Ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutukset

Ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteemme kuten muuhunkin terveyteen.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteen?

Ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa mielenterveyteen hiljalleen tai äkillisten kriisien kautta.

Ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat tuhoja, jotka järkyttävät ihmisiä. Psyykkiset kriisit ovat tällöin väistämättömiä. Myös äkilliset stressireaktiot, sopeutumishäiriöt ja traumaperäiset stressihäiriöt ovat mahdollisia.

Ilmaston muuttumisesta aiheutuvaa ahdistuneisuutta kutsutaan usein ilmastoahdistukseksi. Ilmastoahdistus on myös osa laajempaa ympäristöahdistusta. Suomalaisista 68 prosenttia arvioi kuitenkin, että sana ahdistus ei kuvaa kovinkaan hyvin tai lainkaan heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutosta kohtaan. Ilmastonmuutos herättääkin ahdistuksen lisäksi monia muita tunteita: joka toiselle herää kiinnostus ja kolmasosalle toivo. Joka kahdeksas voimaantuu, mutta yhtä moni myös lamaantuu. Neljä kymmenestä kokee turhautumista, riittämättömyyttä tai voimattomuutta. Joka seitsemännen mieliala laskee. Huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden on jo havaittu yleistyneen Suomessa.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mielenterveyteemme myös hitaasti muuttamalla tottumuksiamme nukkua, syödä ja liikkua. Mahdollisesti se voi altistaa vähitellen myös suoraan mielialahäiriöille, ahdistuneisuushäiriöille tai unihäiriöille sekä voimistaa jo näitä häiriöitä sairastavien oireita.

Siitä, miten Suomen ilmaston muuttuminen vaikuttaa täällä asuvien mielenterveyteen, tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Mielenterveysvaikutuksia voi ehkäistä elintavoilla ja oireita lievittämällä

Talvien ennakoidaan muuttuvan Suomessa nykyistä lämpimämmiksi, sateisemmiksi ja valottomammiksi. Tämä lisännee unihäiriöitä ja voimistanee kaamosoireita.

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan muuttavan Suomen kesät nykyistä lämpimämmiksi, helteisemmiksi ja valoisammiksi. Tämäkin muutoksen arvioidaan lisäävän unihäiriöitä. Se voimistanee myös jo mielenterveyshäiriöitä sairastavien oireita.

Talvella kaamosoireita voi helpottaa kirkasvalolla, kesällä kuumuutta jäähdyttimien käytöllä. Myös sopivan päivä- ja ateriarytmin ylläpito sekä kuntoliikunta voivat auttaa haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä. Reipas ja rasittava liikkuminen on hyvä ajoittaa kello 11 ja 17 välille. Aamiainen heti heräämisen jälkeen, lounas säännöllisesti samaan aikaan päivästä ja päivällinen ennen kello 18 aterioiden rytminä edistää unta ja sitä myöten tukee liikunnallisuutta.

Millaista työtä THL:ssä tehdään ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutusten parissa?

Tutkimme, miten ilmastonmuutoksesta johtuvat valoisuuden ja lämpötilan muutokset Suomessa ilmenevät mielenterveyden muutoksina.

Syvennämme tutkimustamme ilmastonmuutosskenaarioihin perustuen mallintamalla, miten mielenterveyteen liittyvät oireet, sairaudet ja ennenaikainen kuolleisuus muuttuvat Suomessa ilmastonmuutoksen takia.