Epäiletkö ongelmia sisäilman laadussa?
Keneen otan yhteyttä, jos epäilen ongelmia sisäilman laadussa?
- Jos epäilet sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä rakennuksessa, ota yhteyttä rakennuksen omistajaan tai sen edustajaan (esim. isännöitsijään).
- Jos asukas omalla toiminnallaan heikentää sisäilman laatua, kuten aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioita, korvausvastuu syntyneistä vaurioista on hänen.
- Äkillisissä tilanteissa (esim. putkivuoto) asukas ilmoittaa havainnostaan huoltoyhtiölle.
- Kouluissa ja päiväkodeissa tulee ottaa yhteyttä rehtoriin, oppilaitoksen tai päiväkodin johtajaan.
- Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustaja, yleensä ympäristöterveystarkastaja, tukee tarvittaessa selvitysprosessia erityisesti koulujen ja muiden julkisten rakennusten sekä asuntojen osalta.
- Terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat rakennuksen käyttäjien terveydentilan arvioinnista ja hoidosta.
- Työpaikkojen osalta valvovana viranomaisena toimii työsuojeluviranomainen.
Lue lisää:
- Apua sisäilmasta oireilevalle
- Ohje päiväkodin johtajille sisäilmatilanteeseen
- Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa
Miten toimia, jos sisäilman laatua heikentävä tekijä on epäselvä?
Sisäympäristön laatua voivat heikentää monet eri tekijät, kuten puutteellinen ilmanvaihto, liian kuiva tai lämmin ilma, hiukkaset ja kosteusvauriot. Jos on epäselvää, mikä heikentää sisäilman laatua, on rakennus tärkeä tutkia kokonaisvaltaisesti, eikä yksittäisten mittausten avulla.
Lähtötilanteessa tutustutaan olemassa olevaan tietoon rakennuksesta ja sen mahdollisista ongelmista. Lisäksi on tärkeää haastatella rakennuksen käyttäjiä heidän havainnoistaan.
Tämän jälkeen rakennukseen tehdään katselmus, jossa havainnoidaan mahdolliset epäpuhtauslähteet, ilmanvaihdon toiminta, rakennuksen yleinen kunto ja rakennuksen soveltuminen käyttötarkoitukseensa. Selkeät viat korjataan. Usein tilanne ratkeaa jo sillä, että käyttäjä tekee havainnostaan ilmoituksen kiinteistöhuollolle, joka tekee sen pohjalta tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Jos sisäympäristöhaitan syy ei varmistu lähtötietojen ja katselmuksen avulla, tehdään suunnitelma tarvittavista lisätutkimuksista ja -mittauksista em. havaintoihin perustuen. Tällaisia ovat mm. rakennuksen kuntotutkimus ja ilmanvaihdon toiminnan tarkempi tutkimus, tarvittaessa mikrobimääritykset mahdollisista kosteusvauriokohdista, jos vaurio ei ole selvästi havaittavissa, ja sisäilman epäpuhtauksien (esim. kuidut ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja fysikaalisten olosuhteiden mittaukset (esim. lämpötila ja kosteus).
Lue lisää: Kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksessa
Miten sisäilman laatua heikentävät tekijät paikallistetaan ja korjataan?
Rakennuksen kunnon selvittämiseksi ja erityisesti kosteusvaurioiden paikantamiseksi tarvitaan yleensä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Jos kyseessä on ilmeinen ja rajallinen vaurio, kuten äkillinen ja nopeasti havaittu putkivuoto, ei välttämättä tarvita rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta. Kuitenkin aina, kun ongelman syy tai laajuusaste on epäselvä tai ongelma ei selviä, on syytä käyttää apuna aihealueeseen perehtynyttä asiantuntijaa. Tärkeintä on selvittää ongelman aiheuttaja (esim. putkivuoto) ja korjata se. Lisäksi vaurioituneet materiaalit tulee poistaa ja korvata uusilla.
Kosteusvaurion selvittämiseen ja korjaamiseen kannattaa käyttää niihin perehtyneitä asiantuntijoita, joita ovat esimerkiksi kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT), rakennusterveysasiantuntija (RTA) ja sisäilma-asiantuntija (SISA).
Kuntien terveysvalvonnan terveydellisten olojen valvontaan on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön ns. asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje (Valvira 2016). Asetuksessa määritetään viranomaisten terveyshaitan osoittamiseen käytettävissä olevat menetelmät erilaisille fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille. Samassa asetuksessa on säädetty myös ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista viranomaistutkimuksissa. Ympäristöministeriön oppaassa Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (2016) on kuvattu ammattilaisille rakennuksen kunto- ja sisäilmatekniseen tutkimuksen periaatteet ja menetelmät.
Lue lisää:
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Asumisterveysasetus 545/2015
- Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valvira)
- Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ympäristöministeriö)
- Kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksessa
Terveydensuojeluviranomaisen rooli asunnoissa
Terveydensuojeluviranomaiselta saa tarvittaessa neuvoja ja apua mahdollisen sisäympäristön laatua heikentävän tekijän selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi laittaa tarvittaessa asian hallinnollisesti vireille ja tehdä asuntoon mm. asuntotarkastuksen.
Terveydensuojeluviranomainen voi myös velvoittaa rakennuksen omistajan ryhtymään toimiin sisäympäristön laatua heikentävän tekijän selvittämiseksi ja korjaamiseksi.
Terveydensuojeluviranomaisen laatimassa rakennuksen tarkastuspöytäkirjassa otetaan kantaa siihen, onko rakennuksessa mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttava olosuhde ja lisäksi arvioidaan rakennuksen käyttäjien mahdollista altistumista. Jos terveydensuojeluviranomainen ja asukas ovat eri mieltä terveyshaitan olemassaolosta asunnossa, tulee asukkaan saada terveydensuojeluviranomaiselta perusteltu päätös asiasta. Asianomainen voi halutessaan valittaa päätöksestä paikalliseen aluehallintovirastoon (AVI).
Sisäilman laatua heikentävien tekijöiden selvittäminen
Sisäilman laatua heikentävien tekijöiden selvittämisessä tärkeintä on rakennuksen tutkiminen. Näin paikallistetaan mahdolliset epäpuhtauslähteet tai olosuhteet, jotka voivat heikentää sisäympäristön laatua.
Erityisesti julkisissa, isoissa rakennuksissa tulisi tehdä rakennus- tai tilakohtaisiin tutkimuksiin ja mittauksiin perustuva olosuhdearviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioidaan rakennuksen tavanomaisesta poikkeavien olosuhteiden ja epäpuhtauslähteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden vaikutus rakennuksessa oleskelevien altistumiseen.
Olosuhdearvioinnin tulee aina perustua sisäilmastoselvityksen tuloksiin. Arvioinnissa huomioidaan tiedot poikkeavien ja sisäilmaan vaikuttavien riskitekijöiden, vaurioiden ja biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden määrästä, laajuudesta ja sijainnista. Olosuhdearviointi luo pohjaa rakennuksen terveydellisen merkityksen arvioinnille, jossa huomioidaan työpaikoilla myös työyhteisöön ja työntekijöihin liittyvät tekijät mukaan lukien rakennuksessa oleskelevien terveys (kuten oireilu, sairaudet ja poissaolot) sekä työpaikan toimintatavat.
Lue lisää:
- Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi (Työterveyslaitos)
- Leppänen ym. (2022) Mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävät menetelmät kosteusvauriokohteissa – kirjallisuuskatsaus. THL Työpaperi 56/2022.
- Viljamaa ym. (2022) Kosteusvaurioindikaattorimikrobien rooli mikrobikasvuston määrittämisessä rakennusmateriaalista – aineistokatsaus. THL Työpaperi 53/2022.
Rakennusten käyttäjille suunnatun sisäilmakyselyn tuloksia voi käyttää apuna terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Laadukas sisäilmakysely antaa vertailukelpoista tietoa sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä ympäristöön sekä koetusta oireilusta ryhmätasolla. Terveydellisen merkityksen arviointi tulee tehdä moniammatillisena yhteistyönä (vähintään altistumisen arvioinnin asiantuntija ja lääkäri).
Alalla toimivat asiantuntijalaitokset ja vastuuministeriö
- THL ylläpitää asiantuntemusta väestön altistumisesta haitallisille sisäympäristötekijöille sekä selvittää niiden yhteyttä terveyteen. THL tuottaa päättäjille ja kunnille tietoa ympäristöterveyden riskeistä ja niiden torjunnasta sekä ohjeistuksia ja toimintamalleja viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
- Työterveyslaitos auttaa asiantuntemuksellaan työpaikkoja sisäilmasto-ongelmien ratkaisemisessa.
- Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on suojella kansalaisia kaikenlaisen säteilyn, kuten radonin hajoamisessa syntyvän säteilyn, haitallisilta vaikutuksilta.
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa muun muassa valtakunnallisesti terveydensuojelun ja tupakkalain toimeenpanon valvontaa osana ympäristöterveydenhuoltoa sekä laatii yhdessä Ruokaviraston kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman.
- Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydensuojelulainsäädännön kehittämisestä, ohjauksesta ja sosiaali- ja terveyspolitiikan toimeenpanosta sekä valvonnasta. Terveydensuojelun tavoitteena on tunnistaa, ehkäistä ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja.
Lait ja asetukset
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) on määritelty rakentamisen ohjauksen tavoitteet, joita ovat mm. hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamisen edistäminen sekä rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallisen ja jatkuvan hoidon ja kunnossapidon edistäminen.
Lue lisää: Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132)
Terveydensuojelulaki
Terveydensuolelulain (1994/763) tarkoituksena on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sellaisten tekijöiden vähentäminen, poistaminen ja ennaltaehkäiseminen, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa yksilölle tai väestölle.
Lue lisää: Terveydensuojelulaki (1994/763)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista
Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) eli asumisterveysasetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan.
Työturvallisuuslaki
Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Lue lisää: Työturvallisuuslaki (738/2002)
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista
Asetuksessa (577/2003) säädetään työssä noudatettavista turvallisuus- ja terveysvaatimuksista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikka täyttää asetuksen vaatimukset ja että työpaikka ja siellä käytettävät turvallisuus- ja muut laitteet huolletaan, puhdistetaan ja tarkastetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi todetaan, että työpaikalla havaitut viat, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, on korjattava mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää: Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)
Työterveyshuoltolaki
Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää mm. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Lue lisää: Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Ohjeet
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan yksityiskohtaisia tulkintoja ja esimerkkejä asumisterveysasetuksen soveltamiseen. Soveltamisohje on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisille ja muille alan asiantuntijoille.
Lue lisää: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valvira)
Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa
Ohje täydentää asumisterveysasetusta sekä asetuksen soveltamisohjetta. Ohjeen tavoitteena on selventää terveydensuojelulain tulkintaa ja sen soveltamista asuntojen terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä.
Lue lisää: Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa (Valvira) (pdf 1110 kt)
Toimintamalli sisäilmatilanteiden hoitamiseen asunnoissa
THL:n laatimassa toimintamallissa esitellään sisäilmatilanteen selvittämisen vaiheet asunnoissa.
Lue lisää: Jalkanen ym. (2022) Toimintamalli sisäilmatilanteiden hoitamiseen asunnoissa. THL Tutkimuksesta tiiviisti 44/2022.
Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos: Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen
THL:n laatimassa oppaassa esitellään malli oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin monialaiseen tarkastamiseen.
Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa
Julkaisussa esitetään sisäilmatilanteen selvitysprosessin vaiheet kouluissa ja päiväkodeissa.
Lue lisää: Jalkanen ym. (2021) Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa. THL Tutkimuksesta tiiviisti 32/2021.
Ohje päiväkodin johtajille sisäilmatilanteeseen
Ohjeistuksessa käydään läpi, mitä päiväkodin sisäympäristöön liitetyn haitan selvittämisen eri vaiheissa yleisimmin tapahtuu ja mikä on päiväkodin esihenkilön, tässä ohjeessa päiväkodin johtaja, rooli siinä.
Lue lisää: Salmela ym. (2023) Ohje päiväkodin johtajille sisäilmatilanteeseen. THL Tutkimuksesta tiiviisti 9/2023.
Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen
Ohjeessa on esitetty keskeiset toimintatavat sisäilmasto-ongelmien selvittämisessä työpaikoilla työsuojeluhenkilöstön, esimiehien, kiinteistöhallinnasta vastaavien ja sisäilma-asiantuntijoiden hyödynnettäväksi.
Lue lisää: Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen (Työterveyslaitos)
Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus
Opas toimii oppikirjana ja ohjeena kosteus- ja mikrobivaurioiden ja rakennusten sisäilmaongelmien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille.
Lue lisää: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ympäristöministeriö)
Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi
Ohje on tarkoitettu toimistojen ja toimistojen kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja sote-tilojen sisäilmastoselvityksiin ja olosuhdearviointiin.
Lue lisää: Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi (Työterveyslaitos)
Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa
Ohjeessa kuvataan terveydellisen merkityksen arvioinnin periaatteita sisäilmatilanteissa toimistojen ja toimiston kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä.
Lue lisää: Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa (Työterveyslaitos)
