Sote-tietopohja

Päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen tarvitaan laadukasta ja oikea-aikaista tietoa. Kansallisesta sote-tietopohjasta saadaan tietoa muun muassa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palveluiden tarpeesta, niiden toiminnasta ja resursseista. Päätöksenteon ja johtamisen lisäksi sote-tietopohjaa hyödynnetään, kun tutkitaan ja arvioidaan sote-palveluiden tai palvelujärjestelmän toimintaa.   

Sivun sisältö 

• Asiakastieto on keskeinen osa tietopohjaa
• Hyvinvointialueiden velvoite toimittaa tietoja
• THL:n säännölliset tiedonkeruut hyvinvointialueille
• Sote-tietopohjan kehittäminen ja laatu

Asiakastieto on keskeinen osa tietopohjaa

Hyvinvointialueiden ammattilaisten asiakastyössä tuottama tieto rakentaa tietopohjaa. Asiakastieto syntyy osana sote-palvelujen käytännön toimintaa. Tieto kertyy asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottamista ohjataan kansallisten määräysten, ohjeiden ja määrittelyjen avulla. Tavoite on saada kertakirjauksella yhtenevää sote-tietopohjaa.
Sote-tiedonhallinnan ohjaus (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

Hyvinvointialueilta kerätyn tiedon lisäksi sote-tietopohjaa kertyy myös eri viranomaisten järjestelmistä, THL:n väestökyselyistä ja muista erillistiedonkeruista, tutkimuksista ja selvityksistä. THL kokoaa ja yhdistelee tietoja eri lähteistä ja tuottaa tiedoista erilaisia raportteja. 

THL:n käytössä oleva laaja tietopohja mahdollistaa raportoinnin eri näkökulmista ja erilaisiin tietotarpeisiin. Näin THL  pystyy tuottamaan myös uutta tietoa hyvinvointialueiden käyttöön ja tiedolla johtamiseen. 

Kuva 1: Sote-tietopohja koostuu eri lähteistä ja jalostuu yhteistyössä 

Hyvinvointialueiden velvoite toimittaa tietoja 

Lain mukaan THL:llä on oikeus saada tietoa hyvinvointialueiden järjestämistä sote-palveluista ja niiden toiminnasta. Tietoa kerätään mm. rekistereihin, säännöllisillä tiedonkeruilla ja muilla selvityksillä. 
Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008 (Finlex) 

Velvoite toimittaa tiedot tarkoittaa esimerkiksi tietojen toimittamista THL:n ylläpitämiin rekistereihin tai vastaamista erillisiin tiedonkeruisiin. Velvoite voi olla myös periaatteellinen, jolloin tietojen toimittaminen koskee hyvinvointialuetta tietojen rekisterinpitäjänä, mutta teknisesti tiedot saadaan kolmannelta toimijalta, kuten tietojärjestelmätoimittajalta tai Kanta-palvelusta. 

Tällä hetkellä tietoa hyvinvointialueilta kerätään eri lähteistä ja erillisin tiedonkeruin. Erillistiedonkeruiden tarve vähenee tulevaisuudessa, kun Kanta-palveluista saadaan hyödynnettyä tietoa yhä paremmin. Kanta-palveluista saatavan tiedon laadun kehittäminen ja parantamista tukee hyvinvointialueiden oma tiedon laadun seuranta sekä kansallisten ja alueellisten tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan kehittäminen. 

• Sote-asiakastiedon laatu (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa -sivusto) 
• Sote-tiedonhallinnan kehittämisnäkymiä (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)

THL:n säännölliset tiedonkeruut hyvinvointialueille

Alla on listattu ne tiedonkeruut, joilla THL kerää hyvinvointialueilta tietoja valtakunnallisiin rekistereihin ja tilastoihin sekä sote-palveluiden ja palvelujärjestelmän seurantaan ja arviointiin ja sen toiminnan ja vaikuttavuuden kehittämiseen (THL-laki, 5 §). 

THL:n tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyy myös muita kyselyitä ja tiedonkeruita. Näitä toteutetaan myös yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. 

Sote-tietopohjan kehittäminen ja laatu

Sote-tietopohjan kehittäminen tehdään hyvinvointialueiden ja THL:n yhteistyönä. Tiedon laatuun voidaan vaikuttaa tiedon elinkaaren vaiheissa. Vain laadukkaasta lähtötiedosta on mahdollista luoda luotettavia koosteita ja tilannekuvia päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi.  Luotettavan sote-tiedon lähtökohtana on laadukas kirjaaminen ja tietojen tuottaminen. Laadukas tieto on myös helposti ja nopeasti käytettävissä.  

• Sote-asiakastiedon laatu (Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla -sivusto)