Ilmastonmuutos, vesiepidemiat ja vesiturvallisuus

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän vesivälitteisiä infektioita.

Lisääntynyt sateisuus, rankkasateet, tulvat ja lämpötilan nousu heikentävät niin luonnonvesien kuin rakennettujen vesijärjestelmien mikrobiologista laatua. 
Vesiepidemiat ovat Suomessa melko harvinaisia sekä kussakin tapauksessa hyvin paikallinen terveysriski, sillä vesiepidemian sattuessa se koskettaa vain saastuneen veden käyttäjiä.

Vesiepidemiat aiheuttavat yleensä ripulitapauksia, jotka eivät vaaranna perusterveiden ihmisten henkeä. Herkimpiä infektioille ovat kuitenkin pitkäaikaissairaat, ikääntyneet ja lapset, ja näissä ikäryhmissä vaikutukset voivat olla myös vakavampia.

Juomavesi on yleinen vesivälitteisen epidemian aiheuttaja

Vesivälitteiset epidemiat johtuvat tällä hetkellä pääosin juomaveden ulosteperäisestä saastumisesta eli siitä, että juomaveteen on päässyt ripulitautia aiheuttavia mikrobeja, kuten noroviruksia tai kampylobakteereja. Suomessa tällaisia tapauksia esiintyy vuosittain yleensä muutamia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa juomaveden käsittelyyn ja veden jakeluun

Ilmastonmuutoksesta johtuvat lämpötilan nousu, sateiden lisääntyminen ja tulvat voivat johtaa pinta- ja pohjavesilaitosten käyttämän raakaveden laadun heikentymiseen (mm. mikrobit, kemikaalit, luonnon humus), mikä lisää puhdistusprosessien ja desinfioinnin tarvetta juomaveden valmistuksessa.

Ilmastonmuutos voi siten lisätä vesivälitteisten epidemioiden riskiä merkittävästi, kun vesilaitokset joutuvat ottamaan huomioon toiminnassaan entistä enemmän esimerkiksi desinfioinnin osalta raakaveden laadun muutokset sekä mahdolliset raakavesien saatavuusongelmat. Lisäpaineita tähän tuo vedenjakeluverkoston ikääntyminen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tykkylumi, voivat myös lisätä sähkökatkoksia ja vaikeuttaa vedenjakelua.

Monet epidemioita aiheuttavat mikrobit hyötyvät leudosta säästä ja sateista

Vesivälitteisiä epidemioita yleisimmin aiheuttavat kampylobakteerit ja norovirukset hyötyvät leudoista talvista ja lisääntyvästä sateisuudesta. Näissä olosuhteissa ne säilyvät ympäristössä pidempään aktiivisina ja voivat kulkeutua huuhtoutumien mukana paremmin pohja- ja pintavesiin.

Runsastuneet sateet ja sulamisvedet lisäävät viemäreihin päätyvän veden määrää, minkä seurauksena jätevesipuhdistamoiden kapasiteetti ylittyy ja puhdistamattomia jätevesiä päätyy ohi- tai ylijuoksutuksen takia vesistöihin.

Myös maaperässä ja luonnonvesissä yleisesti esiintyvät legionellat voivat hyötyä lisääntyvästä sateisuudesta. Kansainvälisissä tutkimuksissa lisääntyneen sateisuuden on havaittu liittyvän suurempaan legionellakeuhkokuumeiden riskiin. Rakennusten vesilaitteistoihin päästessään legionellat voivat lisääntyä ihmiselle haittaa aiheuttaviin pitoisuuksiin, jos olosuhteet erityisesti lämpötilan osalta ovat niille suotuisat.

Taudinaiheuttajia esiintynee uimarannoilla ja luonnonvesissä runsaammin

Ilmastonmuutos lisää vesivälitteisten epidemioiden riskiä myös uimarannoilla.

Uimareiden määrät uimarannoilla kasvavat, kun lämpötila nousee ja veden virkistyskäyttö lisääntyy. Lisääntynyt kuormitus tarkoittaa, että taudinaiheuttajia voi kulkeutua uimareiden mukana uimarannalle ja uimaveteen enemmän.

Vesien lämpötilan nousu voi edesauttaa uusien mikrobilajien leviämistä ja mahdollistaa joidenkin taudinaiheuttajamikrobien kasvua. Kesien 2014 ja 2018 helleaaltojen aikana todettiin monia uimavesivälitteisiä epidemioita, joissa sairastui suuri määrä uimareita.

Merialueilla Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttamien infektioiden ennustetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä. Tämän bakteerin aiheuttama terveysriski kasvaa uimarannoilla, erityisesti matalissa lämpimissä vesissä, joiden suolapitoisuus on alhainen, kuten Suomessa Perämeren alueella.

Uimavesien syanobakteerit voivat myös lisääntyä ja sinilevätoksiinien aiheuttamat terveyshaitat yleistyä. Syanobakteerien aiheuttama terveysriski aiheutuu veden virkistyskäytöstä sekä veden käytöstä vapaa-ajan asunnoilla esimerkiksi saunavetenä.

Uimavesiepidemioiden lisäksi jätevedenpuhdistamoilta voi tulevaisuudessa päätyä puhdistamattomia jätevesiä ohi- tai ylijuoksutuksen takia vesistöihin. Näin voi käydä, kun runsastuneet sateet ja sulamisvedet lisäävät viemäreihin päätyvän veden määrää ja jätevesipuhdistamoiden kapasiteetti voi ylittyä.