuori, Henna ym: Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Ohjaus 20/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Heinonen, Olli-Pekka ym: Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Huikko, Eeva ym: Selvitys 5–12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. Raportti 14/2017.  Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Huikko, Eeva ym: Lasten mielenterveyspalvelujärjestelmä terveyskeskuslääkäreiden näkökulmasta.  Duodecim 2020;136:79–88.

Kalmari, Hanne. Kasvatus- ja perheneuvonta 2020-luvulla: Kasvatus- ja perheneuvonnan kansallisen kehittämisprosessin loppuraportti. Työpaperi 30/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Karjalainen, Piia ym: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito: Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille. Ohjaus 15/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. 

Ranta, Klaus ym: Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90/2017. Helsinki: Valtioneuvosto. 

Tilastoraportti: Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020 (THL)

Selvitys 5-12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa (2017).