Rakennusten kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat

Ilmaston muuttuessa rakennusten kosteus- ja homevauriot saattavat lisääntyä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Tähän vaikuttavat lisääntyvät sateet ja talvien sateiden muuttuminen lumesta vedeksi, ilman suhteellisen kosteuden kasvu, tuulen aiheuttamien viistosateiden yleistyminen sekä lämpötilan kohoaminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta syntyvät kosteusvauriot vaikuttavat terveyteen kuten muutkin kosteusvauriot.

Kosteusvauriot aiheuttavat sisäilmaongelmia

Rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä aiheutuviin sisäilmaongelmiin liittyy lisääntynyt hengitystieoireilu ja astman syntymisen riski.

Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat vaurion sijainti (ilmayhteys) ja altistumisaika, mutta tarkempaa erittelyä niiden vaikutuksesta terveyshaittaan ei tiedetä. Siten esimerkiksi ulkoseinärakenteisiin syntyneiden tai tulvavesien aiheuttamien kosteusvaurioiden terveyshaitoista ei ole tarkkaa tietoa. Vaurioiden syntyä on joka tapauksessa tärkeää ehkäistä ja ongelmia korjata.

Rakenteet ja rakennusmateriaalit vaikuttavat vaurioiden riskiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennuksiin ovat erilaisia Suomen eri osissa. Esimerkiksi viistosateiden ja tulvien esiintyminen on erilaista rannikkoalueella ja sisämaassa. Tutkimuksissa on arvioitu, että suurin osa Suomessa yleisesti käytettävistä ulkoseinärakenteista kestää hyvin muuttuvassa ilmastossa. 

Rakenteiden hyvän toimivuuden edellytyksenä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta mahdollisimman vähän läpäisevä julkisivu sekä heikosti homehtuvat rakennusmateriaalit. Rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että viistosateille altis rakenne estää sadevettä pääsemästä rakenteisiin ja myös päästää mahdollisen kertyneen kosteuden pois.

Homehtumisriski nousee julkisivurakenteilla, joiden ulkopinnan materiaalilla on huomattavan kapillaarinen ja siten vettä imevä huokosrakenne. Ne päästävät viistosadetta lävitseen, mutta myös pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa. Tällaisia rakenteita ovat muun muassa:

• tiili kuorimuurirakenteessa
• korkean vesisementtisuhteen betoni sandwich-elementeissä, jos taustapinnan tuuletus on puutteellinen.

Rakennuskanta on verrattain nuorta, mutta kosteusvaurioiden korjaustarve on merkittävä

Valtaosa Suomen rakennuskannasta on 30–60 vuoden iässä. Näissä taloissa peruskorjaustarve on joko ensimmäistä tai jo toista kertaa ajankohtainen.

Vanhojen rakenteiden säilyvyysominaisuudet ovat usein puutteellisia. Säälle alttiiden rakenteiden, kuten julkisivujen, parvekkeiden ja vesikattojen rakenteille aiheutuu muun muassa viistosateista merkittävää korjaustarvetta. Kosteusvaurioiden korjaamisen kustannuksien on arvioitu olevan 30 miljardia euroa.

Rakennukselle on tärkeää teettää systemaattinen kuntotutkimus, jossa selvitetään rakenteiden nykyinen kunto sekä tuleva vaurioriski. Vain siten voidaan tehdä oikeanlaisia ja toisaalta myös oikein ajoitettuja korjaustoimenpiteitä. Kuntotutkimuksen avulla on mahdollista välttää niin ali- kuin ylikorjaamista.

Jos rakennuksessa epäillään kosteus- tai mikrobivauriota, kuntotutkimukseen on tärkeää liittää myös vaipan ilmanpitävyyden mittaus. Siten saadaan selville, voivatko mahdolliset mikrobit kulkeutua sisäilmaan ja jos voivat, mitä reittiä pitkin.