Tasa-arvokoulutus toimittajille ja viestijöille

Sukupuolella väliä mediassa -koulutus tukee toimittajia ja viestinnän ammattilaisia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Koulutus nostaa esiin sukupuolen ja muiden erojen merkityksen toimittajan ja viestijän työssä. 

Koulutus antaa vinkkejä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen kielenkäytön ja kuvituksen keinoin. Koulutuksessa opit, mitä tarkoittavat käsitteet: sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus, normit, stereotypiat, seksismi ja normitietoisuus.

Koulutus auttaa tunnistamaan ajattelussasi ja mediassa normeja ja stereotypioita, jotka liittyvät sukupuoleen ja muihin risteäviin eroihin, kuten ikään, alkuperään tai vammaisuuteen. Koulutuksen käytyäsi osaat lähestyä uudesta, kriittisestä näkökulmasta aiheita, joiden käsittely usein nojaa normeihin ja stereotypioihin. Osaat tuottaa tietoa ihmisryhmistä, jotka jäävät usein mediassa yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle.

Koulutuksen käytyäsi osaat pohtia haastateltavien asiantuntijoiden valintaa kriittisesti ja ottaa käyttöön keinoja mediassa esiintyvien asiantuntijoiden monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Koulutuksen osat

Koulutuksen suorittaminen

Koulutusta voit hyödyntää sekä oman oppimisesi tukena että järjestäessäsi koulutusta työyhteisössäsi. Koulutuksen voi suorittaa joko verkossa tai järjestämällä aiheesta lähikoulutuksen. Voit suorittaa koko koulutuksen tai koota sen sisällöistä haluamasi kokonaisuuden.

Lämmittelytehtävät soveltuvat suoritettavaksi ennen videoiden katsomista. Perustehtävät ja syventävät tehtävät kannattaa tehdä vasta videoiden katsomisen jälkeen. Osan tehtävistä voit suorittaa yksin, mutta osa niistä soveltuu parhaiten suoritettavaksi yhdessä kollegoiden kanssa. Tehtäväosion alussa on tarkemmat ohjeet tehtävien suorittamiseen.

Voit hyödyntää koulutusta vapaasti organisaatiossasi ja koota sen sisällöistä tarpeisiinne sopivan kokonaisuuden. Videoidut puheenvuorot ovat johdatuksia aiheeseen. Niiden antia voi ja kannattaa täydentää omien asiantuntijoidenne puheenvuoroilla sekä kutsumalla ulkopuolisia asiantuntijoita puhumaan ja kouluttamaan.  

Videot

Normit ja stereotypiat

Tiedostanko normit? Tunnistanko stereotypiat? Puheenvuorot haastavat toimittajan ja viestijän objektiivisuuden ja tarjoavat eväitä haitallisten normien ja stereotypioiden purkamiseen toimitus- ja tiedotustyössä. Videoiden esimerkit liittyvät suomalaisuuteen, perheisiin, miehiin ja sukupuoleen. Normeja ja stereotypioita on mahdollista tarkastella myös monista muista näkökulmista.

  • Ota normiterminologia haltuun (Youtube) (31 min)
    Malin Gustavsson, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija, Ekvalita
    Kannamme mukanamme tiedostamattomia käsityksiä siitä, miten asiat ovat. Haitallisten normien ja stereotypioiden purkaminen vaatii tunnistamisen ja ymmärtämisen lisäksi muutostahtoa ja työtä.
  • Rakenteet muokkaavat suomalaisuutta (Youtube) (13 min)
    Ina Mikkola, toimittaja, ohjaaja 
    Mitä tiedämme käsittelemistämme aiheista ja tavoittelemistamme kohderyhmistä? Puheenvuoro esittelee myös muistilistan stereotypioiden purkamiseksi.
  • Perheiden monimuotoisuus ja media (Youtube) (11 min)
    Sara Mäkäräinen, erityisasiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto
    Puheenvuorossa tarkastellaan perheiden monimuotoisuutta ja perheiden kuvaamista mediassa. Ota videolta talteen vinkit media-alan työntekijöille.
  • Miehet ja miesnormit terveysuutisoinnissa (Youtube) (12 min)
    Henri Hyvönen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
    Mikä on mies? Puheenvuoro tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa miesten mediarepresentaatiosta ja sen haasteista.

Sukupuolitietoinen kieli ja kuvaviestintä

Kuinka välttää syrjivä kielenkäyttö? Kuinka parantaa journalismin ja viestinnän laatua kielellä ja kuvilla? Videot auttavat pohtimaan sukupuolen ja moninaisuuden merkitystä toimittajan ja viestijän tuottamissa sisällöissä. Videoista saat vinkkejä siihen, kuinka voit edistää sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta kielenkäytöllä ja kuvavalinnoilla. 

  • Kieli maailmaa muuttamassa (Youtube) (12 min)
    Ulla Tiililä, erityisasiantuntija, Kotimaisten kielten keskus (Kotus)
    Puheenvuorossa tarkastellaan, miksi käyttämäämme kieleen on tärkeää kiinnittää huomiota ja miten kieltä voidaan muuttaa? 
  • Mitä on sukupuolitietoinen journalismi ja viestintä? (Youtube) (19 min)
    Reetta Siukola, kehittämispäällikkö, Tasa-arvotiedon keskus (THL)
    Puheenvuoro tarjoaa vinkkejä sukupuolitietoiseen sekä moninaisuuden huomioon ottavaan kielenkäyttöön ja kuvitukseen.
  • Seksistisen kielenkäytön purkaminen (Youtube) (21 min)
    Mila Engelberg, kielentutkija, FT
    Millaisia sukupuolisyrjiviä piirteitä suomen kielessä on? Puheenvuorosta saat ohjeita suomen kielen seksismin purkamiseen.
  • Sukupuolen moninaisuus journalismissa ja viestinnässä (Youtube) (16 min)
    Eliisa Alatalo, viestinnän asiantuntija, Seta
    Puheenvuorosta opit sukupuoleen liittyvät keskeiset termit. Lisäksi puheenvuoro tarjoaa historiakatsauksen sukupuolivähemmistöjä koskevien aiheiden käsittelyyn mediassa sekä antaa ohjeita sensitiiviseen kohtaamiseen.
  • Sukupuolen moninaisuus mediassa (Youtube) (9 min)
    Jukka Lehtonen, vanhempi tutkija, VTT, kasvatussosiologian dosentti, WeAll-hanke, Helsingin yliopisto
    Kuinka sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolivähemmistöjä käsitellään mediassa? Puheenvuorosta saat vinkkejä siihen, miten kuvata haastateltavan sukupuolta mediassa.  

Monimuotoinen asiantuntijuus 

Ketkä saavat äänensä kuuluviin asiantuntijoina mediassa ja missä roolissa? Videot herättelevät tarkastelemaan kriittisesti haastateltavien asiantuntijoiden valintaa. Ne auttavat löytämään uusia tapoja, joilla monipuolistaa mediassa esiintyvien asiantuntijoiden joukkoa.

  • Sukupuoli, pätevyys ja media (Youtube) (18 min)
    Janne Tienari, professori, Hanken
    Puheenvuoro tarjoaa näkökulmia kriteereistä, joita vasten asiantuntijan pätevyyttä ja sopivuutta mediassa arvioidaan sekä siitä, kuka arvioi ja millä perusteilla.
  • Asiantuntija vai kokemusasiantuntija? (Youtube) (10 min)
    Kasper Kivistö, Trasek ry:n edustaja
    Puheenvuorossa kerrotaan kolmen esimerkin kautta, mitä eroa on kokemusasiantuntijuudella ja asiantuntijuudella sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.
  • Miksi teemme vähemmistömediaa? (Youtube) (12 min)
    Jasmina Amzil, toiminnanjohtaja, Ruskeat tytöt
    Puheenvuoro tarkastelee representaatioita mediassa ja tarjoaa esimerkkejä monimuotoisuuden lisäämiseksi median sisällöissä.

Tehtävät

Tehtävät on jaoteltu lämmittelytehtäviin, perustehtäviin ja syventäviin tehtäviin.

Lämmittelytehtävät ovat ajatuksia herätteleviä tehtäviä, jotka voit suorittaa ennen videoiden katsomista. Ne on mahdollista toistaa videoiden katsomisen jälkeen uusien näkökulmien löytämiseksi.

Perustehtävät toimivat parhaiten videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävien alussa kerrotaan, mitkä videot tukevat tehtävien suorittamista.

Syventävät tehtävät ovat tehtäväkokonaisuuden haastavimpia tehtäviä, joiden tarkoituksena on soveltaa videoista ja muista tehtävistä opittuja asioita omaan työhön. 

Kaikki tehtävät soveltuvat suoritettavaksi sekä lähikoulutuksessa että etänä verkkoalustalla. Tehtävien arvioitu kesto on ilmoitettu kunkin tehtävän alussa.

Lämmittelytehtävät

Tehtävä 1: Onko sukupuolellasi väliä?

Tehtävässä pohdit sukupuolen merkitystä omassa elämässäsi. Tehtävä sopii toteutettavaksi yksin tai pienryhmäkeskusteluna. Tehtävän kesto: noin 10 min.

Jokaisen ihmisen kokemus sukupuolesta on yksilöllinen. Mieti hetki sukupuolesi merkitystä elämässäsi. Onko sukupuolestasi on ollut sinulle joskus hyötyä tai haittaa? Mieti esimerkki molemmista tilanteista.

Tehtävä 2: Missä sukupuoli sijaitsee? 

Tehtävässä pohdit omaa kokemustasi sukupuolesta. Tehtävä sopii toteutettavaksi yksin tai keskusteluharjoituksena pienryhmässä. Tehtävän kesto: noin 15 min.

Sukupuoli on monitasoinen käsite ja jokaisen ihmisen kokemus sukupuolesta on yksilöllinen. Pohdi ensin hetki, missä ajattelet sukupuolen sijaitsevan: 

  • Sukupuoli sijaitsee kehossa.
  • Sukupuoli sijaitsee mielessä.
  • Sukupuoli on tekoja.
  • Sukupuoli sijaitsee jossain muualla, missä?

Keskustelkaa sen jälkeen ryhmässä tai pohdi itseksesi: Miksi valitsit juuri sen vaihtoehdon tai useamman vaihtoehdoista? Miltä näkökulma tuntuu? 

Tehtävän taustalla on ajatus siitä, että sukupuolen käsite voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kaikki valinnat ovat yhtä hyviä ja arvokkaita. Sama ihminen voi valita eri kerroilla eri vaihtoehdon.

Tehtävä perustuu Ekvalitan toimitusjohtaja Malin Gustavssonin laatimaan Missä sukupuoli sijaitsee -kulmaharjoitukseen.

Tehtävä 3: Tyhjän paperin harjoitus

Tehtävä auttaa tunnistamaan sekä omassa ajattelussasi että mediassa normeja ja stereotypioita, jotka liittyvät sukupuoleen ja muihin eroihin. Tehtävä sopii toteutettavaksi keskusteluharjoituksena pareittain tai pienryhmässä. Tehtävän kesto: noin 15 min.

Tehtävä on helpoin toteuttaa verkkoalustalla, joka mahdollistaa tulosten kokoamisen esimerkiksi sanapilven muotoon. Lähikoulutuksessa tarvitset tehtävän toteuttamiseksi paperin tai tarralappuja sekä kynän.

Kirjoita muistiin avainsanoja, joita sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista: 

  • suomalaisuus
  • perhe 
  • miehet 

Jaa vastaukset parin kanssa tai pienryhmissä. Löytyykö mielikuvistanne yhtäläisyyksiä, entä eroja? 

Jos olet tehnyt tehtävän ennen normeja ja stereotypioita käsittelevien videoiden katsomista, voit toistaa sen niiden katsomisen jälkeen. Tuleeko mieleesi uusia avainsanoja tai näkökulmia?

Normeja ja stereotypioita on mahdollista tarkastella lukuisista muistakin näkökulmista. Miten esimerkiksi ikään, kieleen, kansallisiin vähemmistöihin (romanit, saamelaiset) tai vammaisuuteen liittyviä asioita käsitellään mediassa?

Tehtävä 4: Keskusteluharjoitus etuoikeuksista

Tehtävä auttaa sinua tarkastelemaan oletuksiasi ja tunnistamaan yhteiskunnassa ylläpidettyjä valtarakenteita. Lisäksi pohdit, miten valtarakenteet näkyvät mediassa. Tehtävä sopii toteutettavaksi pareittain tai pienryhmässä. Tehtävän kesto: noin 30 min.

Valitkaa alla kuvatuista henkilöistä kullekin yksi identiteetti. Jos osallistujia on enemmän kuin identiteettejä, voi useammalla olla sama identiteetti.

Tässä harjoituksessa olet:

  • 35-vuotias mies, valtiotieteiden tohtori. Avoliitossa, ei lapsia. Harrastaa matkustamista.
  • 47-vuotias transnainen. Työskentelee insinöörinä kansainvälisessä yrityksessä.
  • 33-vuotias suomalainen nainen. Naimisissa, ei lapsia. Toimitusjohtaja omassa yrityksessä. 
  • 50-vuotias valkoihoinen suomalainen mies, töissä pankissa. Avioliitossa naisen kanssa, kaksi aikuista lasta.
  • 25-vuotias maahanmuuttajataustainen nainen. Tummaihoinen, opiskelee oikeustiedettä, äidinkielenä ruotsi, osaa suomea välttävästi.
  • 38-vuotias nainen. Valmistunut Iranissa lääkäriksi, ei puhu sujuvaa suomea. Työtön yksinhuoltaja.
  • 59-vuotias nainen, luokanopettaja. Tarvitsee pyörätuolia liikkuakseen. Asuu vaimonsa kanssa vuokralla.
  • 35-vuotias viittomakielinen mies. Parisuhteessa miehen kanssa. Kaksi lasta edellisestä liitosta ex-vaimon kanssa.
  • 40-vuotias japanilainen nainen, sinkku. Töissä yliopistolla. Puhuu sujuvaa suomea, asuu yksin.
  • 17-vuotias muunsukupuolinen, feministi. Yhteiskunnallisesti aktiivinen. Opiskelee lukiossa.
  • 24-vuotias nainen, muslimi. Asiantuntijatyössä järjestössä.

Keskustelkaa seuraavaksi pareittain tai pienryhmissä alla esitetyistä väittämistä:

  • Minua haastatelleet toimittajat ovat olleet kiinnostuneita sukupuolen merkityksestä elämässäni.
  • Televisiossa ja lehdissä esitetään usein myönteisessä valossa ihmisiä, jotka näyttävät samalta kuin minä.
  • Toimittaja ei ole koskaan kysynyt minulta juuristani ja mistä olen ”oikeasti” kotoisin.
  • Minun on helppo matkustaa ulkomaille työasioissa ja vapaa-ajalla.
  • Minusta tuntuu, että ihmiset kuuntelevat minua ja ottavat mielipiteeni vakavasti.
  • Minulta kysytään usein mediassa yksityiselämästäni tai työn ja perheen yhteensovittamisesta.
  • Minun ei ole koskaan tarvinnut oikaista toimittajan oletusta seksuaalisesta suuntautumisestani.
  • Minua on pyydetty asiantuntijaksi omaa alaani koskevaan tv- tai radiohaastatteluun.
  • Voin saapua haastateltavaksi studioon ilman, että minun täytyy miettiä rappusia tai kynnyksiä.
  • Voin osallistua sosiaalisessa mediassa keskusteluihin asiantuntijana koko nimelläni ja kasvokuvallani ilman pelkoa vihapuheesta, häirinnästä ja/tai väkivallasta.
  • Minua pyydetään haastatteluihin usein kokemusasiantuntijaksi.
  • Sukupuoli-identiteettiäni kunnioitetaan mediassa ja yhteiskunnassa.
  • Kaltaisiani ihmisiä esiintyy asiantuntijoina television ajankohtaisohjelmissa.

Keskustelkaa tämän jälkeen yhteisesti:

  • Kerro identiteetin kuvauksen avulla kuka olet.
  • Tuntuiko samastuminen henkilöön helpolta? Mikä tuntui vaikealta?
  • Teitkö/jouduitko tekemään oletuksia henkilöstä väittämien pohjalta? Millaisia oletuksia teit ja miten ne vaikuttivat vastauksiisi?
  • Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet henkilön asemaan yhteiskunnassa ja mediassa?

Tehtävässä on hyödynnetty Monika-Naiset liitto ry:n ja Setan sekä Älä oleta - Normit nurin! -oppaan etuoikeuskävelyä ja Ruskeat Tytöt ry:n Etuoikeusbingoa.

Tehtävä 5: Ihmiset mediassa

Tehtävä auttaa sinua tunnistamaan sekä omassa ajattelussasi että mediassa normeja ja stereotypioita, jotka liittyvät sukupuoleen ja muihin risteäviin eroihin. Tehtävä sopii toteutettavaksi yksin tai pienryhmässä. Tehtävä voidaan toteuttaa joko ennakkotehtävänä tai osana lähikoulutusta, jolloin käytössä on oltava mobiililaitteita tai valmista media-aineistoa. Tehtävän kesto: noin 20 min.

Etsi yksin tai pienryhmässä päivittäin seuraamistasi medioista esimerkkejä seuraavista aiheista:

  • suomalaisuus
  • perhe
  • miehet

Kirjaa ylös keskeiset huomiosi: mitä ja miten (paljon) aiheista kirjoitetaan, miten jutut on kuvitettu.

Valitse ja ympyröi avainsanoista kolme, jotka toistuvat materiaalissa yleisimmin. Pohdi yksin tai ryhmässä, miten hyvin valitut sanat kuvaavat aihetta. Entä mitä jää ulkopuolelle?

Voit tehdä tai toistaa tehtävän tarkastelemalla medioita, joita et normaalisti seuraa (esim. ulkomaiset mediat). Löydätkö eroja aiheiden käsittelyssä? 

Jos olet tehnyt tehtävän ennen normeja ja stereotypioita käsittelevien videoiden katsomista, voit toistaa sen niiden katsomisen jälkeen.

Normeja ja stereotypioita on mahdollista tarkastella lukuisista näkökulmista. Miten esimerkiksi ikään, kieleen, kansallisiin vähemmistöihin (romanit, saamelaiset) tai vammaisuuteen liittyviä asioita käsitellään mediassa?

Perustehtävät

Tehtävä 6: Miten kieli rakentaa kuvaa sukupuolista? 

Tehtävässä pohdit sukupuolen merkitystä kielessä ja harjoittelet sukupuolitietoisia kielenkäytön tapoja. Tehtävä kannattaa suorittaa sukupuolitietoista kieltä ja kuvaviestintää käsittelevien videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävän voi toteuttaa joko yksin tai pienryhmässä. Tehtävän kesto: noin 30 min.

Valitse tehtävän lopussa olevasta materiaalista yksi sivu, jonka tekstejä tarkastelet. Osalla sivuista on yksi pidempi teksti ja osalla sivuista useampi lyhyt teksti.

 Kirjaa tekstin aihe tai aiheet ja tarkastele tekstin toimijoita: 

  • Keitä ihmisiä tekstissä on mainittu? Miten heihin viitataan? 
  • Miten henkilöitä luonnehditaan? 
  • Tuodaanko sukupuoli esille? Miten? 
  • Millaisen toiminnan yhteydessä henkilöt ja sukupuoli mainitaan, milloin ei? 
  • Millaisia sukupuoleen perustuvia stereotypioita huomaat? Mihin ne perustuvat ja mitä ne saavat aikaan? 
  • Vahvistavatko tekstit stereotypioita vai rikkovatko ne niitä?

Ideoi lopuksi muutama keino, joilla tekstejä voisi parantaa sukupuolitietoisesta näkökulmasta. Huomaathan, että materiaali sisältää myös esimerkkitekstejä, joissa sukupuolinäkökulma on otettu hyvin huomioon.

Jos teette tehtävän ryhmässä, jakautukaa ensin pareiksi tai 3–4 henkilön pienryhmiksi. Valitkaa pienryhmille tarkasteltaviksi eri tekstit. Seuraavaksi kukin pienryhmä tarkastelee valittuja tekstejä ja keskustelee yllä olevista kysymyksistä. Lopuksi pienryhmät esittelevät ajatuksensa koko ryhmälle.

Esimerkkitekstit − Miten kieli rakentaa kuvaa sukupuolista (pdf 244kt)

Tehtävä 7: Kuva kertoo viestin

Tehtävässä pohdit sukupuolen merkitystä kuvaviestinnässä. Tehtävä auttaa sinua tunnistamaan sukupuoleen liitettyjä normeja ja stereotypioita kuvissa ja antaa keinoja niiden purkamiseen. Tehtävä kannattaa suorittaa sukupuolitietoista kieltä ja kuvaviestintää käsittelevien videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävä sopii toteutettavaksi yksin tai pienryhmässä. Tehtävän kesto: noin 30 min.

Tutustu sukupuolitietoisen kuvaviestinnän vinkkeihin:
Vinkkejä sukupuolitietoiseen kuvaviestintään

Tarkastele sitten hetki oman mediasi tai organisaatiosi käyttämiä kuvia. Halutessasi voit myös selata jonkin muun median tai kuvapankin kuvia valitsemastasi aiheesta.

Pohdi yksin tai keskustele ryhmäsi kanssa seuraavista kysymyksistä: 

  • Miten eri sukupuolet on kuvattu tarkastelemissasi kuvissa?
  • Miltä kuvat vaikuttavat tarkistuslistan vinkkien valossa?
  • Mitä listan vinkeistä kuvissa on parhaiten noudatettu?   
  • Mihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota? 

Tehtävä 8: Mitkä tekijät estävät mediassa esiintyvien asiantuntijoiden monimuotoisuutta?

Tehtävä auttaa sinua tunnistamaan mediassa esiintyvien asiantuntijoiden monimuotoisuutta estäviä tekijöitä. Tehtävä kannattaa suorittaa monimuotoista asiantuntijuutta käsittelevien videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävä sopii toteutettavaksi yksin tai yhdessä kollegoiden kanssa. Tehtävän kesto: noin 20 min.

Mieti ensin hetki itseksesi, millaisin perustein valitset asiantuntijoita haastateltaviksi ja mitä kautta tavoitat heitä.

Pohdi sitten yksin tai keskustelkaa ryhmässä seuraavista kysymyksistä: 

  • Keitä yleensä kutsutaan haastateltaviksi asiantuntijoiksi ja siteerataan?  
  • Ketkä ovat useimmiten haastateltavana esimerkiksi taloudesta, koulutuksesta tai sosiaalipolitiikasta? 
  • Näkyykö haastateltavien valinnassa moninaisuus esimerkiksi sukupuolen, iän ja alkuperän suhteen? 
  • Haastatellaanko esimerkiksi sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön tai tiettyyn kieli- tai kulttuuriryhmään kuuluvaa tai vammaista henkilöä useimmiten kokemusasiantuntijana vai asiantuntijana? 
  • Mitkä tekijät estävät asiantuntijoiden moninaisuuden edistämistä työssäsi? 

Syventävät tehtävät

Tehtävä 9: Esittele kollegoillesi uudenlainen juttuidea 

Tehtävässä lähestyt uudesta, kriittisestä näkökulmasta aihetta, jonka käsittely nojaa vakiintuneisiin normeihin ja stereotypioihin. Tehtävä kannattaa suorittaa normeja ja stereotypioita käsittelevien videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävä sopii toteutettavaksi pareittain tai pienryhmissä. Tehtävän kesto: noin 30 min.

Valitse tarkasteluun yksi koulutuksen teemoihin liittyvä juttu, artikkeli tai tiedote. Jos olet tehnyt tehtävän 5, voit valita tarkasteluun yhden siinä tehtävässä keräämäsi esimerkkijutun suomalaisuudesta, perheistä tai miehistä. Pohdi, millaisen kuvan teksti aiheesta antaa: keitä se käsittelee, kenen näkökulmasta ja kenelle se on kirjoitettu. Kirjoita havaintosi ylös.

Hahmottele runko vaihtoehtoiselle tai taustoittavalle uutisjutulle tai tiedotteelle samasta aiheesta. Valitse tekstille ainakin otsikko, näkökulma, haastateltava(t) ja kuvitus.

Esittele juttuideasi parille tai pienryhmälle. Antakaa toisillenne lyhyet palautteet. Pohtikaa, millaisia uusia näkökulmia aiheeseen löytyi ja mitä haasteita näkökulmien monipuolistamiseen liittyy.

Normeja ja stereotypioita on mahdollista tarkastella lukuisista näkökulmista. Miten esimerkiksi ikään, kieleen, kansallisiin vähemmistöihin (romanit, saamelaiset) tai vammaisuuteen liittyviä asioita käsitellään mediassa?

Tehtävä 10: Keinot ja käytännöt haastateltavien asiantuntijoiden moninaisuuden lisäämiseksi

Tehtävästä saat käyttöösi keinoja asiantuntijoiden moninaisuuden lisäämiseksi. Tehtävä kannattaa suorittaa monimuotoista asiantuntijuutta käsittelevien videoiden katsomisen jälkeen. Tehtävä A sopii toteutettavaksi yksin tai yhdessä kollegoiden kanssa. Tehtävä B sopii toteutettavaksi toimituksen päällikön tai organisaation johdon edustajan vetämänä ryhmäkeskusteluna. Tehtävän kesto: noin 30 min.

a) Toimittajan työssä

Mieti ensin hetki itseksesi, minkälaisilla konkreettisilla keinoilla voit edistää sitä, että haastateltaviksi asiantuntijoiksi valikoituu monipuolisesti ihmisiä erilaisilla taustoilla.

Keskustelkaa sitten keinoista ryhmässä. Valitkaa 5−10 keinoa, joita haluatte toteuttaa työssänne. Kirjatkaa nämä keinot yhteiseen huoneentauluun ja jakakaa huoneentaulu kollegoillenne toimituksessa.

Jos teet tehtävän yksin, valitse 5−10 tärkeintä keinoa, jotka kirjaat huoneentauluun. Käytä huoneentaulua työsi tukena.

Arvioikaa säännöllisin väliajoin käyttöön otettuja keinoja ja niiden vaikuttavuutta. Tarvittaessa päivittäkää huoneentauluun kirjattuja keinoja.

Tehtävän tukena voit käyttää alla olevaa esimerkkikeinojen listaa.

Esimerkkikeinoja toimittajille haastateltavien asiantuntijoiden moninaisuuden edistämiseksi:

  • Kokoan itselleni valmiiksi monimuotoisen asiantuntijapoolin. Laajennan asiantuntijaverkostojani esimerkiksi seuraamalla aiheeseen liittyviä keskusteluja sosiaalisessa mediassa ja olemalla yhteydessä järjestöihin ja muihin organisaatioihin. Käytän aikaa ja etsin aktiivisesti haastateltavia, joilla on erilaisia taustoja.
  • En tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan asiantuntijaan – mietin vielä muita vaihtoehtoja. Teen perusteellista valmistelu- ja taustatyötä. Kyseenalaistan omia näkemyksiäni ja valintojani. Pyydän organisaatiolta useita vaihtoehtoja haastateltavista asiantuntijoista.
  • Muistan, että vähemmistön edustaja voi olla asiantuntija myös muussa aiheessa – ei aina vain kokemusasiantuntijan roolissa.
  • Kunnioitan ihmisten kokemusta ja kysyn haastateltavalta, miten hän haluaa tulla kuvatuksi jutussa.
  • Kannustan kollegoitani edistämään moninaisuutta asiantuntijavalinnoissa – jaamme keskenämme tietoa haastateltavista, järjestöistä ja organisaatioista.
  • Keskustelen jo juttua valmistellessani tuottajan tai editorin kanssa, miten monimuotoisuus otetaan jutussa huomioon. Ohjaan juttuprosessia niin, että se ei ylläpidä valta-asetelmia tai vahvista stereotypioita.
  • Pyydän kuvaajaa ja kuvatoimittajia huomioimaan monimuotoisuuden kuvituksessa. Esimerkiksi pyydän kuvaajaa valitsemaan kuviin eri näköisiä ihmisiä ja purkamaan stereotypioita myös kuvattavan asennossa, ilmeissä jne.
  • Muistan, että kommentoimalla juttua ennen sen julkaisemista haastateltava voi auttaa minua varmistamaan, etten ole tahtomattani vahvistanut stereotypioita tai ylläpitänyt valta-asetelmia ja että olen kunnioittanut haastateltavan näkökulmaa.
  • Käyn jutun julkaisemisen jälkeen palautekeskustelun jutun tuottamiseen osallistuneiden kanssa. Oliko juttu tarpeeksi monimuotoinen mm. haastateltavien ja kuvituksen suhteen? Käyn palautekeskustelun myös haastateltavan ja etenkin kokemusasiantuntijan kanssa.
  • Otan oppia jo tehdystä työstä haastateltavien asiantuntijoiden monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi.
  • Seuraan asiantuntijoiden moninaisuutta julkaistuissa jutuissani esim. Excelin avulla.
  • Seuraan aktiivisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja aiheesta eri kanavilla käytyä ajankohtaista keskustelua – olen valpas!

b) Organisaation ja sen johdon käytännöissä

Tehtävä sopii toteutettavaksi toimituksen päällikön tai organisaation johdon edustajan vetämänä ryhmäkeskusteluna. Miettikää yhdessä, miten organisaationne ja sen johto voivat edistää moninaisuuden huomioon ottamista: Millä keinoilla haastateltavien asiantuntijoiden moninaisuus voidaan varmistaa? Miten moninaisuuden toteutumista voidaan seurata? Kirjatkaa pohdintojanne ylös. 

Keskustelkaa keinoista yhdessä. Toimituksen päällikkö tai organisaation johdon edustaja vetää keskustelua. Valitkaa 5−10 keinoa, jotka ovat mielestänne tärkeimmät toteuttaa. Kirjatkaa nämä keinot yhteiseen huoneentauluun. Jakakaa huoneentaulu koko toimitukselle tai organisaatiolle. 

Arvioikaa säännöllisin väliajoin käyttöön otettuja keinoja ja niiden vaikuttavuutta. Tarvittaessa päivittäkää huoneentauluun kirjattuja keinoja.

Tehtävän tukena voitte käyttää alla olevaa esimerkkikeinojen listaa.

Esimerkkikeinoja organisaation johdolle ja toimituksille haastateltavien asiantuntijoiden moninaisuuden edistämiseksi:

  • Koulutamme organisaation johtoa, toimittajia ja koko henkilöstöämme säännöllisesti huomioimaan moninaisuuden organisaation toiminnassa ja työssä – kutsumme kouluttajiksi asiantuntijoita esimerkiksi järjestöistä.
  • Varmistamme, että toimittajilla on riittävästi aikaa haastateltavien etsimiseen.
  • Kannustamme toimittajia vahvistamaan yhteistyötä asiantuntijoiden, järjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa asiantuntijoiden löytämiseksi.
  • Annamme riittävästi aikaa vaikeampien juttujen tekemiseen – näin saamme enemmän aikaa punnita vaihtoehtoja.
  • Olemme tarkkoja, ettemme toista vahingollisia stereotypioita ja valta-asetelmia, kun otsikoimme uudelleen toimittajien kirjoittamia juttuja.
  • Seuraamme asiantuntijoiden monimuotoisuuden toteutumista säännöllisesti ja luomme mittareita – teemme myös tarvittavia muutoksia työkäytäntöihin.
  • Varmistamme, että moninaisuus näkyy kuvituksessa.
  • Mietimme yhdessä, miten asiantuntijan tai haastateltavan asiantuntijuus määritellään – kuka on pätevä asiantuntijaksi?
  • Rekrytoimme toimituksiin ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja.
  • Teemme toimituksessa suunnitelman siitä, missä kaikkialla voimme lisätä moninaisuutta ja jaamme vastuut suunnitelman toteuttamiseksi.
  • Pidämme toimituksissa viikoittaisen monimuotoisuustunnin – käymme läpi miten moninaisuuden huomioon ottamisessa on onnistuttu ja mietimme keinoja sen kehittämiseksi.
  • Teemme yhteisen päätöksen, että toimitukset seuraavat asiantuntijoiden monimuotoisuuden toteutumista ensin vähintään sukupuolijakauman suhteen. Sen jälkeen kehitämme seurannan kattamaan monimuotoisuuden laajemmin.
  • Laadimme organisaatiolle tasa-arvosuunnitelman, joka sisältää tasa-arvotavoitteita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita aktiivisesti seurataan ja arvioidaan – varmistamme, että monimuotoisuus näkyy aidosti organisaation käytännöissä.
  • Julkilausumme monimuotoisuuden organisaation yhdeksi arvoksi ja strategiseksi tavoitteeksi – tiedotamme siitä koko henkilöstöä.
  • Olemme edelläkävijä asiantuntijoiden monimuotoisuuden huomioon ottamisessa – Jaamme tietoa konkreettisista monimuotoisuutta edistävistä käytännöistämme muille mediaorganisaatioille.

Lisämateriaalit 

Normit ja stereotypiat

Kieli ja kuvat

Sanastot

Asiantuntijuus ja päätöksenteko

Yhteystiedot

Koulutuksen on laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sukupuolella väliä? -hanke. Hanketta rahoitti Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma (2014–2020).
Sukupuolella väliä? -hanke

Mia Teräsaho
projektipäällikkö
puh. 029 524 7864
sähköposti: [email protected]

Sonja Soronen
projektikoordinaattori
puh. 029 524 7084
sähköposti: [email protected]

Päivitetty:

Verkkokoulutus viranomaisille

Kuvituskuva: moninaisia kunnan asukkaita bussipysäkillä.

Yhdenvertaisen kunnan tekijät (eOppiva)

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja miten? (eOppiva)

Sukupuolella väliä? -hanke

Euroopan unioni.

Sukupuolella väliä? -hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020).

Sukupuolella väliä? -hanke