Miten sisäilma vaikuttaa terveyteen?

Kun sisäilman ja sisäympäristön laatu on hyvä, ihminen voi hyvin ja esimerkiksi oppii ja viihtyy paremmin. Mitä parempi sisäympäristön laatu on, sitä enemmän se edistää hyvinvointia ja vähentää oireilua. Vähimmäisvaatimuksena on, että sisäilma ei saa vaarantaa ihmisen terveyttä.

Sisäilmassa voi olla erilaisia kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia tekijöitä, jotka voivat heikentää viihtyvyyttä tai lisätä oireilua. Oireet ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, mutta osaan näistä tekijöistä liittyy myös suurentunut pitkäaikaissairauksien riski. Merkittävimmät sairauden riskiä lisäävät tekijät Suomessa ovat pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä tuleva radon ja rakennusten kosteusvauriot.

Suomessa sisäilma on pääosin puhtaampaa verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta mitatut radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita verrattuna Keski-Eurooppaan. Yksittäisissä rakennuksissa esiintyy kuitenkin epäpuhtauksia siinä määrin, että niiden vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Puuttumalla ripeästi huonoon sisäympäristön laatuun voidaan edistää hyvinvointia ja ennaltaehkäistä mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Esimerkiksi kosteusvaurioiden korjaaminen pidentää lisäksi rakennuksen käyttöikää. Myös oikea-aikainen ja avoin viestintä tilojen käyttäjille rakennuksen kunnosta ja rakennukselle tehtävistä toimenpiteistä on tärkeää.

Sisäilmaan liittyvä oireilu

Sisäilmassa voi olla tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa yleensä lieviä, altistumisen loppuessa ohimeneviä oireita, kuten hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten päänsärkyä (ks. tarkemmin alempana).

Ihmisen kokemat oireet ovat aina todellisia. Oireet yksin eivät kuitenkaan ole suora osoitus jostakin sisäilman epäpuhtaudesta.

Oireilu on aina yksilöllistä, ja siksi oireiluun vaikuttavat sisäilman laadun lisäksi myös monet muut seikat, kuten sisäympäristön viihtyisyys, työn tai opiskelun kuormittavuus, sosiaaliset suhteet sekä yksilölliset tekijät. Oireilun monitekijäisyys tulee huomioida, kun esimerkiksi koulun sisäilmaongelman selvittämisen yhteydessä kartoitetaan sisäilmakyselyllä käyttäjäkokemuksia ja koettua oireilua. Pelkän kyselyn perusteella ei voida arvioida, onko rakennuksen sisäilmassa epäpuhtauksia. Toisaalta sisäilmassa voi olla jokin haittatekijä, vaikka kyselyssä ei havaittaisi tavanomaisesta poikkeavaa oireilua.

Lue lisää: Apua sisäilmasta oireilevalle

Rakennuksen kunnon asianmukaiset tekniset selvitykset ja tarvittaessa epäpuhtausmittaukset ovat ainoa keino selvittää, onko rakennuksen sisäilmassa jokin oireita aiheuttava epäpuhtauslähde tai muu haittatekijä. Jos rakennuksessa ei havaita selvityksistä huolimatta epäpuhtauksia tai oireita aiheuttavia olosuhteita, kuten riittämätöntä ilmanvaihtoa, on tärkeä selvittää myös muita oireilua lisääviä tekijöitä.

Nosebo-ilmiö voi liittyä kaikkeen ihmisten oireiluun

Koettujen oireiden määrä voi lisääntyä voimakkaastikin liittyen siihen, mitkä ovat ihmisen ennakko-odotukset. Nosebo-vaikutukseksi kutsuttu ilmiö on tunnettu lääketieteessä jo kauan.

Nosebo-ilmiö on tärkeä huomioida myös sisäilmaan liittyen. Jokainen tilanne on kuitenkin erilainen ja arvioitava erikseen.

• Ihmisen kaikki havainnot ympäristöstä ovat ennakkokäsitysten ohjaamia. Olemme myös hyvin herkkiä lähimmäistemme mielipiteille tai tulkinnoille.
• Uutisointi ja sosiaalinen media voivat luoda tai vahvistaa erilaisia kielteisiä merkityksiä, jotka voivat johtaa oireiluun.
• Tutkimusten mukaan kielteiset ja uhkaavat asiat herättävät helpommin vahvoja tunnereaktioita kuin myönteiset tekijät. Ennakko-odotusten merkitys kasvaa erityisesti silloin, kun tekijä on monimerkityksellinen (esim. epämääräinen kipu tai ilman tunkkaisuus) tai vaikeasti havaittava (esim. havaintokynnyksen juuri ja juuri ylittävät hajut).
• Nosebo-ilmiön merkitys sisäilmaoireilussa voi Suomessa olla suuri, koska väestö kokee sisäilmaan liittyvät riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon mukaan ovat. 

Sisäympäristön terveysvaikutukset lyhyesti 

• Pienhiukkasia (PM2,5; PM10) ja erilaisia muita, lähinnä polttoprosesseista muodostuvia, haitallisia yhdisteitä kulkeutuu sisäilmaan ulkoilmasta. Niitä syntyy myös monista sisälähteistä. Altistuminen pienhiukkasille lisää ennenaikaista kuolleisuutta, sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosyöpää ja mahdollisesti myös astmaa. Pienhiukkasille altistuminen on yhteydessä myös hengitystieoireisiin.

Lue lisää: Ilmansaasteet

• Tupakansavu sisältää satoja terveydelle mahdollisesti haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Myös passiivinen tupakointi aiheuttaa hengitystieoireita ja lisää monien samojen sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, keuhkosyövän ja hengitystiesairauksien riskiä kuin aktiivinenkin tupakointi.
• Maaperästä vapautuu sisäilmaan hajutonta ja mautonta radioaktiivista kaasua, radonia. Radon on keuhkosyövän riskitekijä. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla.
• Kosteusvauriot ovat astman riskitekijä ja voivat aiheuttaa hengitystieoireita. Eniten näyttöä on kodin vakavien kosteusvaurioiden yhteydestä lasten astman riskiin. Näyttö yhteydestä muihin hengityselin- ja allergisiin sairauksiin on heikompaa. Yhteyttä keuhkojen toimintakyvyn heikkenemiseen tai allergiseen herkistymiseen ei tutkimuksissa ole havaittu. Rakennuksen kosteusvaurioiden yhteydestä muihin sairauksiin, kuten syöpä- tai reumasairauksiin, ei ole näyttöä. Vaikka kosteusvaurioilla on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys hengitystieoireisiin ja astmaan, on vielä epäselvää, mitkä tekijät terveyshaittoja aiheuttavat ja millä mekanismeilla. Tämän vuoksi syy-seuraussuhdetta rakennusten kosteusvaurioiden ja minkään terveysvaikutuksen välillä ei ole voitu todeta. Kosteusvauriot edistävät muun muassa homesienten ja muiden mikrobien kasvua, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä sekä pölypunkkien esiintymistä. Näiden eri tekijöiden merkitystä terveysvaikutusten taustalla ei ole pystytty erottelemaan. Vaikka mikrobien on arvioitu olevan todennäköisin tekijä kosteusvaurioihin liittyvien terveysvaikutusten taustalla, tutkimusnäyttö sisäilman mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden terveyshaitoista on vähäistä ja ristiriitaista. Kosteusvaurio onkin indikaattori, joka kertoo poikkeavasta ja haitallisesta olosuhteesta, joka tulisi ennaltaehkäistä ja korjata.
• Asbestia on aiemmin käytetty Suomessa erityisesti rakennusmateriaaleissa sidosaineena sekä paloneristys- ja muissa eristystuotteissa. Asbestin käyttö on nykyään kiellettyä, mutta altistuminen on edelleen mahdollista esimerkiksi rakennusten korjaus- ja purkutöissä, jollei suojaustoimista ole huolehdittu. Asbesti aiheuttaa syöpää (keuhkosyöpä, mesoteliooma, kurkunpään syöpä, munasarjasyöpä) ja asbestoosia.
• Sisäilmaan saattaa kulkeutua teollisia mineraalikuituja, kuten lasikuituja (lasivilla) ja kivikuituja (vuorivilla). Mineraalivillakuituja käytetään rakennusten lämmöneristemateriaaleissa, akustiikkalevyissä ja äänieristeissä kuten ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimissa. Lasi- ja vuorivilla voivat aiheuttaa korkeina pitoisuuksina ohimenevää ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Kuitupitoisuudet ovat kuitenkin pääosin hyvin matalia suomalaisissa rakennuksissa. Lukuun ottamatta rakennus- tai purkutyökohteita, haitalliset vaikutukset ovatkin hyvin epätodennäköisiä.
• Sisäilmassa esiintyy runsaasti erilaisia kaasumaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Näitä yhdisteitä sisäilmaan haihtuu erityisesti uusista sisustus- ja rakennusmateriaaleista. Päästöt voivat lisääntyä esimerkiksi materiaalien kostumisen takia. VOC-yhdisteiden pääasialliset terveysvaikutukset asuinympäristöissä voivat liittyvä ohimeneviin ärsytys- ja hengitystieoireisiin. Toimistojen ja asuntojen VOC pitoisuudet ovat kuitenkin pääosin hyvin matalia Suomessa ja haitalliset vaikutukset epätodennäköisiä.
• Formaldehydin pääasialliset lähteet sisäilmassa ovat tupakointi, ruuanlaitto, lämmitys ja kynttilänpoltto sekä rakennus- ja sisustusmateriaalit. Formaldehydin keskeiset terveysvaikutukset asuinympäristöissä liittyvät lähinnä sen aiheuttamiin ärsytys- ja hengitystieoireisiin sekä altistumiseen mahdollisesti liittyvään astmariskiin.
• PAH-yhdisteiden lähteitä sisäilmassa voivat olla tupakansavu, poltosta peräisin olevat hiukkaset tai rakennusmateriaalit, joissa on käytetty esimerkiksi puunsuojakemikaalina kivihiilitervapohjaisia tuotteita kuten kreosoottiöljyä, johon voi viitata kyllästetyn ratapölkyn haju. PAH-yhdisteisiin liittyy lisääntynyt syöpäriski: toistuva hengityksen kautta tapahtuva altistuminen PAH-yhdisteille on yhteydessä keuhkosyöpään, kun taas ihon kautta tapahtuvan toistuvan altistumisen on havaittu liittyvän iho- ja huulisyöpään.
• Kloorianisolit ovat voimakkaasti haisevia aineita, joita esiintyy joissain vanhoissa rakennuksissa. Haju tuo mieleen homeen ja sen poistaminen on hankalaa, mutta muuten kloorianisoleihin ei liity merkittävää terveyshaittaa.
• Sisäympäristöissä esiintyy yleisesti muitakin kemikaaleja, kuten erilaisia palonsuoja-aineita, per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) ja ftalaatteja, joiden terveyshaitat ovat osin puutteellisesti tunnettuja. Suurin osa näille kemikaaleille altistumisesta tapahtuu ravinnon kautta, mutta joissain tapauksissa myös sisäympäristö voi olla merkittävä altistumislähde.
• Sisäilmassa voi olla lukuisia erilaisia kasvi- ja eläinperäisiä allergeenejä. Näistä yleisimpiä ovat siitepölyt sekä lemmikkieläinten allergeenit. Sisäilman allergeenit aiheuttavat hengitystie- ja allergiaoireita niille herkistyneille astmaatikoille tai allergikoille.
• Riittämätön ilmanvaihto heikentää sisäilman laatua ja siten lisää sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamia vaikutuksia terveyteen. Riittämätön ilmanvaihto on yleisimpiä sisäilmaa heikentäviä tekijöitä rakennuksissa. Korkea ilman hiilidioksidipitoisuus voi kertoa ilmanvaihdon riittämättömyydestä.
• Korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, joka on tavallista erityisesti talvella, voi aiheuttaa ohimenevää limakalvojen kuivumista ja hengitystieoireita sekä heikentää unen laatua ja viihtyisyyttä. Helleaaltojen aikana hyvin korkeat lämpötilat ovat monin tavoin haitallisia erityisesti vanhuksille.
  Lue lisää: Helle
• Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi tai joka on kuulolle haitallista. Melu vaikuttaa viihtyvyyteen sekä kuormittaa elimistöä, heikentää unenlaatua sekä lisää sydän ja verisuonitautien riskiä.
  Lue lisää: Melu